Kymmenen vuotta sitten Suomi-sydän pysähtyi kahdesti Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien myötä – Tutkija: Nykyään toimimme paremmin, mutta parantaa voi

Kuopion tragedia voi repiä auki vanhat haavat. Jokela ja Kauhajoki opettivat suomalaiset varautumaan pahimpaan.

Kuopion koulusurma
Jokelan koulutuskeskus 7.11.2007
Iskut Jokelassa ja Kauhajoella traumatisoivat monia. Suomalaiset viranomaiset seuraavat maailman tapahtumia, mutta vasta konkreettinen isku Suomessa mittaa yhteiskunnan kykyä toimia epätoivon keskellä.Mauri Lahti / AOP

Ympäri Suomea on tänään oltu kollektiivisessa shokissa.

Itä-Suomen poliisi tiedotti tiistaina yhden aikaan iltapäivällä, että Kuopion Hermanin kauppakeskuksessa on tapahtunut väkivaltateko. Yksi kuoli ja kymmenen loukkaantunutta kiidätettiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan hoitoon. Epäilty tekijä, vuonna 1994 syntynyt ammattiopiston opiskelija, käytti aseenaan sapelinkaltaista asetta. Epäillyllä oli mukanaan myös ampuma-ase, jota hän ei onnistunut käyttämään. Poliisi käytti epäillyn taltuttamiseen ampuma-asetta ja epäilty on yksi kymmenestä loukkaantuneesta.

Suomi-sydän lähti kuitenkin nopeasti pumppaamaan. Opiskelijoille ja omaisille tarjotaan jatkuvasti kriisiapua, Suomen Punainen Risti kerää vapaaehtoista keskusteluapua ja Suomen johto, Sauli Niinistö etunenässä, järkyttyi ja tuomitsi tapahtumat.

Kuopion tapauksen selvittely ja siitä selviäminen on kesken, ja se jatkunee vielä pitkään. Tapaus repii valitettavasti auki myös vanhat haavat, joista Suomi luuli vihdoin toipuneensa. Nimittäin 2007 ja 2008 tehdyt Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat, joissa kuoli yhteensä 20 henkilöä, mukaan lukien ampujat itse.

Syksyjen murheelliset sävelet

Kimi Räikkönen voitti muutamia viikkoja aikaisemmin historiallisen Formula 1 -maailmanmestaruuden ja Jean Sibeliuksen kuolemasta oli tullut kuluneeksi 50 vuotta. Edeltävänä kesänä Suomen tupakkalakia kiristettiin, eikä ravintoloissa saanut enää vapaasti sauhutella.

Nyt oli kuitenkin marraskuinen aamupäivä Tuusulassa Keski-Uudellamaalla, ja 500 oppilaan Jokelan koulukeskuksessa nuoret ja henkilökunta pelkäsivät henkensä edestä, kun 18-vuotias abiturientti Pekka-Eric Auvinen avasi tulen ja päätti monta elämää.

Jokelan koulu jokelan koulusurmat,Jokelan koulukeskuksessa
Lippu puolitangossa Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa 8. marraskuuta 2007Handout / Lehtikuva

Alle vuosi tästä, ja 22-vuotias Matti Saari surmaisi kymmenen ihmistä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa Kauhajoella syyskuussa 2008. Heistä yksi löytyi käytävältä ja loput luokkahuoneesta.

Kauhajoen koulusurma on kuolonuhrien määrällä mitattuna Suomen rauhanajan tuhoisin hyökkäys.

Suomen ensimmäiset koulusurmat olivat Turussa 1981 ja Raumalla 1989. Ensimmäisessä kuoli yksi opettaja, toisessa kaksi koulupoikaa.

Oikeustieteen tohtori, väkivalta- ja turvallisuustutkimukseen erikoistunut Henri Rikander muistelee, kuinka monella tapaa hyvin samankaltaisilla Jokelan ja Kauhajoen koulusurmilla oli niin erilaiset vaikutukset yhteiskuntaan.

– Ensimmäinen (Jokelan) kouluammuskelu oli yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä, jos ajatellaan, millaisen vaikutuksen se teki. Tapaus oli viranomaisille ja medialle täysin uusi tilanne. Kun mietitään esimerkiksi pakenevia uhreja, jotka media kohtasi. He joutuivat suuren traumaan jo ihan senkin takia, että media lähti heitä työstämään, Rikander sanoo.

