Osa AMK-opiskelijoista ja -opettajista on huolissaan kontaktiopetuksen hupenemisesta – "Insinööritaitojen oppiminen virtuaalisesti on utopiaa"

Kontaktiopetuksen määrä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Taustalla ovat ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkaukset.

Kotimaa
Tero Keskikallio poseeraa, opiskelijakunta Rotko esitteen edessä.
Sähköinsinööriksi opiskeleva Tero Keskikallio pohtii, tulevatko esimerkiksi sähköturvallisuusasiat tarpeeksi hyvin esille opinnoissa, kun etäopetuksen määrä on lisääntynyt ammattikorkeakoulun tekniikan opetuksessa.Juuso Stoor / Yle

Ammattikorkeakoulujen opetuksen resurssipula huolestuttaa tekniikan alan opettajia ja opiskelijoita. Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulun perusrahoitus on vähentynyt viime vuosina miljoonan euron vuositahtia, mikä on saanut opettajat karsimaan lähiopetuksen määrää.

Kemiläinen Tero Keskikallio aloitti sähköinsinööriopinnot Lapin ammattikorkeakoulussa viime vuonna. Hän kertoo, että opetuksen ongelmat ovat puhuttaneet opiskelukavereita paljonkin viime aikoina.

– Kontaktituntien määrä on ollut keskimäärin 20 tuntia viikossa. Ei heillä ole aikaa eikä resursseja yhtään enempään, Keskikallio sanoo.

Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen opetusalan henkilöstön asialla olevassa TOOL ry:ssä on laskettu, että viidessä vuodessa ammattikorkeakoulujen tekniikan yksiköissä opetukseen käytettävä raha on supistunut kolmanneksella.

– Kontaktituntien määrä on pudonnut merkittävästi rahoituksen supistuessa. Viisi vuotta sitten oppitunteja oli 26–27 opintopistettä kohti, nyt niitä on vain 20, sanoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jarno Varteva.

Opettaja huolissaan lähiopetuksen hiipumisesta

Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen muistuttaa, että opettajat voivat suunnitella opetusjaksojensa sisällön opetussuunnitelman tavoitteita silmällä pitäen vapaasti. Mitään vähimmäisvaatimuksia kontaktiopetuksen määrälle ei ole.

– Opetuksen laatua ei voi mitata pelkästään kontaktiopetuksen määrällä. Nykyaikainen ammattikorkeakouluopetus on monimuotoista ja opiskelijoiden tarpeet vaihtelevat. Opettajat tekevät pedagogiset ratkaisunsa itse käytössä olevien resurssien rajoissa, Rissanen sanoo.

Pitkään Lapin ammattikorkeakoulun yliopettajana ja yliopisto-opettajana toiminut Timo Kauppi sanoo, että aikaisemmin jako kontaktituntien ja suunnittelun välillä oli selvä.

Yhtä oppituntia kohti oli yksi tunti suunnitteluun. Nyt suhde on opettajan päätettävissä, eli periaatteessa vaikka kaikki tunnit on käytettävissä kontaktiopetukseen.

– Mutta tässä ei pidä unohtaa sitä, että opintojaksoa ei voi toteuttaa ilman suunnittelua.

Kauppi on pitänyt tilastoa tunneista. Hän on huolestunut opetusresurssin hiipumisesta.

– Vuoden 2009–2012 tilanteeseen verrattuna kontaktituntien määrä on pienentynyt 34 prosenttia.

Myös ammattiopetuksessa on esitetty samoja huolenaiheita kontaktiopetuksen vähenemisestä. Lisää aiheesta myös näissä jutuissa:

Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

Opettajilla synkkä näkemys ammatillisen koulutuksen uudistuksesta – “Vahvat voivatkin selvitä, heikot jäävät vaille tarvitsemaansa tukea”

Verkko-opetus joutunut syyttä huonoon valoon

Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä harmittelee sitä, että verkko-opetus on joutunut huonoon valoon.

– En näe verkko-opetusta ollenkaan huonona opetusmuotona, jos se on pedagogisesti hyvin suunniteltua ja toteutettua ja opiskelijat saavat riittävästi ohjausta, Vuorinen sanoo.

Korkeakoulut päättävät itsenäisesti, miten ne suuntaavat rahoituksen korkeakoulujen eri toiminnoille. Näin ollen ne päättävät myös opetukseen kohdennetun rahoituksen osuudesta.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus määräytyy korkeakouluille niin sanottujen rahoitusmallin indikaattoreiden mukaisesti. Vuosina 2015–2018 ammattikorkeakoulujen perusrahoitus väheni vajaat 50 miljoonaa euroa eli noin kuusi prosenttia.

Lapin ammattikorkeakoulun rehtorin Riitta Rissasen mukaan rahoitusleikkaukset ovat koskeneet kaikkia ammattikorkeakouluja ja kaikkia opetusaloja.

– Koko kenttä on kärsinyt leikkauksista. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana perusrahoitus on meillä vähentynyt noin kahdeksalla miljoonalla eurolla, eli voisi sanoa miljoona euroa vuodessa, Rissanen sanoo.

