Hitler piti Emil Noldea rappiotaiteilijana, nyt häntä syytetään natsiksi – kohuttu maalari on laajasti esillä Turussa

Miten suhtautua mestarilliseen taiteilijaan, joka paljastui natsiksi? Siitä on keskusteltu tänä keväänä Saksassa. Nyt asiaan voi ottaa kantaa myös Turun taidemuseossa.

kansallissosialismi
Emil Nolde
Emil Noldesta tuli ensin kohutaiteilija, sitten rappiotaiteilija ja sen jälkeen modernismin arvostettu mestari. Nyt hänen menneisyyttään ja yhteyksiään natseihin on alettu perata uudelleen.Ullstein bild / AOP

Saksan liittokansleri Angela Merkel kohautti huhtikuussa poistamalla työhuoneensa seinältä (siirryt toiseen palveluun) kaksi Emil Nolden (1867–1956) maalausta. Virallisen version mukaan Merkel lainasi ne Berliinissä avautuvaan näyttelyyn. Hän ei kuitenkaan halunnut niitä enää takaisin.

Ele tulkittiin liittokanslerin reaktioksi Emil Nolden perinnöstä leimahtaneeseen keskusteluun. Sen oli aloittanut taidehistorioitsija ja kuraattori Felix Krämer, joka kysyi suoraan (siirryt toiseen palveluun), voivatko antisemitistin ja kansallissosialistin teokset edustaa Saksaa.

Kysymys on ajankohtainen myös Suomessa, kun Emil Nolden laaja näyttely avautuu Turun taidemuseossa. Esille tulee liki sata juhlitun ekspressionistin maalausta ja akvarellia. Niiden aiheet vaihtelevat ihmisistä maisemiin ja kukkiin. Yhteistä teoksille on rohkea värinkäyttö.

– Värit ovat keskeisiä kaikille ekspressionisteille, mutta kukaan heistä ei käyttänyt niitä Nolden tavoin. Hän maalasi kirkkailla ja säteilevillä vastaväreillä, sanoo Nolden perintöä ylläpitävän Nolde Stiftung Seebüll -säätiön apulaisjohtaja Astrid Becker.

Emil Nolden maalaus
Emil Nolden hahmot olivat alkuvuosina kuin kirveellä veistettyjä. Se näkyy myös maalauksessa Kiihtyneitä ihmisiä vuodelta 1913.Nolde Stiftung Seebüll

Nolde shokeerasi groteskilla tyylillä

Emil Nolde oli Saksassa ja Euroopassa ensimmäisiä ekspressionismin edustajia. Hänen värinsä olivat voimakkaita ja muotokielensä rajua.

– Alkuvuosina se oli kuin kirveellä veistettyä. Hän kuvasi erilaisia kansantyyppejä jopa karikatyyrinomaisesti ja groteskisti. Sekin oli shokeeraavaa, että hän erotisoi voimakkaasti aiheitaan, myös uskonnollisia aiheita, sanoo näyttelyn toinen kuraattori, vanhempi amanuenssi Christian Hoffmann.

Aikalaisten tyrmistyksen voi ymmärtää. Ekstaasi-nimisessä teoksessa vuodelta 1929 poseeraa alaston nainen samassa kuvassa suurikokoisen ristin kanssa. Palmujen alla -maalauksessa nainen lekottelee kutsuvasti rantahiekalla. Värit ovat tyrmäävät.

Vaikutteita teoksiinsa Nolde sai muun muassa vuosien 1913–1914 kaukomatkalta, joka suuntautui eksoottiseen ja värikylläiseen Saksan Uuteen Guineaan Etelämeren saarille. Siellä hän työsti maalauksia paikallisista asukkaista ja luonnosta.

