Järven kiertäminen vie aikaa ja rahaa – Kaupunginjohtajan oivallus saattaa tuoda saaristotukea sisämaahan

Ikaalisen halkova Kyrösjärvi tulee kalliiksi myös kaupungille, joten se pyrkii saaristo-osakunnaksi.

valtiontuki
Mies seisoo rannalla ja katselee järven yli vastarannalle.
"Kun on jäätie, niin tuntuu kuin olisi kaupunkilainen, kun kaupassakin on niin nopea käydä", toteaa vastarannalla asuva maanviljelijä Juha-Pekka Hakala.Anne Savin / Yle

Ikaalisissa pitkään hyvänä jatkunut talous sukelsi viime vuonna miinusmerkkiseksi valtiontukien leikkausten myötä. Se sai kaupunginjohtaja Kari Tolosen mietteliääksi ja katselemaan kaupungin karttaa.

Ikaalisten olosuhteet alkoivat näyttäytyä saaristomaisina, eli etäisyydet palveluihin ovat saaristokuntien luokkaa. Tolonen lähti selvittämään uudenlaisen valtiontuen mahdollisuutta.

Kaupunginjohtaja Kari Tolonen seisoo järven rannalla ja hymyilee.
Kaupunginjohtaja Kari Tolonen kehuu ja ihastelee järveä, mutta harmittelee sen tuottamia lisäkustannuksia kaupungille palveluiden järjestämisessä. Anne Savin / Yle

Hän kertoo aloittaneensa selvitystyön Kuntaliitosta, missä asialle näytettiin vihreää valoa.

– Tuen piiriin pääsy ei edellytä varsinaisesti saaria, vaan se tarkoittaa saariston kaltaisia olosuhteita.

Pirkanmaan liitto onkin nyt esittänyt Ikaalista tukeen oikeuttavaksi saaristo-osakunnaksi.

– Päätöstä maa- ja metsätalousministeriöstä odotellaan tämän syksyn aikana.

Tukikauden olisi määrä alkaa vuoden vaihteessa ja kestää neljä vuotta, minkä jälkeen oikeus tukeen tarkastetaan.

Vuotuinen tuki olisi 200 000 euron luokkaa. Lisäksi kunta voi saada lisätukea syrjäisyyden perusteella, kun syrjäisyyden mittaustapa muuttuu huomioimaan etäisyydet maanteitse linnuntien sijaan. Syrjäisyys taas tarkoittaa sitä, että palveluiden piiriin on tietty pitkä etäisyys.

– Yhteensä summa vastaa sitä, että korottaisimme veroprosenttia noin 0,25 prosenttiyksikköä.

Vetovoimainen Kyrösjärvi

Kyrösjärvi on aina viehättänyt ihmisiä. Nykyisin seitsemän tuhannen asukkaan Ikaalinen on järven rantamille asettuneen asutuksen peruja. Järvi tuo yhä rannoilleen väkeä kesäasukkaina ja tarjoaa virkistysmahdollisuuksia.

Järven takana näkyy niemi, jolla sijaitsee Ikaalisten keskustaajama.
Ikaalisten keskusta sijaitsee vesistön ympäröimällä niemellä. Anne Savin / Yle

Aikaisemmin järvi oli yhdistävä tekijä, ja sitä pitkin etäisyydet olivat lyhyitä ja kulku järven kautta helppoa. Toisin on tänä päivänä, kun matkaa tehdään maitse.

Suuri osa kaupungin asukkaista asuu tällä hetkellä Kyrösjärven länsipuolella, mutta itäpuolella asuu tuhatkunta, mikä on yli kymmenen prosenttia kaupungin asukkaista.

Maanviljelijä Juha-Pekka Hakala on asunut järven itäreunalla koko ikänsä. Hänen juurensa ulottuvat tänne jo usean sukupolven takaa.

– Elämä täällä on rauhallista. Vaimo käy työn perässä Ylöjärvellä ja lapsista osa opiskelee Seinäjoella ja osa keskustan puolella.

Palveluiden perässä Kyrösjärven itäpuolelta voi lähteä moneen suuntaan, mutta aina on lähdettävä.

– Matkaa on aina 25–30 kilometriä Parkanoon ja Hämeenkyröön. Naapurikuntien keskuksiin on lyhyempi matka kuin Ikaalisten keskustaan. Tosin sielläkin tulee käytyä joskus päivittäin, ja joskus jopa kaksi kertaa päivässä ja kilometrejä kertyy.