Poliisin toimintamallitkin muuttuivat. Tapaus oli niin uniikki, ettei poliisilla ollut vielä selkäytimessä, kuinka näissä tilanteissa toimitaan. Miten tällaiseen tilanteeseen taktisesti puututaan? Miten tiedon pitäisi kulkea?

– Paine oli monelle viranomaiselle todella pysäyttävä, Rikander sanoo.

Vaikka Kauhajoen tragedia tuli todella nopeasti Jokelan jälkeen, suomalainen yhteiskunta oli huomattavasti valmiimpi kohtaamaan tällaista surua ja kauhua. Aiemmasta oli opittu.

– Totta kai viranomaiset seuraavat aktiivisesti, mitä maailmalla tapahtuu. Mutta tällaiset kansainväliset ilmiöt... kun ne rantautuvat Suomeen, niin todellisuudessa vasta konkretisoituva ilmiö mittaa viranomaisten kykyä toimia, Rikander kertoo.

Suomi oppii ja muuttuu

Surmien haavoittama maa lähti uudistamaan itseään siten, että jatkossa vastaavilta tragedioilta vältyttäisiin. Aselakeja tiukennettiin: henkirikosten valmistelu kriminalisoitiin ja aseiden hankkimisesta tehtiin vaikeampaa. Poliisi osaa ja voi myös toimia internetissä huomattavasti aiempaa paremmin.

Henri Rikanderin mukaan paljon on muuttunut, parempaan suuntaan.

Kauhajoki koulusurmat
Suomi kärsi alle vuoden sisään kaksi järkyttävää kansallista traumaa. 2007 Jokelassa koulusurmassa kuoli yhdeksän, 2008 Kauhajoella yksitoista. Kauhajoen koulusurmat on kuolonuhrien määrällä mitattuna Suomen rauhanajan tuhoisin hyökkäys.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Koululaitoksissa osataan nykyään evakuoida myös talon sisällä, ei vain talosta ulos. Koulurakennuksissa on opittu välittämään uhkatilanteissa tietoa siten, että henkilökunta osaa varautua.

Rikanderin opettajille vetämissä koulutuksissa on tullut esiin myös leaking, eli vuotaminen. Hyvin usein väkivallantekoa suunnittelevat ihmiset niin sanotusti vuotavat tietoa siitä etukäteen. Heikkoja signaaleja, joita pitäisi Rikanderin mukaan kyetä tunnistamaan ja mahdollisesti puheeksi ottamalla estää traagiset teot.

– Esimerkiksi eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että 51 prosenttia (Yhdysvaltojen koulusurmien tekijöistä) oli kehittänyt idean vähintään kuukautta ennen. Kolmasosa oli kehittänyt suunnitelmansa vähintään kaksi päivää ennen tekoa.

Tekijä valmistautuu väkivallantekoon muun muassa pohtimalla, miten toimia. Se saattaa esiintyä piirustuksina, videoina tai vaikkapa miellekarttoina. Tämä voi vuotaa tekijän lähipiirille.

– Kun vuoto huomataan, on väliintulon paikka, Rikander sanoo.

Nykyään mielenterveyden signaaleihin osataan puuttua paremmin, mutta Rikanderin mielestä parannettavaakin on.

– Yhdysvaltojen tapauksista tehdyssä tutkimuksessa on selvinnyt, että peräti 90 prosentissa Yhdysvaltojen koulusurmatapauksista vähintään yksi aikuinen on ollut huolissaan tekijästä. Ja 81 prosenttia tapauksista ainakin yksi ihminen on tiennyt, että tekijä suunnittelee tekoaan.

Sekä Auvinen että Saari kärsivät mielenterveysongelmista. Rikanderin mukaan tekijöiden taustalla voi olla mielenterveysongelmia tai vaikka kiusaamista, mutta tyypillisesti juuri ennen tekoa saattaa olla tullut pettymys-, epäonnistumis- tai hylkäämiskokemus, joka laukaisee ihmisen toimimaan.

