Hintapelko vei remonttihalut, vaikka jätevesilain siirtymäaika umpeutuu – yli 100 000 mökkiläistä ja talonomistajaa viittaa kintaalla lain määräajalle

Kunnat haluaisivat valtiolta lisää resursseja jätevesimääräysten valvontaan. Lain suoma määräaika remonteille päättyy lokakuun lopussa.

jäteveden käsittely
yrittäjä Heikki Pietilä tekee jätevesiremonttia kesämökillä
Uutta jätevesijärjestelmää asennettiin paikoilleen toukokuussa Hauholla Hämeessä. Pekka Pantsu / Yle

– Aktiivisuus on ollut parempaa kuin aiempina vuosina, mutta silti puhutaan vain muutamista kymmenistä kiinteistöistä, jotka ovat korjanneet järjestelmiään. Muutamasta tuhannesta kiinteistönomistajasta vain muutama kymmenen on tehnyt niin kuin pitäisi, puuskahtaa Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen.

Kyse on keväällä 2017 voimaan astuneesta jätevesisääntelystä, joka antoi pohjavesi- ja ranta-alueiden kiinteistöille aikaa laittaa jätevesijärjestelmänsä pykälien mukaiseen kuntoon tämän vuoden lokakuun loppuun saakka.

Uudet pykälät olivat selvästi aiempia lievempiä, mutta silti vain minimaalinen osa kesämökkiläisistä ja muista haja-alueen kiinteistönomistajista on kiskonut remonttihaalarit ylleen, vaikka määräaikaa on enää jäljellä kolmisen viikkoa.

Suomen ympäristökeskuksen alkukesästä tekemän laskelman mukaan herkillä pohjavesi- ja ranta-alueilla on noin 114 000 kesämökkiä ja vakituista asuntoa, joiden jätevesijärjestelmät eivät ole lain edellyttämässä kunnossa.

Näistä kesämökkejä on reilut 68 000 ja asuntoja päälle 45 000. Kokonaismäärät ovat kesäkuusta pienentyneet maksimissaan muutamalla tuhannella.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Suurin osa Suomen yli puolesta miljoonasta kesämökistä on jo nyt varustettu lainmukaisilla jätevesijärjestelmillä.

Sen sijaan samojen vesiherkkien alueiden vakituisista asunnoista olisi remontoitava huomattavasti suurempi osuus, peräti 68 prosenttia. Mutta koska niiden kokonaismäärä on paljon pienempi, jää remontoitavien lukumääräkin selvästi vähemmäksi.

Isoja vaihteluja

Viranomaisilla ei ole maan kattavia lukuja tämän vuoden jätevesiremonteista, mutta maan suosituimman mökkikunnan Kuopion tilanne peilaa hyvin Suomen tilannetta muutenkin.

– Saman tyyppistä viestiä on tullut muistakin kunnista, Miira Riipinen Kuntaliitosta sanoo.

Tieto on tuttu ympäristöministeriöllekin.

– Vastaavanlaisia lukuja tuli keskiviikkona esiin ympäristöviranhaltijoiden neuvottelupäivillä, kun näitä asioita käytiin läpi. Eihän se hyvältä kuulosta. Kyse on kuitenkin laista, ja lähtökohta on, että lakia noudatetaan, neuvotteleva virkamies Ari Kangas ympäristöministeriöstä sanoo.

Kangas kuitenkin huomauttaa, että remontointi-innossa on suurta alueellista vaihtelua. Esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla on Kankaan mukaan todella tartuttu toimeen.

Sakokaivo talon nurkalla.
Kuopion ympäristöjohtajan Tanja Leppäsen mukaan kaikkien Kuopion alueen kiinteistöjien kunnostus pykälien tasalle kestää nykytahdilla ikuisesti. Arkistokuva perinteisistä sakokaivoista.Kalle Niskala / Yle

Nykytahdilla kestää ikuisesti

Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Leppänen sanoo, että suurinta osaa remonttitarpeisista kiinteistöistä ei saada määräajassa kunnostettua Kuopion ympäristönsuohjeluvaatimusten ja lain vaatimalle tasolle.

– Kiinteistöjä on Kuopion ranta- ja pohjavesialueilla yli 10 000, ja näistä olemme arvoineet, että noin 3 000 kiinteistön jätevesijärjestelmät pitäisi kunnostaa uusien määräysten mukaisiksi, Leppänen arvioi.

