Päijänteen pohjukka kätkee salaisuuden – Rutalahdesta löydetty ison puulaivan osia

Museovirasto haluaa kartoittaa koko alueen. Myös sukellusharrastajilta toivotaan apua alkukartoitukseen.

meriarkeologia
Matti Hietanen järeän kylkikaaren pätkän kanssa.
Matti Hietanen ja Rutalahdesta löytynyt mahdollinen laivan osa. Kovin pieni alus ei näin järeää puutavaraa tarvitsisi.Simo Pitkänen / Yle

Rutalahden kylässä pohjoisen Päijänteen lahden pohjukassa pitkään asunut Matti Hietanen kaivaa puuvajan uumenista esiin vanhan hirrenpätkän. Hän on löytänyt sen rannasta 70-luvun alussa, ja nyt hän haluaa selvittää, mikä tämä esine on.

Hietasella on tallessa myös pienempi pätkä samalla tavoin veistettyä hirttä.

Hietanen on kuullut tukkirannan historiasta siellä vuosikymmeniä työskennelleeltä Pauli Mäkelältä. Nyt jo edesmennyt Mäkelä näytti Hietasella rannasta paikan, johon hänen mukaansa oli kauan sitten upotettu purjelaiva.

Droonikuvassa paikassa näkyy selvästi pitkä ja kapea hiekkadyyni, joka muistuttaa muodoltaan laivaa.

Pitkulainen hiekkakasauma Rutalahden rantavedessä.
Pitkulainen hiekkamuodostuma Rutalahden pohjukassa.Simo Pitkänen / Yle

Mäkelällä itsellään oli Hietasen mukaan samanlainen veistetty hirren pätkä kuin hänellä. Mäkelä oli yrittänyt irrottaa pohjasta kolmattakin hirttä, mutta se ei ollut liikahtanutkaan

Proomuja upotettu lahteen

Rutalahden osakaskunnan puheenjohtaja Jouko Vanhatalo on myös kuullut huhuja purjelaivasta tai proomusta, joka olisi upotettu ja peitetty rantaveteen.

Tietoa asiasta ei kuitenkaan löydy esimerkiksi Rutalahden osakaskunnan arkistoista.

Vanhatalo kuitenkin tietää, että käytöstä poistettuja vanhoja proomuja on upotettu Rutalahteen.

Nykyinen tukkirannaksi kutsuttu alue on keskeinen paikka Rutalahden kylän historiassa. Alueella on ollut sisävesilaivojen satama aikana, jolloin Päijänne oli käytännössä ainoa henkireikä kylästä maailmalle

Purjelaivat olivat Rutalahdella yleisiä 1700-luvun lopulla, jolloin kylän saha aloitti toimintansa. Puutavara lastattiin purjelaivoihin ja vietiin eteläiselle Päijänteelle. 1800-Luvun lopulla höyrylaivat syrjäyttivät purjelaivat.

Rutalahden rannassa on ollut myös telakka ja varvi eli puualusten rakennustelakka, jossa valmis alus liu'utetaan kokonaisena luiskaa pitkin veteen.

Ranta on ollut pitkään uittoyhdistyksen tukkirantana, viimeinen tukkinippulautta lähti rannasta vuonna 2002.

Aikojen saatossa rantaa on muokattu runsaasti.

– Sitä on laajennettu ja nostettu maamassoilla niin että se ei jää veden alle kun Päijänteen pinta nousee ja laskee, sanoo Vanhatalo.

Mutta palataan Matti Hietaseen ja hänen veistettyyn hirrenpätkäänsä. Onko se todella jäänne suuresta puulaivasta?

Meriarkeologille kiinnostaa kartoitettavaa

Lähetämme valokuvia hirrestä Keski-Suomen museon arkeologille Miikka Kumpulaiselle. Häneltä tulee pian viesti, että kyseessä on laivan kaaren osa. Kumpulainen ei kuitenkaan ennätä paneutua asiaan enempää.

Lähetämme kuvat myös Museovirastoon intendentille Maija Matikalle. Hän tutkii työkseen Länsi-Suomen alueen vedenalaisia arkeologisia löytöjä.

Matikka vahvistaa valokuvien perusteella, että Rutalahden löydön veistetty hirsi on selkeästi limisaumaisen, puurunkoisen aluksen kaaren osa.

– Kyseessä on vähän järeämpi alus, sanoo Matikka.

Ilman tarkempia tutkimuksia aluksesta ei voi sanoa enempää. Esimerkiksi ajoitusta ei voi kuvan perusteella tehdä.

Löytö on kiinnostava, sillä kaikki maasta ja vedestä löydetyt esineet yhdessä muodostavat kuvaa ihmisen toiminnan historiasta kyseisellä alueella.

Museovirasto sai jo 25 vuotta sitten Keski-Suomen museolta tietoa, jonka mukaan Rutalahden rannassa olisi mahdollisesti proomun hylky. Sen tarkkaa sijaintia ei kuitenkaan tiedetä eikä arkeologi ole käynyt tarkistamassa aluetta.

– Selvästikin tällä alueella on meriarkeologille kiinnostavaa kartoitettavaa, sanoo Matikka.

Matikka aikoo keskustella Museoviraston sukeltajien kanssa tänään siitä, voitaisiinko Rutalahteen tehdä tarkastuskäynti.

Matti Hietanen osoitaa poukamaa, jossa löydettävää saattaisi olla.
Perimätiedon mukaan purjelaiva olisi upotettu Matti Hietasen osoittamaan paikkaan.Simo Pitkänen / Yle

Alueella saa sukeltaa vapaasti

Matikan mielestä sukellusharrastajat voisivat käydä alustavasti tutkimassa Rutalahden pohjukkaa. He saattaisivat havaita, onko alueella muutakin mielenkiintoista kuin jo tiedossa oleva proomun hylky.

– Sen jälkeen voitaisiin katsoa, saataisiinko täältä Museovirastosta meriarkeologi paikalle heidän kanssaan, sanoo Matikka.

Matikka muistuttaa, että kun alueella on todettu historiallinen tai esihistoriallinen löytö, siellä ei pidä siirrellä asioita tai kaivella ilman arkeologin ohjeita.

Museovirastossa vedenalaislöytöjen tutkinta on keskitetty vedenalaisarkeologian tiimille. Virastoon voi myös tehdä ilmoituksia kiinnostavista löydöistä (siirryt toiseen palveluun) (Museovirasto).