“Olisi luultavasti pitänyt yrittää itsemurhaa, että olisin päässyt hoitoon” – Nuorten mielenterveysongelmien hoitotarve rajussa kasvussa

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru lupaa lisää resursseja kouluterveydenhuoltoon ja hoitoa tarjolle terveyskeskuksiin.

Mielenterveyshoito
Naisen varjo
Kuvaa klikkaamalla voit katsoa jutun aiheesta Yle Areenassa

Mielenterveysongelmia kohtaavien nuorten on vaikea päästä Suomessa hoitoon.

Erikoissairaanhoito on monin paikoin tukossa. Perusterveydenhuollon palvelut eivät toimi.

Useat A-studion nettikyselyyn vastanneet nuoret kertovat, että hoitoon pääsyn kynnys on korkea ja ongelmiin saa apua vasta kun on hengenvaarassa.

Eräs kertoo:

"Olisi luultavasti pitänyt yrittää itsemurhaa, että olisin päässyt hoitoon. Olisin tarvinnut apua masennukseen ja paniikkihäiriöön 15-vuotiaasta asti, mutta huoliani ei koskaan otettu vakavasti kouluterveydenhuollossa. En tuolloin osannut etsiä apua muualta."

Keskusteluapua on vaikea saada

Nuorille, heidän läheisilleen ja mielenterveyden parissa työskenteleville suunnattuun A-studion kyselyyn tuli parissa päivässä vastauksia yli 200. Niissä nousi esille myös runsas lääkkeiden määrääminen keskusteluterapian sijasta.

“Sairastuin paniikkihäiriöön 14-vuotiaana. Kouluterveydenhoitaja ohjasi minut lääkärille ja lääkäri vain kysyi, haluanko lääkityksen. En halunnut. Mitään keskusteluapua en saanut.”

Nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan kasvanut räjähdysmäistä vauhtia 2010-luvulla.

Kun vuonna 2010 tuhatta nuorta kohden oli alle 700 käyntiä erikoissairaanhoidossa, vuonna 2017 käyntejä oli jo lähes 1200. Kasvua seitsemässä vuodessa on tullut peräti 75 prosenttia.

Grafiikka

A-studio keräsi lisäksi tiedot yliopistollisten sairaaloiden saamista nuorisopsykiatrisista lähetteistä viime vuosilta.

Nuorisopsykiatrian lähetemäärät ovat nousseet vuodesta 2015 vuoteen 2018 Helsingissä ja Turussa noin 30 prosenttia, Kuopiossa ja Oulussa lähes 50 prosenttia ja Tampereella jopa 60 prosenttia.

Grafiikka

Maanantain 30. syyskuuta 2019 A-studiossa vieraillut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tunnusti, että mielenterveyshoito ylipäätään on jäänyt Suomessa huonolle hoidolle.

– Valtakunnallinen johto ja linjaukset tästä puuttuvat. Sen takia perusterveydenhuoltoon on jäänyt sellainen katvealue, että palvelut laajamittaisesti puuttuvat. Kun potilas on pitkään hakeutunut hoitoon, lopulta erikoissairaanhoito ottaa kaikkien jonojen jälkeen kopin. Saatavuus ei ole tässä maassa kunnossa.

Krista Kiuru
Krista Kiuru lupaa mielenterveydenhoitoon kohennustaHarri Fagerholm / Yle

Henkilökunnan vaihtuminen kuormittaa

Moni kyselyyn vastannut koki, että häntä pompoteltiin ammattilaiselta toiselle.

“Olen joutunut kertomaan tarinani erikseen luokanvalvojalle, opinto-ohjaajalle, terveydenhoitajalle, koulupsykologille, psykiatrille ja terapeutille. Se on ollut kuormittavaa.”

“Jatkuva uusien lääkärien ja hoitajien tapaaminen on raskasta, sillä oman tilanteen kertominen on aina aloitettava alusta.”

Ylivoimaisesti eniten vastaajiamme huolestuttivat hoitoon pääsyn hitaus ja pitkät jonotusajat.

“Odotin ensimmäistä tapaamista psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa lähes puoli vuotta. Tässä ajassa ei ollut muita hoitokontakteja. Useampi päivystävällä lääkärillä käynti mielen hajotessa kylläkin.”

“Useampi taho tekee samaa arviota hoidon tarpeesta, kukaan ei anna hoitoa.“

“Nuorelle voi tulla olo, että hänen pitäisi esimerkiksi itsetuhoisuudella osoittaa olevansa tarpeeksi huonovointinen, että saisi heti apua.”

“Olen joutunut taistelemaan saadakseni apua. En ole tarpeeksi sairas, koska selviydyn arjesta, vaikkakin joskus menen illalla nukkumaan hampaat irvessä itkien. Onko se oikein?”

Turussa on lisätty ammattilaisia kouluihin

Turussa havahduttiin kasvaviin lähetemääriin vuoden 2018 keväällä.

Turun kaupunki reagoi asiaan ja palkkasi kouluihin 10 psykiatrista sairaanhoitajaa, jotta lasten ja nuorten on helppo hakea apua.

Keino näyttää toimivan, sillä Turun kaupungin alueella lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat vähentyneet tammi-elokuussa 2019 vuodentakaiseen verrattuna 35 prosenttia.

Ylilääkäri Kim Kronström.
Tyksin nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Kim Kronström.Yrjö Hjelt / Yle

Ylilääkäri Kim Kronström Tyksin nuorisopsykiatriasta sanoo, että vielä ei tiedetä, onko lasku tilapäistä vai pysyvää.

– Palaute on kuitenkin ollut hyvää. Lapset ja nuoret ovat viestittäneet montaa kautta, että he ovat kokeneet tämän hyödylliseksi. Valtaosa hyötyy 5–10 tapaamiskerrasta. Muutos on myös edesauttanut sitä, että erikoissairaanhoidossa voidaan keskittyä vaikeampiin häiriöihin ja tarjota intensiivisempää tukea niille, joilla on kaikkein hankalin tilanne.

Krista Kiuru lupaa: “Lisää resursseja”

A-studion juontaja Katri Makkonen pyysi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta konkreettista lupausta siitä, miten nuorten mielenterveyspalveluita parannetaan koko maassa.

– Kouluterveydenhuoltoon lisää resursseja ja matala kynnys, Kiuru lupasi.

Milloin?

– Niin nopeasti kuin pystytään nyt tekemään.

Kouluterveydenhuollon lisäksi Kiuru korosti perusterveydenhuollon resurssien merkitystä terveyskeskuksissa.

– Eli yritetään painottaa takuuta päästä hoitoon perusterveydenhuollossa ja sitä me nyt sitten tullaan tekemään, ministeri lupasi lähetyksessä.