Pentti Aula ja Timo Kauppi poseeraa kärkkäisen edessä.
Yrittäjä Pentti Aula ja kokenut yliopettaja Timo Kauppi ovat huolissaan siitä, että tekniikan alan opinnot eivät anna valmistuville insinööreille tarpeeksi hyviä käytännön taitoja.Juuso Stoor / Yle

"Koko lailla heikko taso"

Kauppi on ollut jo pitkään turhautunut tilanteesta. Hänen mielestään verkko-opetus on hyvä opetusmuoto, mutta se ei sovi kaikkeen ja laadukkaan oppimisympäristön tekeminen vaatii runsaasti työtä.

– Kontaktiopetuksen määrä on laskenut koko ajan ja yhä näyttää laskevan. Mennään yhä enempi virtuaaliopetuksen suuntaan. Tällä tekniikan alalla insinööritaitojen oppiminen virtuaalisesti on mielestäni utopiaa, Kauppi moittii.

Kauppi haluaa alleviivata, että ongelmat eivät koske jotain tiettyä ammattikorkeakoulua, vaan kaikkia oppilaitoksia.

– Sanoisin, että taso on koko lailla heikko toisesta asteesta ihan tuonne ammattikorkeakouluihin ja aina yliopistoihinkin asti. Valitettavasti tämä koskee koko maata.

Timo Kauppi on pohtinut, mitä pitäisi tehdä. Hän on tullut siihen tulokseen, että pitäisi ottaa muutama askel taakse päin.

– Ei tarvitse kuin katsoa peruutuspeiliin. Takavuosina teollisuuteen valmistui hyvää porukkaa, niin toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista kuin yliopistoistakin, Kauppi sanoo.

Opinnot vaativat omaa aktiivisuutta

Rehtori Riitta Rissanen muistuttaa kuitenkin, että laatumittareista tarkasteltuna opetus on Lapissa hyvällä tasolla.

– Meillä on laatujärjestelmä, joka on auditoitu pari kolme vuotta sitten hyvin arvosanoin. Seuraamme myös opiskelijapalautetta kurssikohtaisesti. Myös opiskelijoiden työllistyminen erityisesti omaan maakuntaan on hyvällä tasolla, Rissanen luettelee.

Tero Keskikallion mielestä nykyinen opintorakenne ammattikorkeakoulussa vaatii opiskelijalta omaa aktiivisuutta. Kaikille tämä ei sovi.

– Joillakin voi olla muutenkin haastetta oppimisen kanssa. Eniten huolettavat ammattiaineet. Olen joutunut miettimään tuleeko sähköturvallisuus tarpeeksi esille koulutuksessa, Keskikallio sanoo.

Keskikallio on huolissaan jopa koulutuksen ja suomalaisen insinööritaidon maineesta.

– Joko tässä aletaan horjuttamaan maailmankuulun suomalaisen insinöörityön pohjaa?

Riitta Rissanen tunnistaa ongelman: opiskelijoiden tuen tarve vaihtelee.

– Monilla valmiudet itsenäiseen opiskeluun eivät ole vielä aivan huippuluokkaa. Toisaalta on myös niitä, jotka nimenomaan kaipaavat itsenäistä otetta ja menevät kuin juna eteenpäin, Rissanen sanoo.

Käytännön taidot hukkaantuvat?

Osassa tekniikan alan työpaikoista ollaan huolissaan valmistuvien insinöörien käytännön taidoista. Nykyään AMK-insinööriopintoihin mennään yleensä suoraan lukiosta.

Tero Keskikallio on suorittanut ensin ammattikoulututkinnon. Hän on sitä mieltä, että se antoi hyvän pohjan opiskeluun.

– Minun mielestä paras pohja on kaksoistutkinto. Lukiosta tulee matikat ja kielet, mutta siinä on kuitenkin ammattikoulu käytynä, Keskikallio sanoo.

Pitkän linjan metallialan yrittäjä, Iin Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Pentti Aula allekirjoittaa huolen käytännön taitojen harvinaistumisesta.

– Ennen kun päästiin pyrkimäänkään tekulle, niin meillä piti olla vähintään kahden vuoden työkokemus. Siitähän on ollut pelkkää hyötyä, Aula sanoo.

Keskikallio sanoo, että lukuvuosien väliset kesätyöt voisivat olla merkittäviä lisä ammatilliseen osaamiseen. Töiden pitäisi kuitenkin olla oikeita alan töitä.

– Kesätöiden pitäisi olla alan töitä, mutta ne voivat olla mitä tahansa. Pari kaveria kävi kysymässä töitä linjayhtiöistä. Heille sanottiin, että ensimmäisenä kesänä työ on yleensä linjanraivausta raivaussahalla, Keskikallio harmittelee.

Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Korkeakoulutettuja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, lähihoitajistakin tulee kova pula – Mihin koulutusrahat pitäisi käyttää?

Ammattikorkeakoulut uudistivat pääsykokeensa – tänä syksynä sama koe avaa tien sairaanhoitajan tai insinöörin opintoihin

Korkeakoulut tyrmistyivät leikkauksista – Itä-Suomen yliopiston rehtori: "Pohja pois kilpailukykysopimukselta"