Saamelaiskäräjien uusi kokoonpano seurannee nykyisen jalanjäljissä – “ei” rautatielle ja kaivoksille, “kyllä” valtion anteeksipyynnölle

Yle Sápmin vaalikoneen pohjalta näyttää siltä, että Saamelaiskäräjät vastustaa jatkossakin uusien maankäyttömuotojen leviämistä pohjoisimpaan Suomeen.

saamelaiset
Saamelaiskäräjien jäsenten 2020–2023 vaalikonevastausten keskiarvo väitteeseen, jonka mukaan Suomen valtion tulee pyytää anteeksi historiassa saamelaisiin kohdistamiaan suomalaistamispyrkimyksiä.
Saamelaiskäräjien uusien jäsenten ja varajäsenten keskimääräinen näkemys on, että Suomen valtion on pyydettävä anteeksi historiassa saamelaisiin kohdistamiaan suomalaistamispyrkimyksiä.Vesa Toppari / Yle

Suomen uusi Saamelaiskäräjät jatkaa edeltäjänsä poliittisella linjalla, jos on uskomista uusien saamelaiskäräjäjäsenten vaalikonevastauksiin. Tietyt asiat tulevat kuitenkin varmasti myös herättämään keskustelua uudessa kokoonpanossa.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta julkaisi tiistaina aamupäivällä saamelaiskäräjävaalien epävirallisen tuloksen. Vaalitulokseen voi tutustua Yle Sápmin vaalitulospalvelussa.

Saamelaiskäräjille valitaan 21 varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Yhdeksän nykyistä jäsentä jatkaa Saamelaiskäräjille vaalikaudella 2020–2023, neljä vanhaa jäsentä palaa ja kahdeksan ensikertalaista aloittaa.

Kaikki uudet jäsenet ja varajäsenet, yhtä lukuun ottamatta, ovat vastanneet Yle Sápmin vaalikoneeseen.

Kriittinen suhtautuminen rautatiehen, kaivoksiin ja metsähakkuisiin

Yle Sápmin vaalikonevastausten perusteella on havaittavissa, että Saamelaiskäräjät ei jatkossakaan halua kaivoksia tai rautatietä pohjoiseen. Enemmistö suhtautuu myös kriittisesti saamelaisalueella toteutettaviin metsähakkuisiin.

Saamelaiskäräjien jäsenten 2020–2023 vaalikonevastausten keskiarvo väitteeseen, jonka mukaan Pohjois-Suomeen voi avata uusia kaivoksia.
Enemmistö Saamelaiskäräjien uudesta kokoonpanosta ei halua Pohjois-Suomeen uusia kaivoksia.Vesa Toppari / Yle
Saamelaiskäräjien jäsenten 2020–2023 vaalikonevastausten keskiarvo väitteeseen, jonka mukaan Jäämeren rata hyödyttäisi saamelaisaluetta.
Keskimääräisesti uuden Saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet eivät näe Jäämeren radasta olevan hyötyä saamelaisalueelle.Vesa Toppari / Yle
Saamelaiskäräjien jäsenten 2020–2023 vaalikonevastausten keskiarvo väitteeseen, jonka mukaan saamelaisalueen metsiä hakataan liikaa.
Saamelaiskäräjien uusien jäsenten ja varajäsenten keskimääräinen näkemys on, että metsiä hakataan liikaa saamelaisalueella.Vesa Toppari / Yle

Nykyinen Saamelaiskäräjät on toiminut samansuuntaisten näkemysten mukaan. Se on aktiivisesti vastustanut Jäämeren rataa ja malminetsintöjä saamelaisalueella.

Maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä on pääasiassa vastannut Saamelaiskäräjien hallitus.

Totuus- ja sovintoprosessi saa jatkoa?

On todennäköistä, että uusi Saamelaiskäräjät edistää Suomen valtion ja saamelaisten välistä totuus- ja sovintoprosessia. Sen valmistelu aloitettiin kuluneella vaalikaudella.

Suurin osa Saamelaiskäräjien uusista jäsenistä nimittäin näkee, että Suomen valtion tulee pyytää saamelaisilta anteeksi pyrkimyksiään suomalaistaa saamen kansa. Jo alkaneella totuus- ja sovintoprosessilla on tarkoitus selvittää historiassa tapahtuneet vääryydet.

Saamelaiskäräjien uusien jäsenten ja varajäsenten keskimääräinen näkemys on, että Suomen valtion on pyydettävä anteeksi historiassa saamelaisiin kohdistamiaan suomalaistamispyrkimyksiä. Govva: Vesa Toppari / Yle

Kaupunkisaamelaisten tukeminen ja kielityön priorisoinnit saattavat herättää keskustelua

Yle Saamen vaalikoneen väittämistä eniten uusien saamelaiskäräjäjäsenien näkemyksiä jakavat muun muassa kaupunkisaamelaisten tukeminen ja oikeudet sekä saamen kielityön painotukset.

Uudet saamelaiskäräjäjäsenet ovat samaa mieltä siitä, että saamen kielityössä tulee ottaa huomioon sekä äidin- että vieraskielisten tarpeet. Jäsenten näkemykset kuitenkin hajaantuvat sen suhteen, kumman ryhmän tarpeita tulisi priorisoida.

