Aiheuttaako lemmikin omistaminen ilmastoahdistusta? Kerro miten olet pienentänyt hiilitassunjälkeä!

Harva pohtii ilmaston kuormitusta. Ruoka valitaan yhä eläimen tarpeiden mukaan.

hiilijalanjälki
Mirka Kuparinen katsoo kameraan, sylissä on pieni koira.
Mirka Kuparisen koira Oliver syö noin 160 g päivässä. Itsetehdyn puuron seassa on lihaa 60 prosenttia. Johanna Talasterä / Yle

Osa lemmikin omistajista tuntee ilmastoahdistusta. Ekologisuutta pitäisi lisätä kaikilla elämän osa-alueilla ja esimerkiksi koira lisää perheen päästöjä.

Suomessa on noin 700 000 koiraa. Jos mukaan lasketaan kissat, lemmikkejä on noin 1,5 miljoonaa. Karvaisten kavereiden ilmastovaikutus on noin prosentti koko Suomen päästöistä.

Väite, että koira kuluttaisi yhtä paljon kuin katumaasturi (siirryt toiseen palveluun), ei pidä paikkaansa. Oikeasti koiran hiilipäästöt ovat noin neljännes henkilöauton päästöistä.

Suomalaisten koiranomistajien joukossa on ihmisiä, joita hiilitassunjälki kiinnostaa. Silti valtaosa ei ole vielä herännyt ajattelemaan asiaa.

Koiran tai kissan ruokavaliolla on iso merkitys eläimen hiilijalanjälkeen. Muut päästöt koiralla syntyvät varusteiden hankkimisesta ja eläinlääkärikäynneistä. Näyttelyissä käyminen ja koiraurheilun harrastaminen kerryttää rutkasti kilometrejä ja rasittaa ympäristöä enemmän.

Tavallisen kotikoiran päästöistä ruuan osuus on noin puolet.

Lahtelainen koiranomistaja Mirka Kuparinen on suunnitellut kahden koiransa ruokinnan lemmikkiensä tarpeiden mukaan. Hän on myös miettinyt ruokavalion ekologisuutta.

Koiran ravitsemusneuvojana työskentelevän Kuparisen koirat sietävät hyvin viljoja. Osa ruuasta on hiilihydraatteja. Kuparinen tekee ruuan kotona.

– Koirani syövät lihan lisäksi hyvin kypsennettyjä puuroja ja kasviksia.

Liha on koiralle luontaisesti paras proteiininlähde. Kuparinen ei lähtisi siirtämään koiraa ilmaston takia kokonaan kasvisravinnolle.

Pakasteallas täynnä koiran ruokaa eläinruokakaupassa.
Keskivertokoiran vuodessa syömän liharuuan tuottamisesta syntyy 260 kiloa hiilidioksidia. Johanna Talasterä / Yle

Ympäristötietoisen lemmikinomistajan kannattaa Kuparisen mielestä lastata koirankuppiin kotimaista lähiruokaa.

– Riista, järvikalat ja kananmunat ovat terveellisiä. Ne sopivat monelle koiralle.

Raakaruokaa syöttävä voi kysellä koiralleen teurastamolta sellaisia ruhon osia, jotka eivät maistu ihmisille niin hyvin.

– Kieli ja sydän ovat hyvää lihaa, vaikka ne eivät nykyään ole niin monen ihmisen herkkua.

Koiranruokakuppiin ei Kuparisen perheessä mielellään lusikoida metallisiin purkkeihin pakattua säilykeruokaa. Kaukaa tuotu, pitkälle prosessoitu ruoka on vältettävien listalla.

Ekologisuus vasta tulossa

Koiran erilaisten ruokavalioiden vaikutusta hiilipäästöihin on tutkittu vähän. Tarkkoja lukuja ei löydy edes ruokintaan perehtyneiltä eläinlääkäreiltä. Vasta nyt aletaan keskustella siitä, millainen koiranruoka on ekologista.

Pohjanmaalla toimivan Dagsmark Petfood Oy:n toimitusjohtajan Laura Strömbergin mielestä ensimmäinen askel on se, että ihmiset haluaisivat tietää mistä ruoka ja sen raaka-aineet ovat peräisin.

