Kuulutko niihin 700 000:een, joille myytiin vapaaehtoinen eläkevakuutus? Jatkaako vai lopettaa maksut – 9 kysymystä ja vastausta

Eläkevakuutusten suosio on romahtanut. Silti edelleen joka viidennellä työikäisellä suomalaisella on yksilöllinen eläkevakuutus.

Henkilökohtainen eläkesäästäminen
Kaksi miestä ja nainen pöydän äärellä
Etlan selvityksen mukaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottaneet ovat jatkaneet työelämässä muita pidempään.Vesa-Matti Ruuska / Yle

Suomalaiset hurahtivat 2000-luvun alussa yksilöllisiin, vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Varsinkin pankit kauppasivat niitä asiakkaille innokkaasti: tarinan mukaan pankista ei päässyt ulos kuin kuolleena tai eläkevakuutuksen kanssa.

Huippuvuonna 2003 eläkevakuutussopimuksia tehtiin yli 90 000 kappaletta.

Eläkevakuutusten suosio kuitenkin romahti yllättävän nopeasti. Vuoden 2012 jälkeen eläkevakuutuksia on myyty vuosittain vain muutamia satoja. Esimerkiksi Nordea on lopettanut niiden myynnin kokonaan kysynnän hiivuttua.

Miksi näin on käynyt, ja mitä vanhoille eläkevakuutuksille pitäisi tehdä?

Yksilöllisen eläkevakuutuksen uusmyynti, tieto esitetty grafiikkana.
Kimmo Gustafsson / Yle

Yksi asia on varma – eroon eläkevakuutuksesta ei pääse kuin poikkeutapauksissa. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: joko jatkaa eläkesäästämistä tai lopettaa maksaminen. Kummassakin tapauksessa eläkevakuutus pysyy voimassa kunnes eläkeikä koittaa ja vakuutukseen sijoitetut varat maksetaan ulos.

Vaikka eläkesäästämisen suosio on hiipunut, suomalaisilla on edelleen yli 700 000 vapaaehtoista eläkevakuutusta. Joka viidennellä työikäisellä on siis tällainen yksilöllinen eläkevakuutus. Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2017 niissä oli suomalaisten varoja kiinni noin 14 miljardia euroa.

Vaikka uusia eläkevakuutussopimuksia ei enää juuri solmita, suomalaiset laittavat uutta rahaa vanhoihin eläkevakuutuksiin edelleen rutkasti – viime vuonna summa oli 320 miljoonaa euroa.

Yksilölliset eläkevakuutukset Suomessa, tieto esitetty grafiikkana.
Paula Collin / Yle

Ylen kysymyksiin vastaavat Finanssiala ry:n johtava lakimies Piritta Poikonen, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön juridisten palvelujen johtaja Antti Pöllänen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen, Nordea Henkivakuutus Suomen toimitusjohtaja Pekka Luukkanen sekä toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitosta.

Alempana jutussa näistä taustayhteisöistä käytetään lyhennelmänimiä Finanssiala, LähiTapiola, Etla, Nordea ja Veronmaksajat.

1. Miksi vapaaehtoiset eläkevakuutukset eivät enää mene kaupaksi?

– Eläkesäästäjien luottamus tuotteeseen on heikentynyt, koska niiden verosääntöjä on jatkuvasti muutettu. Keskeinen seikka on se, että sitä eläkeikää, jolloin säästöjä saa alkaa nostaa, on nostettu. Olisi kohtuullista, että omia eläkesäästöjä voisi alkaa nostaa samalla kun jää lakisääteiselle eläkkeelle. (Antti Pöllänen, LähiTapiola)

– Uusille yksityisasiakkaille eläkevakuutuksissa ei ole tällä hetkellä kovin suurta itua. On harmi, että verolainsäädännön muutoksella onnistuttiin tuhoamaan eläkevakuutusten markkinat. Päätöstä, jossa eläkesäästöjen nostamisen alaikäraja nostettiin työeläkkeen yläikärajaan, voi jopa pitää rankaisevana. (Pekka Luukkanen, Nordea)

– Ihmisillä on tänä päivänä paljon muitakin vaihtoehtoisia tapoja säästää eläkepäiviä varten kuin vapaaehtoinen eläkevakuutus. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva osakesäästötili on yksi uusi, merkittävä vaihtoehto. (Teemu Lehtinen, Veronmaksajat)

2. Uusia eläkevakuutuksia ei ole juuri ostettu. Entä mitä on tapahtunut vanhoille?

– Ne, joilla on eläkevakuutus, ovat pääasiassa jatkaneet edelleen säästämistä, vaikka verosääntöjä on muutettu. Vanhoissa sopimuksissa on se hyvä puoli, että aikaisemmin maksetut maksut saa nostaa vanhojen säännösten mukaisesti. Niissä se nostoikä voi olla alhaisempi kuin nykyisten säädösten mukainen. (Antti Pöllänen, LähiTapiola)