Myöhemmin 1920-luvun lopussa Nolde alkoi rakennuttaa itse suunnittelemaansa ateljeetaloa Pohjois-Saksaan, Seebülliin. Sinne syntyi myös puutarha, jonka kasvien väriloiston Nolde siirsi teoksiinsa. Talo toimii nykyisin Nolde-museona (siirryt toiseen palveluun).

Luovuutensa Nolde purki akvarelleihin ja öljymaalauksiin. Myös öljyvärien käyttäjänä taiteilija oli uhkea.

– Hänen öljyvärinsä olivat monikerroksellisia, jopa “muurattuja”. Siinä oli samaa paljoutta ja runsautta kuin väreissä ja muodossa, Hoffmann kuvailee.

Ekspressionisti Emil Nolden maalaus natsien rappiotaiteen näyttelyssä Berliinissä vuonna 1938.
Emil Nolden teoksia oli laajasti esillä rappiotaiteen näyttelyssä Berliinissä vuonna 1938. Natsit esittelivät niissä töitä, jotka heidän mielestään olivat epäsaksalaisia.

Natseille Nolde oli rappiotaiteilija...

Vuonna 1937 natsihallinto takavarikoi yli tuhat Nolden työtä museoista. Nolde oli kansallissosialistisen puolueen jäsen, mutta se ei auttanut. Osa teoksista laitettiin esille rappiotaiteen näyttelyyn esimerkkinä epäsaksalaisuudesta.

– Hitler suhtautui asiaan tunteella. Hän vihasi modernia taidetta. Ei ymmärtänyt sitä, eikä pitänyt siitä, Becker sanoo.

Noldelle rappiotaiteilijaksi päätyminen oli musertavaa. Hän vetosi jäsenyyteensä puolueessa ja sai takavarikoituja teoksia takaisin.

Vuonna 1941 tuli uusi isku. Noldea kiellettiin esittämästä tai myymästä teoksiaan.

Se ei kuitenkaan estänyt häntä maalaamasta. Nolde alkoi työstää teoksia, joita hän kutsui maalaamattomiksi kuviksi.

– Hän rupesi tietoisesti tekemään vähemmän provokatiivisia aiheita. Niissä oli tietynlainen ideologia tai poliittinen realiteetti taustalla, Hoffman sanoo.

Emil Nolde pilvimaisema
Öljyvärejä Emil Nolde käytti monikerroksisesti, "rappasi" niillä. Samaa värin ja muodon runsautta näkyy myös maalauksessa nimeltä Maisema, jossa nuoria hevosia vuodelta 1916.Nolde Stiftung Seebüll

...ja se pelasti Nolden

Sodan jälkeen Noden pelasti juuri hänen rappiotaiteilijuutensa. Hän oli ollut kansallissosialistisen puolueen jäsen, mutta hänet vapautettiin natsismisyytteistä. Noldea pidettiin pitkään natsismin uhrina ja taiteilija itse piti myyttiä yllä.

– Toisen maailmansodan jälkeen ongelmallisesta menneisyydestä pidettiin matalaa profiilia. Sitä ei haluttu tunnustaa, eikä puhua siitä. Nolde toimi tässä suhteessa samoin kuin kaikki muutkin, Becker sanoo.

Nolden perintöä vaaliva säätiökään ei pitänyt meteliä taiteilijan natsimenneisyydestä. Kunnes vuonna 2013 johtaja vaihtui. Christian Ring avasi arkistot tutkijoille.

Huhtikuussa Berliinin Hamburger Bahnhof -museossa avautui laaja näyttely (siirryt toiseen palveluun), jossa esiteltiin vuosia kestäneen tutkimuksen hedelmiä ja perattiin Nolden suhdetta kansallissosialismiin. Ring oli yksi kuraattoreista.

Näyttely esitti Nolden natsipuolueen jäsenenä, aatteen kannattajana ja antisemitistinä.

