WWF aloitti livelähetyksen Hiitolanjoesta, josta on tulossa ainutlaatuinen lohijoki – kalakamerasta voi seurata äärimmäisen uhanalaista järvilohta

Vedenalainen kamera on asetettu paikkaan, johon kalat saattavat uida kutemaan.

Hiitolanjoki
Taimen vedenalaisessa kamerakuvassa.
Ruutukaappaus vedenlaisesta nettilähetyksestä Hiitolanjoella. Kuvassa ui taimen.WWF

Hiitolanjoessa elävien järvilohien ja taimenten elämää voi nyt seurata suorassa nettilähetyksessä (siirryt toiseen palveluun).

WWF aloitti luontolive-lähetyksen Etelä-Karjalassa Rautjärvellä sijaitsevalla Hiitolanjoella tänään keskiviikkona.

Hiitolanjoessa elävät Suomen ainoat luonnonvaraiset järvilohet. Laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Järvilohet nousevat kutemaan joelle Venäjällä sijaitsevalta Laatokalta. Niiden matka kuitenkin tyssää Suomen puolella, koska jokeen on rakennettu kolme voimalaitosta.

Kartta
Kolme voimalaitosta ja niiden padot ovat estäneet lohen nousun perinteisille kutupaikoilleen. Mikko Airikka / Yle

Järvilohi ja taimen eivät ehkä ole perinteisessä mielessä suloisia lajeja. WWF:n johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä kuitenkin uskoo livelähetyksen näyttävän kalojen kauneuden ja ainutlaatuisuuden.

– Joka tapauksessa luvassa on äärimmäisen mielenkiintoinen kurkistus vedenalaiseen maailmaan, Erkkilä sanoo WWF:n tiedotteessa.

WWF on sijoittanut kameran paikkaan, johon kalat saattavat ennen patoja päästä kutemaan.

– Parhaassa tapauksessa katsojat voivat päästä todistamaan saimaannorppaakin uhanalaisemman järvilohen lisääntymistä, Erkkilä sanoo.

Padot puretaan

Hiitolanjoki on pituudeltaan 53 kilometriä. Se virtaa Rautjärven Simpelejärvestä Venäjälle Laatokkaan asti.

Joesta ainoastaan kahdeksan kilometriä on Suomen puolella Rautjärvellä. Loput joesta virtaa vapaana Venäjän puolella.

Suomen puolella joessa on kolme voimalaitospatoa. Tällä hetkellä järvilohen ja taimenen kutu onnistuu vain pienellä alueella Kangaskosken padon alapuolella muutaman sadan metrin päässä Venäjän rajasta.

Kangaskosken voimalaitos alapuolelta kuvattuna.
Kangaskosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1925. Sen vieressä oleva pato puretaan ensimmäisenä. Kari Kosonen/Yle

Hiitolanjoella on aloitettu mittava työ kalojen lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi. Kaikki kolme patoa puretaan vuoteen 2023 mennessä ja kosket ennallistetaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että kalojen lisääntymisalue moninkertaistuu. Hiitolanjossa voi olla muutaman vuoden kuluttua jo elinvoimainen kalakanta.

Patojen purkaminen on mahdollista, koska Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö saa kaikki padot haltuunsa. Kauppoja edelsi vuosikausia kestänyt oikeuskierre. Rahat kerättiin osin lahjoituskampanjalla, jota veti näyttelijä ja kalamies Jasper Pääkkönen. Hän itse lahjoitti 25 000 euroa.

Voit lukea tarkemmin Hiitolanjoen vaiheista tästä jutusta.

Jatkoa WWF:n Luontolive-lähetyksille

Hiitolanjoen kalakamera on osa WWF:n laajempaa luontolive-palvelua, jossa voi katsoa suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä Luontolivessä voi seurata kalojen lisäksi metsäpeurojen elämää.

Aiemmin Luontolivessä on voinut seurata sääksiä, kyykäärmeitä sekä kivellä kollöttelevää saimaannorppaa.

WWF on toteuttanut kalakameran yhdessä Rautjärven kunnan ja paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Kalakamera löytyy WWF:n sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi: Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki