Selfie ei syrjäyttänytkään perinteistä muotokuvaa – koulukuva halutaan yhä paperisena itselle, isovanhemmille ja jääkaapin oveen

Koulukuva on säilyttänyt suosionsa, vaikka digitalisoituminen on myllännyt alaa rajusti viime vuosina. Luokkakuvan lunastaa itselleen lähes jokainen.

Kouluvalokuvaus
Kameran näytölla luokkakuva
"Eihän kenelläkään ole silmät kiinni?" Kuvaaja voi tarkistaa reaaliajassa kuvan onnistumisen. Jarkko Heikkinen / Yle

Onkilahden yhtenäiskoulun liikuntasalissa Vaasassa on säpinää. Tytöt silittävät toistensa suortuvat paikoilleen ja pojat peilaavat tukan kuntoon puhelimestaan.

Meneillään on yksi syksyn kohokohdista – koulukuvaus.

Yhdeksännen luokan oppilas Anna-Sofia Saukkonen kertoo valmistautuneensa koulupäivään tavallista huolellisemmin kuvauksen vuoksi: erityisesti hän kiinnitti huomioita vaatteiden valintaan. Musta paita löytyi kaapista, housut ovat ihan uudet, vaikkakaan ei varta vasten koulukuvan vuoksi ostetut.

Hän sanoo, että vaikka itsekin ottaa selfieitä ja julkaisee kuvia somessa, koulukuvaus on eri juttu.

– On eri asia, kun toinen ottaa kuvan kunnon kameralla ja sen saa itselle, eikä sitä julkaista vain Instagramiin.

Perinteinen koulukuvaus on säilyttänyt asemansa, vaikka valokuvaamisesta on tullut arkipäivää älypuhelinten ja sosiaalisen median myötä. Koulukuvauksen ja -kuvien suosio ei ole kärsinyt myöskään digitalisaatiosta, vaikka se onkin mullistanut koulukuvaamisen lähes täysin kymmenessä vuodessa.

Viimeiset fiksaukset ja kuvaan. Onneksi peili on nykyään aina mukana. Anna-Sofia Saukkosen (vasemmalla) mielestä koulukuvaus on ihan eri asia kuin selfien ottaminen.
Viimeiset fiksaukset ja kuvaan. Onneksi peili on nykyään aina mukana. Anna-Sofia Saukkosen (vasemmalla) mielestä koulukuvaus on ihan eri asia kuin selfien ottaminen.Jarkko Heikkinen / Yle

"Koulukuvaus on traditio"

Syksy on koulukuvauksen sesonkia. Alan kahdella suurimmalla toimijalla, Kuvaverkko Oy:llä ja Seppälän Koulukuvat Oy:llä on molemmilla on yli sata kuvaajaa liikkeellä koko syksyn. Kuvaajat tekevät täysiä päiviä ja linssin edessä käy kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria viikottain.

Myyntijohtaja Jari Lintala Seppälän Koulukuvat Oy:stä kertoo, että kuvauspäivä on koulussa edelleen erityinen. Samaa mieltä on Kuvaverkon toimitusjohtaja Petri Karjalainen.

– Se on traditio, että koulukuvat otetaan. Kuvauspäivää odotetaan ja siihen valmistaudutaan huolella, Karjalainen sanoo.

– Suosio on korkealla. Vanhempien palaute on hyvää, että tallennetaan kouluhistoriaa, niin kuin on tehty jo kymmeniä vuosia, Lintala lisää.

Selfie opetti poseeraamaan

Vaikka nuoret ottavat paljon kuvia itsestään, koulukuvaukseen suhtaudutaan tietyllä vakavuudella. Selfie ei ole syrjäyttänyt koulukuvaa.

Petri Karjalainen muistuttaa, että koulukuvaus eroaa aika paljon selfien ottamisesta. Kuvan ottaa ammattikuvaaja järjestelmäkameralla ja kuvauspaikalla on studio-olosuhteet taustoineen ja valoineen.

– Kaikki kuvat käsitellään, rajataan ja niin edelleen. Ne ovat studiokuvan tasoisia kuvia. Semmosia ei kännyköillä saa.

Jari Lintalan mukaan selfiekulttuurista on kuitenkin ollut koulukuvaukselle paljon hyötyäkin: nuoret ovat luontevia kameran edessä. He tietävät, miten haluavat olla ja ovat treenanneet ilmettä ja hymyä.

Seppälän Koulukuvat Oy:n koulukuvaaja Janina Svan vahvistaa Lintalan näkemyksen. Hän sanoo, että nuoret ovat ahkeran kuvaamisen myötä myös paljon tietoisempia kuvista.

– Varsinkin yläasteella huomaa, että he ovat kiinnostuneita siitä, miltä kuvat näyttävät ja haluavat nähdä ne heti. Monet ovat tottuneet itse ottamaan kuvia ja yllättyvät, kun se koulukuvan poseeraus näyttääkin ihan erilaiselta.

Selfiet, kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa tai viime vuosina alaa voimakkaasti mullistanut digitalisoituminen eivät ole vaikuttaeet kuvatuotteiden menekkiin.

– Sähköistä kuvaa liikkuu paljon, sosiaalinen media on kuvia täynnä ja kännykät ovat kuvia pullollaan, kuvan elinkaari on aika lyhyt - sosiaalisessa mediassa joskus vain muutamia sekunteja. Koulukuva halutaan silti yhä paperiversiona, Lintala sanoo.