3. Kannattaako eläkevakuutukseen säästämistä jatkaa?

– Kannattaa ainakin kysyä itseltään, onko vakuutuksesta jotakin hyötyä tavanomaiseen säästämiseen verrattuna. Jos ei ole, niin ensi vuonna voimaan tuleva osakesäästötili voi olla hyvä vaihtoehto nykyisille eläkevakuutuksille. (Niku Määttänen, Etla)

– Kyllä minä jatkaisin säästämistä, siellä on kuitenkin se verovähennysoikeus edelleenkin olemassa. (Piritta Poikonen, Finanssiala)

– Meidän ohje on, että kannattaa ilman muuta jatkaa maksamista ja säästää. (Pekka Luukkanen, Nordea)

– Jokainen päättää itse, mikä on järkevää, säästääkö eläkevakuutukseen vai jollain muulla tavalla. Eläkevakuutus on sidotumpaa kuin moni muu säästäminen, koska siinä saa varat nostaa vasta sovitun ajan jälkeen. Ei ole kuitenkaan mitään yleistä ohjetta, mikä olisi oikea tapa säästää. (Teemu Lehtinen, Veronmaksajat)

4. Kuinka paljon ihmiset säästävät eläkevakuutukseen kuukausittain?

– LähiTapiolan asiakkaat säästävät tyypillisesti noin 50–100 euroa kuukaudessa eläkevakuutukseen. Meillä on noin 100 000 yksilöllistä eläkevakuutusasiakasta. (Antti Pöllänen, LähiTapiola)

Mies tutkii eläkearviotaan.
Posti kantaa sadoilletuhansille suomalaisille laskelmia eläkesäästöjen tuotoista. Tämä paperi kuuluu vakuutetulle, jonka eläkepäiviin on yhä aikaa yli 20 vuotta.Kalle Mäkelä / Yle

5. Mitä mieltä olet vapaaehtoisista eläkevakuutuksista?

– Minua häiritsee näissä vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa se, että ne eivät yleensä ole oikeasti vakuutuksia. Ne ovat eräs
pitkäaikaissäästämisen muoto. Eläkesäästöt nostetaan yleensä muutaman vuoden aikana pois, joten kyseessä ei ole oikeasti mikään eläkevakuutus, jota saadaan kuolemaan asti. (Niku Määttänen, Etla)

– Idea yksilöllisistä eläkevakuutuksista oli alun perin hyvä. Se mikä siinä meni pieleen oli se, että eläkeikää lähdettiin muutaman vuoden välein nostamaan. Tämä jatkuva eläkeiän nosto pilasi asiakkaiden kiinnostuksen. (Piritta Poikonen, Finanssiala)

– Outoahan nykylaissa on se, että uusien vapaaehtoisten eläkevakuutusten eläkeikä on korkeampi kuin lakisääteisen työeläkkeen vanhuuseläkeikä. Kohtuullista olisi, että ne iät olisivat vähintään samat eikä niin, että itse itselleen säästetyn eläkkeen ikä on korkeampi. (Piritta Poikonen, Finanssiala)

– Uskoisin kuitenkin, että vapaaehtoiset eläkevakuutukset tekevät paluun. Tulee vielä aika, jolloin ihmisiä kannustetaan varautumaan omaehtoisesti vanhuuspäiviin. Suomeen pitää rakentaa jonkinlainen malli, jossa ihmiset voivat siirtää aktiiviajalta tuloja vanhuusaikaan. (Pekka Luukkanen, Nordea)

6. Kumpi on parempi tapa turvata eläkepäivien tulotaso, sijoittaa itse suoraan vai eläkevakuutuksen kautta?

– Eläkevakuutukseen liittyy sellaisia hallinnollisia kuluja, jotka tekevät siitä usein kalliimman säästämisen muodon. Siksi esimerkiksi uusi osakesäästötili voi olla edullisempi tapa säästää eläkeaikaa varten. Tilanne muuttuu, jos puhutaan todellisista eläkevakuutuksista, jotka auttavat turvaamaan toimeentuloon kuolemaan saakka. Sellaista turvaa ei pysty itse järjestämään. (Niku Määttänen, Etla)

– Tärkein ohje nuorille on, että alkaisivat säästää pitkäjänteisesti eläkepäivien varalle. Kannattaa ottaa selvää eri vaihtoehdoista ja päätellä, mikä itselle olisi viisasta. Esimerkiksi kuluja kannattaa verrata ja pohtia minkälaisen riskin on valmis ottamaan. (Teemu Lehtinen, Veronmaksajat)