Ada ja Emil Nolde
Emil Nolde suunnitteli Pohjois-Saksaan Seebülliin ateljeetalon, jonka puutarha oli tärkeä hänelle ja hänen vaimolleen Adalle. Talo toimii nykyisin Nolde-museona.Nolde Stiftung Seebüll

Pitääkö meidän tietää taiteilijoiden taustat?

Juuri Berliinin näyttelyyn Merkel lainasi Nolden teoksia, eikä halunnut niitä enää takaisin. Tekikö Merkel oikean ratkaisun?

– Se oli hänen oma päätöksensä. Merkel pitää Nolden taiteesta, mutta hän ei ole yksityishenkilö. Merkelin on katsottava laajempaa kuvaa. Siinä mielessä päätöksessä oli järkeä, Becker sanoo.

Becker korostaa, että on tärkeätä, että Nolden menneisyydestä keskustellaan ja sen epäkohdat nostetaan esiin. Nolden teoksia pitää hänen mielestään kuitenkin esittää.

– Nolde on kiinnostava persoona. Hänessä yhdistyy koko Saksan vaikea historia: hän on uhri, natsismin kannattaja ja lopulta ihminen, joka yrittää peittää menneisyytensä, Becker sanoo.

Apulaisjohtaja muistuttaa, että Nolde ei suinkaan ole ainoa taiteilija, jolla on menneisyys.

– Myös Richard Wagner oli antisemitisti. Ja toisaalta me emme tiedä nykytaiteilijoiden poliittisista taustoista. Pitäisikö meidän tietää, Becker pohtii.

Myös Saksan Nolde-keskustelussa nostettiin esiin (siirryt toiseen palveluun) säveltäjä Richard Wagner (1813–1883) ja hänen Bayreuthin oopperajuhlansa. Kysyttiin, pitäisikö Merkelin jättää menemättä myös kuuluisalle festivaalille, jonka vakiovieras hän on pitkään ollut.

Ada und Emil Nolde maalaus "Palmujen alla".
Emil Nolde shokeerasi aikalaisiaan rohkeilla aiheilla. Palmujen alla -maalaus vuodelta 1919 on saanut vaikutteita taiteilijan Etelämeren saarille suuntautuneelta matkalta.Nolde Stiftung Seebüll

"On hyvä olla varuillaan ja kuulollaan"

Turussa näkökulma on erilainen kuin Berliinissä. Saksassa keskityttiin Nolden yhteyksiin kansallissosialisteihin. Turussa nähdään kokonaisesitys hänen taiteestaan.

– On tärkeätä tuoda keskustelussa esiin tämä aspekti hänestä, mutta jos Noldea ei ole tuntenut aiemmin, Berliinin kaltainen katselmus jää yksipuoliseksi, Hoffmann sanoo ja jatkaa.

– Meidän näyttelymme on neutraalimpi. Täällä ei ole mitään rasistista tai juutalaisvastaista aineistoa, jota hänellä saattoi olla.

Turun näyttelystä oli jo sovittu ennen kuin keskustelu alkoi keväällä lainehtia Saksassa.

Hoffmann ajattelee, että Berliinin näyttely ja uusi tutkimus antavat yhden näkökulman lisää kokonaiskuvaan. Nolden työt tai niiden taidehistoriallinen arvo eivät kuitenkaan hänen mielestään ole muuttuneet. Nolde on edelleen yksi merkittävimpiä länsimaisen modernismin alkuunpanijoita.

– On hyvä olla kellokkaana uudesta Nolde-tutkimuksesta nyt, kun syrjiminen ja rasismikin ovat jälleen tehneet tuloa. On hyvä, että olemme varuillamme ja kuulollamme.

Emil Nolde -näyttely avautuu Turun taidemuseossa 4.10. ja jatkuu 5.1.2020. asti.

Emil Nolde omakuva.
Emil Nolde oli taiteilijanimi, jonka hän otti syntymäkylänsä Nolden mukaan. Hänen oikea nimensä oli Hans Emil Hansen.Nolde Stiftung Seebüll