Musta koira torilla
Keskikokoinen koira popsii päivässä 4-5 dl kuivamuonaa. Meeri Niinistö / Yle

Suurin vaikutus päästöihin on ruuan raaka-aineilla, ei suinkaan pitkillä kuljetusmatkoilla. Tämä kävi ilmi tutkimuksesta, jonka Dagsmark Petfood teetti keväällä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella.

Yritys käyttää koiran kuivamuonassa kanan lisäksi Itämeren silakkaa.

– Jos verrataan raaka-aineina nautaa ja silakkaa, silakasta valmistettu koiranruoka kuormittaa ympäristöä 95 prosenttia vähemmän.

Kotimaisesta siipikarjasta tehdyn koiranruuan ilmastovaikutus jää 86 prosenttia pienemmäksi nautaa sisältävään ruokaan verrattuna.

Riisi on eniten käytetty hiilihydraatti koiranruuissa. Riisiä tuodaan kaukaa ja ilmastovaikutus on merkittävä kotimaiseen kauraan verrattuna. Kaura jättää 38 prosenttia pienemmän hiilitassunjäljen.

Kotimainen riista on ekologinen vaihtoehto, mutta ruhon jämäpalojen saaminen koiranruokatehtaaseen tuottaa päänvaivaa.

Lähivuosina tavoitteena on ottaa käyttöön riistasta tällä hetkellä hävikkiin meneviä ruhonosia.

– Metsässä menee hukkaan paljon materiaalia mitä voisi hyödyntää.

Koiranherkkuja laitetaan hyllystä pieneen muovipussiin.
Tavallisten makupalojen joukossa on pian enemmän kotisirkoista tehtyjä herkkupaloja. Johanna Talasterä / Yle

Sirkkaruokaa koiralle

Ulkomailla on myynnissä koirille kehitettyjä sirkkaruokia. Suomessa kotisirkoista valmistettua koiranruokaa markkinoi ainakin Sirkkaherkku.

Yritys mainostaa, että tuoreateriassa on sirkkoja 15 prosenttia. Lisäksi se sisältää sika-nautajauhelihaa ja kotimaisia juureksia sekä hedelmiä.

Hyönteisruokien ongelma on se, että sirkkoja tarvitaan todella paljon täyttämään koiran proteiinin tarve. Mutta se on ekologinen vaihtoehto.

Ilmastoahdistus ei näy eläinruokakaupassa

Eläinruokakaupasta suomalaiselle koiralle ja kissalle ostetaan se ruoka, joka parhaiten lemmikille sopii. Ilmasto ei vaikuta valintaan.

– Harva koiranomistaja kysyy mistä kuivaruoka on tuotu, kertoo myymälävastaava Maria Vuorenmaa Lemmikkieläintarvike Riemusta.

Vuosituhannen vaihteessa lähes kaikki suomalaiset koirat söivät kuivamuonaa.

Nykyään moni koira barffaa, eli syö raakaa lihaa ja luita. Raakaruokaan liitetään terveysväittämiä ja siihen päädytään usein koiran allergioiden takia.

Raakaruuan ostajat kysyvät tarkasti lihan alkuperästä.

– Koiranomistajat pitävät kotimaista lihaa turvallisempana vaihtoehtona, sanoo Vuorenmaa.

Pieni koira katsoo kameraan.
Pikkuisen Oliverin hiilitassunjälki on paljon pienempi kuin vaikkapa tanskandogin. Johanna Talasterä / Yle

Hiilitassunjäljestä huolimatta Mirka Kuparinen ei tunne huonoa omatuntoa kahden koiran omistamisesta. Nelijalkainen ystävä edistää monella tavalla ihmisen hyvinvointia.

– Koira tuottaa iloa. Lisäksi se laskee ihmisen verenpainetta ja lenkittää omistajaansa joka päivä.

Silti ilmastokeskustelussa kommentoidaan lemmikkejä joskus tiukkaan sävyyn. Koirista ja kissoista pitäisi joidenkin ihmisten mielestä jopa luopua.