Presidentti yrittää hajottaa parlamentin, parlamentti haluaa erottaa presidentin – Peru syöksyi erikoiseen kriisiin, jonka taustalla on korruptio

Suuri osa kansasta vaikuttaisi tukevan presidenttiä, mutta hänen toimintansa herättää myös epäilyjä.

Peru
Perun presidentti Martin Vizcarra 30. syyskuuta.
Perun presidentti Martin Vizcarra piti maanantaina televisiopuheen, jossa hän kertoi kansalle parlamentin hajottamisesta ja ennenaikaisista vaaleista.AOP

Eteläamerikkalaisessa Perussa on alkuviikon aikana puhjennut perustuslaillinen kriisi, joka on maan pahin ainakin kolmeen vuosikymmeneen.

Perulaiset joutuvat pohtimaan, kuka maata oikein johtaa, kun presidentti ilmoittaa hajottavansa parlamentin ja parlamentti puolestaan koettaa panna presidentin viralta.

Peru on Etelä-Amerikan nopeimmin kasvava talous. Sen poliittista järjestelmää on kuitenkin pidetty korruption läpitunkemana, ja korruptiolla on osansa myös tämänhetkisen kriisin taustalla.

Ihmiset protestoivat Limassa, Perussa 30. syyskuuta 2019.
Maanantai-iltana tuhannet lähtivät pääkaupunki Liman kaduille osoittamaan mieltään presidentti Vizcarran ja parlamentin hajottamisen puolesta. Paolo Aguilar / EPA

Mitä tähän mennessä on tapahtunut?

Valtataistelu presidentin ja opposition hallitseman parlamentin välillä kärjistyi tällä viikolla perustuslakituomioistuimen tuomarinimityksistä.

Perussa perustuslakituomioistuin ratkaisee muun muassa presidentin ja parlamentin väliset kiistat. Viime aikoina niitä on riittänyt, sillä maan poliittinen tilanne on kiharainen: hallitusta johtaa keskustalainen presidentti Martin Vizcarra, mutta parlamentissa oikeistopuolue Fuerza Popularilla on ehdoton enemmistö.

Valtaosa perustuslakituomioistuimen tuomareista on ollut määrä korvata uusilla, ja parlamentti nimesi ehdokkaat. Presidentti Vizcarra ei kuitenkaan ollut tyytyväinen parlamentin nopeaan ja läpinäkymättömään menettelyyn.

Perulaislehti El Comercion mukaan (siirryt toiseen palveluun) osaa tuomariehdokkaista on epäilty korruptiosta.

Ehdokkaiden hyväksymisestä oli määrä äänestää parlamentissa maanantaina. Presidentti Vizcarra järjestyttikin parlamentissa luottamuslauseäänestyksen, johon oli yhdistetty ehdotus tuomarien valinnan uudistamisesta siten, että parlamentilla ei olisi siihen valtaa. Parlamentti ei hyväksynyt uudistusta ja valitsi puhemiehen sukulaisen perustuslakituomioistuimeen.

Tämän jälkeen presidentti ilmoitti hajottavansa parlamentin. Perussa presidentillä on oikeus tehdä niin, jos parlamentti on antanut kaksi kertaa epäluottamuslauseen hallitukselle. On juridisesti tulkinnanvaraista, oliko Vizcarran toiminta tässä tilanteessa lain mukaista.

Opposition kansanedustajat ovat kutsuneet presidentin toimintaa vallankaappaukseksi.

Parlamentti ei taipunut vaan äänesti saman tien, että presidentti pannaan tilapäisesti viralta ja hänen tilalleen nostetaan varapresidentti Mercedes Araoz. Araoz on ilmoittanut, että hän kieltäytyy tilapäisen presidentin tehtävästä ja toivoo pikaisia vaaleja.

Miten Fujimorit liittyvät asiaan?

Parlamentissa valtaa pitää oikeistolainen Fuerza Popular, jonka puheenjohtaja on Keiko Fujimori, entisen pitkäaikaisen presidentin Alberto Fujimorin tytär.

Keiko Fujimori, Peru.
Keiko Fujimori kuvattuna vaalikampanjansa aikaan vuonna 2016.

Keiko Fujimori oli puolueensa presidenttiehdokas vuonna 2016 ja hävisi vaalit erittäin niukasti. Tällä hetkellä hän on tutkintavankeudessa epäiltynä sekaantumisesta niin kutsuttuun Odebrecht-korruptioskandaaliin.

Odebrecht on brasilialainen rakennusalan yhtiö, joka on myöntänyt lahjoneensa poliitikkoja ympäri Latinalaista Amerikkaa vastineeksi julkisista rakennusurakoista.

Keiko Fujimorin lisäksi muun muassa kolmea Perun entistä presidenttiä epäillään korruptiosta. Neljäs ampui itsensä keväällä, kun häntä oltiin tulossa pidättämään.

Perulaisten luottamus poliitikkoihin on pohjamudissa, ja presidentti Vizcarran uudistusmielinen ohjelma on tuonut hänelle paljon kannatusta kansan keskuudessa. Osa on kuitenkin varuillaan: Monilla perulaisilla on ikäviä muistoja Alberto Fujimorin hallinnosta 1990-luvulla. Fujimori pääsi valtaan lupaamalla puhdistaa politiikan, mutta päätyi lopulta maailman korruptoituneimpien johtajien listalle (siirryt toiseen palveluun) ja tuomiolle ihmisoikeusrikkomuksista.

Miten tilanne ratkaistaan?

Presidentti Vizcarralla on takanaan armeijan ja poliisin sekä useiden alueellisten kuvernöörien tuki, ja hän on jo ilmoittanut, että ennenaikaiset vaalit järjestetään tammikuussa. Parlamentti ei ole kuitenkaan luovuttanut. Asiantuntijoiden mukaan poliittisesta kriisistä voi tulla pitkä kiista, joka todennäköisesti ratkaistaan oikeudessa.

Myös Amerikan valtioiden järjestö OAS on sanonut tiedotteessa, että sen mielestä koko riidan keskiössä olevan perustuslakituomioistuimen pitäisi ratkaista asia.

Lähteet: AFP, AP, Reuters