Kameran lisäksi läppäri on tärkeä työkalu kuvaajalle. Varsinkin nuoret haluavat usein nähdä kuvansa tuoreeltaan tietokoneelta.
Kameran lisäksi läppäri on tärkeä työkalu kuvaajalle. Varsinkin nuoret haluavat usein nähdä kuvansa tuoreeltaan tietokoneelta.Jarkko Heikkinen / Yle

Digiaika toi uusia mahdollisuuksia

Digitaalisuus on mullistanut koulukuvaamisen täysin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti, kuvaus digikameralla, digikuvat siirretään pilven kautta kuvavalmistamoon, ne käsitellään tekoälyohjelmilla ja kuluttajan valitsemat kuvat ja kuvatuotteet tilataan verkkokaupassa. Sen myötä kuvapaketit ovat jääneet historiaan, asiakas valitsee haluamansa kuvat ja kuvatuotteet verkossa ja kotiin toimitetaan vain ne.

Kuvaverkko Oy on siirtynyt digiaikaan myös kuvien painamisessa. Kuvat tehdään ympäristöystävällisellä "kuivadigikoneella" ilman 1800-luvulla keksittyä hopeahalidi-pohjaista kuvien kemikaalista valmistusprosessia. Myös Seppälän Koulukuvat tekee osan tuotteista digipainolla.

Digitalisoituminen on tuonut lisää mahdollisuuksia myös kuvavalikoimiin: kuvia otetaan enemmän ja kuvan onnistumisen voi varmistaa reaaliajassa. Kuvavalikoimissa on useita vaihtoehtoja ilmeistä ja perinteisen kasvokuvan rinnalle on tullut puolivartalokuva. On mahdollista valita erilainen kuva eri tuotteisiin ja erilaiset grafiikat taustalle.

Ja mitä tulevaisuus vielä tuokaan. Petri Karjalaisella on visio.

– Maailmalla tehdään jo pienessä mittakaavassa kolmiulotteisia kuvia. Skannataan kuvattava 360 astetta ja 3D-tulostetaan väreineen päivineen näköispatsas, ei ole ihan ensi vuonna täällä, mutta maailmalla tällaista pienimuotoisesti jo tehdään.

Koulukuvaaja Miisa Järvinen kuvaa Onkilahden yhdeksäsluokkalaisia. Kaverikuvien ottaminen on edelleen suosiossa. Niiden lisäksi kaveriporukat ottavat nykyisin myös hulluttelukuvia.
Kaverikuvien ottaminen on edelleen suosiossa. Niiden lisäksi kaveriporukat ottavat nykyisin myös hulluttelukuvia. Pauliina Jaakkola / Yle

Nostalginen luokkakuva

Kuvatuotteiden valikoima on kasvanut viime vuosina, mutta eniten tilatut tuotteet ovat vanhoja tuttuja: perinteinen muotokuva hankitaan itselle tai isovanhemmille, magneettikuvat ovat vakiinnuttaneet paikkansa jääkaappien ovissa ja tarrakuvat koristavat vanhempien lompakkoja ja puhelimen suojakoteloja.

Suosituin kuvatuote on ryhmäkuva.Sen haluaa melkein jokainen.

– Sen lunastusprosentti on 97. Vaikka kaikilla ne kamerat kännyköissään onkin, niin ei sitä ryhmäkuvan ottoa muuten niin vain järjestetäkään. Onhan se sellainen yhteisöllinen juttu myös, Jari Lintala sanoo.

Luokkakuva on nostalginen ajankuvan ikuistaja. Se paljastaa paljon juuri kyseisen hetken muodista ja ilmiöistä, etenkin kymmenien vuosien jälkeen tarkasteltuna.

Koulukuvausalan konkarit, Lintala ja Karjalainen luonnehtivat että nykyajalle on tyypillistä, että nuoret voivat noudattaa hyvinkin erilaisia tyylejä. Muutama vuosikymmen sitten oli tavallista, että jos muotia olivat pilllihousut, sellaiset olivat kaikilla ja sama juttu leveälahkeisten farkkujen kanssa.

– Silloin joskus ennen oli esimerkiksi rockabilly ja punk. Kaksi tyylisuuntausta. Nyt on ääretön määrä erilaisia aligenrejä. Ne voivat olla ihan pieniä, alueellisia, jopa koulukohtaisia trendejä ja ilmiöitä, mikä juuri siinä yhteisössä on kova juttu, Petri Karjalainen sanoo.

Karjalainen arvelee, että taustalla on sosiaalinen media.

– Pieniä ilmiöitä tulee usein varmaan somesta ja sitten ne menevät yhtä nopeasti ohi, niin kuin kaikki muutenkin tämän päivän elämässä.

Koulukuvaaja Janina Svan (selin) järjestää Onkilahden yhtenäiskoulun 8E -luokan luokkakuvaan.
Koulukuvaaja Janina Svan (selin) järjestää Onkilahden yhtenäiskoulun 8E -luokan luokkakuvaan.Jarkko Heikkinen / Yle

Koulukuvaaja Janina Svan on kuvannut satoja nuoria tänä syksynä ja tietää, miten nuoret pukeutuvat ja millainen muoti näkyy luokkakuvassa vuonna 2019.

– Nyt nuorilla on paljon urheiluvaatemerkkejä, esimerkiksi Filaa ja Adidasta, mutta paljon oppilailla näkyy myös omaa tyyliä. Kaikilla ei ole jotain tiettyä ja samaa.

Anna-Sofia Saukkonen Onkilahden yhtenäiskoulusta sanoo, että hänelle ei ole tärkeintä merkki, vaan se, että vaate on itselle mieluinen.

– Koulukuvaan laitetaan parasta ylle. Ne voi olla merkkivaatteita, mutta kaikilla on oma tyyli ja päälle laitetaan sitä, mistä itse tykkää.