Tuulivoimaloista kaksi kilometriä lähimpään taloon – Se on Euroopassa harvinaista ja siksi pohjoisen erämaat ovat nyt "hottista"

Ilmatar Energy on aloittanut Suomen suurimman tuulivoimapuiston rakentamisen Kajaanin ja Pyhännän Piiparinmäellä.

tuulipuistot
Raivattua metsää Pyhännälle, voimalinjoille paikka.
Pyhännällä on raivattu metsää Piiparinmäen tuulivoimapuiston voimalinjoja varten.Timo Sihvonen / Yle

Toinen Googlen hankkima, Kajaanin ja Pyhännän rajalle valmistuva tuulivoimapuisto tulee olemaan Suomen suurin. Ilmatar Energyn hallituksen puheenjohtaja Kalle Pykälän mukaan suuruutta voidaan mitata kaikilla mittareilla.

– Se voidaan mitata voimaloiden määrällä, joita on 41 kappaletta, sitten nimellisteholla, joka on 211,4 megawattia ja lisäksi tulevalla vuotuisella sähköntuotannolla.

Piiparinmäen tuulivoimapuistoa rakennetaan vuosina 2019–2021 ilman valtion tukea, ja se alkaa tuottaa sähköä jo vuonna 2020.

Tuulivoimapuiston tuottamasta energiasta noin 60 prosenttia menee Googlelle. Pyhännän puolelle tulee 32 myllyä, Kajaanin puolelle yhdeksän.

Tuotannossa olevista tuulivoimapuistoista Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto on ollut tähän asti suurin 34 tuulivoimalallaan (siirryt toiseen palveluun) (Tuulivoimayhdistys). Suomessa on suunnitteilla myös lähes sadan tuulivoimalan puisto Lestijärvelle, mutta ostajaa ei ole vielä löytynyt.

Pyhäntä iloitsee jättipotista

Tuulivoimayhtiö Ilmattaren ja Googlen energiahanke on jättipotti Pyhännän kunnalle. Valtuuston puheenjohtaja Matti Leiviskä (kesk.) kuvaili hanketta viime viikon blogikirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun) lottovoitoksi kunnalle.

Suurin osa Piiparinmäen tuulivoima-alueesta sijoittuu Pyhännän puolelle, jonne tulee yli 30 myllyä. Niiden kiinteistöveroarvo on noin miljoona euroa vuodessa. Tällä hetkellä Pyhännän vuotuinen verokertymä on alle viisi miljoonaa euroa.

Kunnanjohtaja Jouko Nissinen on syystäkin iloinen Googlen myötä kansainvälistäkin huomiota saaneesta hankkeesta, joka tukevoittaa tuntuvasti kunnan taloutta.

– Tällaiset lisät pienelle maalaiskunnalle ovat tärkeitä. Varovaisestikin arvioiden verotuloihin tulee vähintään noin 15 prosentin lisäys. Kyllä tämä antaa kovasti uskoa tulevaisuuden rakentamiseen, Nissinen toteaa.

Lisätuloja voi tulla vielä tuulivoimapuiston toiminnasta vastaavasta yhtiöstä, jonka kotipaikka on Pyhäntä.

Tälle alueelle Pyhännässä tulee Ilmattaren tuulivoimaloita, jotka tuottavat sähköä Googlelle.
Tähän maisemaan nousevat Ilmatar Energyn tuulivoimalat.Timo Sihvonen / Yle

Luvitukset ohjaavat tuulivoimapuistoja kauas asutuksesta

Ruuhka-Suomessa tuulivoimaloiden kaavoitukset ovat Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen tietojen mukaan jumissa muun muassa asutukseen, matkailuun ja maisemallisuuteen liittyvien pykälien vuoksi. Hänen mielestään asiasta kielii se, että alan eteläsuomalaiset toimijat ovat jatkuvasti yhteydessä Kainuun suuntaan.

– Kainuun erämaat eivät aiheuta ongelmia ja sellaisia alueita nyt etsitään.

Myös Ilmatar Energyn hallituksen puheenjohtaja Kalle Pykälä korostaa Piiparinmäen tuulivoimapuiston sijaintia. Lähimpään asutukseen on pari kilometriä, joka on todella harvinaista.

– Metsähallitus on aikoinaan jättänyt isot suoja-alueet ja katsonut, että lähin asutus on paljon kauempana kuin lain asetukset määräävät. Noin kaukana lähimmästä asutuksesta sijaitseva iso tuulivoimapuisto on harvinaista koko Euroopan mittakaavassa.

Pykälän mukaan maamme luvituskäytännöt ovat johtaneet siihen, että isot tuulivoimapuistot ovat kaukana asutuksesta.

– Monet tuulivoimaloista ovat syrjäisillä alueella ja siihen luvitusviidakolla on pyritty. Kainuu on yksi näistä alueista.

"Eihän ne valtavia tuloja ole, mutta onhan ne nettotuloja"

Tuulivoimapuisto luo rakennusvaiheessa satoja työpaikkoja, takaa kunnille ja valtiolle merkittäviä kiinteistövero- ja vuokratuloja seuraavien vuosikymmenten ajan sekä tuo investointeja infrarakentamiseen. Kajaanin kaupunginjohtajaJari Tolonen iloitsee suorista tuloista.

Tolosen mukaan Kajaani saa yhdeksästä myllystään kiinteistöveroa kustakin noin 15 000 euroa per vuosi. Suoraa kiinteistöveroa tulee vuosittain 150 000 euroa. Lisäksi rakennuspaikkamaksun kautta on tulossa vähintään 100 000 euroa.

– Eihän ne valtavia tuloja ole, mutta onhan ne nettotuloja.

Tolonen laskee saatavaksi myös lisääntyvän ostovoiman ja palkkaverotulot. Eniten kaupunginjohtajaa innostaa kaupungin maine tuulivoimapiireissä.

– Me olemme ilmeisesti aika hottis alue Suomessa. Täällä on onnistuttu luomaan tuulivoimapuistoja vähillä ongelmilla.