7. Voiko eläkesäästöt nostaa ennen eläkeikää?

– Normaalistii eläkesäästöjä ei saa ulos ennen eläkeikää. Kun on annettu veroporkkana eli eläkemaksujen verovähennysoikeus, niin yhteiskunta on asettanut sinne myös pidäkkeitä. Tarkoitus on, että rahat ovat siellä eläkeikään asti odottamassa. Muutamissa poikkeustilanteissa – puolison kuolema, avioero, työkyvyttömyys tai vähintään vuoden kestävä työttömyys – eläkesäästöt voi kuitenkin nostaa ulos. (Piritta Poikonen, Finanssiala)

– Me olemme tilanteissa, jossa asiakkaan säästösumma on jäänyt hyvin pieneksi, hyväksyneet pyynnön takaisinnostaa tällainen pieni eläkevakuutus kerralla ennen eläkeikää. On hyvä muistaa, että suorituksesta joudutaan tässäkin tapauksessa maksamaan verot. (Pekka Luukkanen, Nordea)

8. Eläkevakuutuksien pelättiin aiheuttavan sen, että ihmiset siirtyvät eläkkeelle hyvin aikaisin. Onko näin käynyt?

– Se, että jäätäisiin työelämästä pois aikaisemmin näiden eläkesäästöjen vuoksi, ei pidä paikkaansa. Eläkesäästöt ovat keskimäärin sen verran vähäisiä, että ei niiden varassa ole mahdollista hypätä työelämästä pois. Omat eläkesäästöt täydentävät lakisääteistä eläkettä, joka on voinut jäädä vajaaksi esimerkiksi hoitovapaan johdosta. (Antti Pöllänen, LähiTapiola)

Etlan tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) henkilöt, joilla on vapaaehtoinen lisäeläke jatkavat työelämässä pidempään kuin henkilöt, joilla ei ole lisäeläkettä. Tyypillisesti asiakkaat lykkäävät omien eläkesäästöjensä nostamista. (Antti Pöllänen, LähiTapiola)

9. Miksi eläkesäästöistä pitää nostettaessa maksaa veroa? Kyse on kuitenkin ihmisen omista säästöistä.

– Kun ihmiset ovat maksaneet eläkesäästöjä sisään, he ovat voineet verotuksessa vähentää eläkevakuutusmaksut. Eläkevaiheessa tämä vähennyksessä hyväksi saatu osuus verotetaan takaisin. (Piritta Poikonen, Finanssiala)

– Kyse on siirretystä verotuksesta, sekä tulot että verot siirtyvät eläkepäiviin. (Teemu Lehtinen, Veronmaksajat)

Säästöt voivat kasvaa taikka huveta

LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö laski Ylen pyynnöstä, minkälainen lisäeläke voisi olla odotettavissa, jos on säästänyt eläkevakuutukseen 100 euroa kuukaudessa 30 vuoden ajan.

Esimerkkilaskelman sijoituskohteen riskitaso säästöaikana on korkea, jolloin tuotto-odotuksena on käytetty 6 prosentin vuotuista tuottoa. Tuotto kulujen jälkeen on 4,5 prosenttia. Eläkeaikana riskitaso on matalampi, jolloin tuotto-odotuksena on käytetty 2 prosentin vuotuista tuottoa. Tuotto kulujen jälkeen on 1,0 prosenttia.

Tässä esimerkkilaskelmassa eläkesäästöt nostetaan ulos kymmenessä vuodessa. Kulujen osuudeksi on arvioitu säästöaikana 1,5 prosenttia ja eläkeaikana 1,0 prosenttia, ja ne on otettu laskelman tuotto- ja eläkekertymässä huomioon.

Esimerkkilaskelma vapaaehtoisesta yksilöllisestä eläkevakuutuksesta: laskelma on esitetty grafiikan muodossa.
Paula Collin / Yle

Laskelman tuotto-odotukset ovat arvioita, joten ne eivät ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittaja voi myös menettää eläkevakuutukseen sijoittamiaan varoja.

Kerro kokemuksistasi. Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu kello 18.00.

Lue lisää:

Pekka Rinne alkoi säästää eläkettä 23-vuotiaana ja Matti Leppänen 32-vuotiaana, molemmat aikovat jatkaa – "Jos lopettaa, kulut syövät tuoton"

Vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio romahti – "Muutosten perässä on vaikea pysyä"

Lakimuutos säikäytti: Etenkin nuoret pelkäävät rahojensa puolesta

Eläkevakuutussäästäjät eivät lähteneet varhain työelämästä