Kartta, jossa on Kyrösjärvi. Sen Länsireunalla on Ikaalisten keskusta ja itäpuolella Tevaniemi, Röyhiö ja Luhalahti.
Kyrösjärvi jakaa Ikaalisten kaupungin kahtia. Se länsipuolella asuu 6 000 asukasta ja itäpuoleella tuhatkunta. Jani Aarnio / Yle

Juha-Pekka Hakalan kotitila sijaitsee lähellä Leutolanrantaa, josta hyvinä talvina aurataan jäätie keskustaan.

– Tästä on matkaa keskustaan vain noin kolme ja puoli kilometriä, kun maanteitse matkaa kertyy noin 37 kilometriä. Kun on jäätie, niin tuntuu kuin olisi kaupunkilainen, kun kaupassakin on niin nopea käydä.

Hakala ei sano, että etäisyys varsinaisesti harmittaisi, koska se on aina ollut olemassa.

– Se pakottaa tietysti suunnittelemaan kaikki kaupassa käynnit ja muut. Lasten harrastukset edellyttävät myös kuljettamista keskustaan.

– Aikaa kuluu ja polttoainetta. Mutta siihen yrittää yhdistää jotain muuta tai viedä lapsia yhdessä muitten perheitten kanssa.

Palvelut kalliita järven jakamassa kaupungissa

Yksi esimerkki korkeammista kustannuksista on koulupalveluiden järjestäminen. Ikaalisissa ylläpidetään neljää koulua - niistä kaksi sijaitsee Kyrösjärven itäpuolella, ja kaksi keskustan tuntumassa järven toisella puolella. Naapurikunnassa Parkanossa tilanne on varsin toisenlainen ilman järveä.

– Siellä on vain yksi koulu, mutta meillä on toinen tilanne, toteaa kaupunginjohtaja Tolonen.

Kaksikerroksinen kivinen koulurakennus Ikaalisissa.
Tevaniemen koulu sijaitsee Kyrösjärven itäpuolella. Anne Savin / Yle

Lasten määrän väheneminen on antanut aihetta tarkastella kaupungin kouluverkkoa, ja silloin katseita on suunnattu myös Tevaniemen ja Luhalahden kouluihin.

– Joudumme miettimään todella tarkasti, mitä palveluita me käytössä olevalla rahalla pystytään järjestämään.

Tällä hetkellä järven itäpuolella on koulujen lisäksi ainakin päivähoitoa kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa ja erilaisia palveluita ikäihmisille.

Vaikka saaristo-osakunnaksi pääsyn tuoma lisätuki ei olekaan korvamerkittyä, niin kaupunginjohtaja Kari Tolonen uskoo sillä olevan merkitystä.

– Luonnollisesti jos meillä on enemmän rahaa, niin se helpottaa meitä.

Lasten leikkipaikka päivähoitopaikan pihalla.
Luhalahdessa päivähoitoa järjestetään ryhmäperhepäiväkodissa. Anne Savin / Yle

Kaupunki osallistuu yksityisteiden ylläpitämiseen

Ikaalisissa etäisyydet ovat pitkiä ja teitä riittää. Kaupunki on tullut apuun pitämällä huolta yksityisteistä tavallista enemmän.

– Se on peruspalvelu, mikä auttaa esimerkiksi koulukuljetuksissa ja vanhustenhoidossa, kun tiet ovat siinä kunnossa, että niitä pääsee kulkemaan.

Tukimahdollisuus saaristo-osakunnaksi pääsyn kautta kuulostaa hyvältä Juha-Pekka Hakalan korvissa.

– Kyllä se sellaista varmuutta tuo, että pystytään sellaisiakin palveluita ehkä ylläpitämään, mitä ei muuten pystyttäisi ylläpitämään.

Mies seisoo keltaisen maatalon pihalla.
Maanviljelijä Juha-Pekka Hakala on aina asunut Kyrösjärven itäpuolella. Niin myös hänen isänsä ja isoisänsä. Anne Savin / Yle

Moni Kyrösjärven itäpuolen asukas Juha-Pekka Hakalan tapaan on sinut palvelutason kanssa. Hakala on kuitenkin huolissaan vanhempien ihmisten kauppapalveluista, joita täytyy hakea keskustasta.

– Moni käy taksilla kaupassa tuolla keskustan puolella ja tuleehan sitä tietysti pienistä eläkkeistä suhteettoman suuria kuluja.

9.10.2019 klo 17.50 korjauttu kaupunginjohtajan sitaatissa "prosentti" muotoon "prosenttiyksikköä".