Kuvakaappaus Henri Rikanderin luentomateriaalista.
Kuvakaappaus Henri Rikanderin luentomateriaalista, jota hän käytti viimeksi muutama vuosi sitten. Graafi pyrkii kuvaamaan, kuinka väkivallantekoihin saatetaan päätyä. Voit tarkentaa kuvaan puhelimella sormin.Raija-Leena Punamäki / Kirsi Tirri / Petri Nokelainen / Mauri Marttunen, 2011

– Kun 18-vuotias surmasi kaksi ja ampui seitsemää Hyvinkäällä 2012, hän kertoi yhdeksi mahdolliseksi motiivikseen baarimatkalla hävityn painiottelun. Yksittäinen teko, mutta viimeinen, joka katkaisee ihmisen sietokyvyn, Rikander kertoo.

– Suomalaisista itsemurhan tehneistä nuorista 70 prosentilla on tekoa edeltänyt stressitekijä. Tämä kuvastaa sitä kertyvää kuormaa, joka heillä on, ja sitten tapahtuu jotain, mikä laukaisee teon.

Kuopion koulusurma voi nostaa pintaan vanhat traumat

Rikander ei halua verrata Kuopion tämänpäiväistä väkivaltatekoa yli vuosikymmenen takaisiin, koska se on vasta tuore ja sen taustat ovat selvityksen alla.

Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät teräasein tehdyt kouluiskut ole Suomessakaan harvinaisia.

– Aikaisempia tapauksia on muun muassa Oulusta, Tampereelta ja Utsjoelta. Näitä on ihan kymmenkunta 2000-luvulla. Yleisyydestä huolimatta kyseessä on aina traumaattinen tapahtuma.

Koulu-uhkauksia tulee Rikanderin mukaan päivittäin. Poliisi pyrkii jatkuvasti saamaan niistä tietoa ja seulomaan potentiaalisia tekijöitä.

– Mutta se on äärimmäisen hankalaa, koska varsinaista yhtä ennustavaa tekijää ei ole. Ei ole olemassa yhtä tekoon johtavaa kehityspolkua.

Koulusurmia on Jokelan ja Kauhajoen jälkeen suunniteltu, mutta ne on saatu pysäytettyä ajoissa.

Nuori nainen suunnitteli tappavansa kokkolalaisessa koulussa ainakin 40 ihmistä, syyttäjän mukaan tekoa suunniteltiin kaksi vuotta. Nainen saatiin kiinni 2016 ja tuomittiin myöhemmin pakkohoitoon vankeusrangaistuksen sijaan.

Vuonna 2014 saatiin ilmiannon seurauksena kiinni mies ja nainen, jotka olivat suunnitelleet iskua Helsingin yliopistoon.

Kuopion tekoa ei kuitenkaan saatu estettyä. Rikander pelkää, että tämä tragedia voi avata uudelleen niitä haavoja, joita Jokela ja Kauhajoki aiheuttivat.

Kauppakeskus Herman Kuopio
Poliisi käytti ampuma-asetta Hermanin välikohtauksessa. Poliisi on eristänyt kauppakeskuksen.Sami Takkinen/Yle

– Aina, kun tällainen tapahtuma tulee, se voi aiheuttaa sijaistraumaisoitumista. Kun esimerkiksi Diana kuoli 1997, ihmiset traumatisoituivat tästä myös Suomessa. Tätä kutsutaan Diana-efektiksi, Rikander sanoo.

Diana oli julkisuuden henkilö, josta kaikilla oli mielipide. Hän tuntui monista läheiseltä ja tutulta.

– Nyt ollaan oppilaitoksessa, joka on yhteiskunnallisesti yksi meidän perusrakenteista. Kun siellä tapahtuu väkivallanteko, se vaikuttaa pitkän aikaa valtakunnallisesti oppilaisiin, opettajiin, lähiomaisiin ja muihinkin.

Lue lisää:

Nämä asiat tiedämme nyt Kuopion kouluhyökkäyksestä

Syyllisyys painaa hengenvaarasta selvinneitä – Kauhajoen koulusurmassa kaikki läheiset ystävänsä menettänyt: ”Olen paennut sitä päivää kohta 10 vuotta”

Koulusurmat ja media (Elävä arkisto)

Jokelan syvä viilto (Elävä arkisto)

Psykologit: Miten tästä eteenpäin? (Elävä arkisto)