Saamelaiskäräjien jäsenten 2020–2023 vaalikonevastausten keskiarvo väitteeseen, jonka mukaan saamen kielityössä tulee painottaa saamea äidinkielenään puhuvien tarpeita.
Keskimääräisesti Saamelaiskäräjien 2020–2023 jäsenet ja varajäsenet näkevät, että saamen kielityössä on painotettava hiukan äidinkielisten tarpeita. Vesa Toppari / Yle

Jäsenten näkemyksiä jakaa myös kysymys siitä, tulisiko saamelaisten kotiseutualueelta poismuuttaneilla saamelaisilla olla saamelaisalueella samat oikeudet maahan ja veteen kuin paikallisilla. Tähän kysymykseen jäsenillä ei ole vahvoja mielipiteitä. Kyse on lisäksi asiasta, johon Saamelaiskäräjillä itsellään ei välttämättä ole päätösvaltaa.

Saamelaiskäräjien jäsenten 2020–2023 vaalikonevastausten keskiarvo väitteeseen, jonka mukaan saamelaisalueelta poismuuttaneilla saamelaisilla tulee olla saamelaisalueella samat oikeudet maahan ja vesistöön kuin paikallisilla.
Uusien jäsenten ja varajäsenten näkemykset eroavat siitä, tulisiko saamelaisalueelta poismuuttaneilla saamelaisilla olla saamelaisalueella samat oikeudet maahan ja vesistöön kuin paikallisilla. Vesa Toppari / Yle

Jonkin verran keskustelua saattaa synnyttää kysymys siitä, tuleeko Saamelaiskäräjien käyttää resurssejaan ja osoittaa toimintaansa saamelaisalueelta enemmän kaupunkeihin. Vaalikonevastausten pohjalta osa jäsenistä säilyttäisi toiminnan painotuksen saamelaisten kotiseutualueella ja osa taas olisi valmis jakamaan resursseja myös saamelaisalueen ulkopuolelle.

Saamelaiskäräjien jäsenten 2020–2023 vaalikonevastausten keskiarvo väitteeseen, jonka mukaan Saamelaiskäräjien tulee suunnata toimintaansa ja tukeaan saamelaisalueelta enemmän kaupunkeihin.
Näin Saamelaiskäräjien uudet jäsenet ja varajäsenet keskimäärin näkevät, tulisiko Saamelaiskäräjien suunnata toimintaansa ja tukeaan saamelaisalueelta enemmän kaupunkeihin. Vesa Toppari / Yle

Keskustelulle lappalaispykälästä ei näy loppua

Saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmä ja sen niin kutsuttu lappalaispykälä ovat olleet tapetilla tällä vaalikaudella. Sekä ennen vaaleja että vaalien aikaan keskusteluun on tullut uutta puhtia. Onhan kyse siitä, kenellä on oikeus äänestää.

Saamelaismääritelmässä lappalaispykälä tarkoittaa sitä, että sen lisäksi, että henkilö tuntee itsensä saamelaiseksi, hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

Saamelaiskäräjälain uudistuksen yhteydessä pykälä oli tarkoitus jättää laista pois, mutta lopulta Saamelaiskäräjät hylkäsi lakiluonnoksen, joka olisi sisältänyt saamelaismääritelmän osalta siirtymäajan.

Saamelaiskäräjien uuden kokoonpanon enemmistö tukee pykälän poistoa laista. Keskustelu tulee todennäköisesti jatkumaan, sillä seitsemän valittua seisoo lappalaispykälän takana.

Saamelaiskäräjien jäsenten 2020–2023 vaalikonevastausten keskiarvo väitteeseen, jonka mukaan saamelaismääritelmästä tulee poistaa niin kutsuttu lappalaispykälä.
Enemmistö Saamelaiskäräjien uusista jäsenistä ja varajäsenistä näkee, että saamelaismääritelmästä tulee poistaa niin kutsuttu lappalaispykälä. Vesa Toppari / Yle

Vaalilupauksissa nousevat esille elinkeinojen ja itsehallinnon vahvistaminen

Saamelaiskäräjävaalien ehdokkaat kertovat Yle Sápmin vaalikoneessa vaalilupauksistaan.

Valittujen jäsenten ja varajäsenten lupauksista esille nousevat erityisesti perinteisten elinkeinojen puolustaminen sekä saamelaisten oikeuksien ja itsehallinnon vahvistaminen.

Lisäksi lupauksissa painotetaan kielellisten asioiden edistämistä ja yhteistyön parantamista. Jonkin verran esille on nostettu myös yhteiskuntarauhan ja yhdenvertaisuuden edistämistä.

Vaalilupauksiin voi tutustua tarkemmin Yle Sápmin vaalikoneen ehdokasesittelyissä.

Lue myös:

Uusi Saamelaiskäräjät: yhdeksän nykyistä jäsentä jatkaa, neljä vanhaa jäsentä palaa ja kahdeksan ensikertalaista aloittaa

Inarilainen Kari Kyrö on saamelaiskäräjävaalien ääniharava – "Puheenjohtajan paikka kiinnostaa"