Kun muutama kymmenen on todellisuudessa pistänyt töpinäksi, tarkoittaa se sitä, että 99 prosenttia on viitannut kintaalla lain määräajalle. Kiinteistönomistaja voi kuitenkin hakea remonttiinsa lykkäystä kunnalta.

– Odotimme suurempaa määrää lupahakemuksia. Ajattelimme, että se olisi ollut jopa satoja, mutta kymmeniin jäätiin, vaikka aika aktiivisesti on tiedotettu ja mediassakin aihe on ollut esillä, Leppänen sanoo.

Leppäsen mukaan kaikkien kiinteistöjien kunnostus pykälien tasalle kestää nykytahdilla ikuisesti.

– Aina tullaan olemaan tilanteessa, jossa osalla jätevesijärjestelmät vanhenevat ja aina on osalla järjestelmät huonossa kunnossa.

Hintapelko vei remonttihalut

Leppänen arvioi, että pelko suuresta remonttilaskusta on vienyt monelta kiinteistönomistajalta halut saattaa jätevesiasiansa lain edellyttämälle tasolle.

– Moni on pitänyt uudistuksia kalliina. Se on iso investointi, jos uudistamiseen hujahtaa tuhansia euroja. Näin varsinkin, jos kyse on esimerkiksi kesämökistä, jolla vietetään vain jokunen viikko kesällä.

Toisaalta ihmisilllä on Leppäsen mukaan myös aivan vääriä luuloja remontin todellisesta hintalapusta.

– Monella on ollut käsitys, että remontti voi maksaa 10 000 euroa tai lähelle sitä. Todellisuudessa lasku voi jäädä noin tuhanteen euroon, kun olemassa olevaa järjestelmää vain päivitetään.

Leppäsen mukaan kymppitonnin lasku syntyy, kun koko järjestelmä rakennetaan alusta alkaen kokonaan valmiiksi saakka. Olemassaolevan modernisointi onnistuu paljon edullisemmin.

– Meille soittaneille asiakkaille tuntuu tulevan yllätyksenä, että heidän remontistaan voi selvitä esimerkiksi 500–1 000 eurolla ja että se tarvittava muutos olisi pelättyä pienempi.

– Sitten ihmiset ovat puhelimessa huokaisseet, että kyllä me se sitten tehdään. Minulle on jäänyt tästä kaikesta kuva, että tässä on kysymys rahasta, Leppänen sanoo.

Tontille toimitettu jätevesisäiliö siirretään kaivurillla asennuskuoppaan.
Maaseudulla jätevedet kerätään esimerkiksi umpisäiliöön.Kalevi Rytkölä / Yle

1 500 euroa iso raha

Mökkiläisten etujärjestön, Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo arvioi, että voidaan jakaa kolmeen ryhmään kiinteistöt ja kiinteistönomistajat, joiden pitäisi tehdä jotakin jätevesijärjestelmilleen.

– Toki varmasti kaikki haluavat pitää vesistöt kunnossa ja jättää ne puhtaina seuraaville sukupolville, mutta kolmasosa kiinteistöistä on niitä, joille ei koskaan tulla tekemään mitään. Ne ovat vanhoja, puoliksi hylättyjä mökkejä, taloja ja maatiloja. Niitä ei ylläpidetä, ja monesti ne ovat perikuntien omistamia.

– Toinen kolmasosa on vaatimattomia, vähällä käytöllä olevia mökkejä, joiden omistajat ovat yleensä vähävaraisia, ikääntyneitä eläkeläisiä. Heillä ei ole varaa tehdä isoja remonttia. 1 500 euroa on monelle eläkeläiselle iso raha.

– Viimeinen kolmasosa on omistajia, jotka ovat muuten vaan pihejä tai saamattomia. He remontoivat jätevesijärjestelmiään, kun kiinteistöllä tehdään jotain sellaista, joka vaatii toimenpideluvan, jolloin myös jätevesijärjestelmä tarkastetaan. Taustalla voi myös olla halu säästää ja tehdä remontti vasta sitten kun on pakko, Tervo arvioi.

Valvontaa riskialueille

Jätevesiasioiden valvontavastuu kuuluu kunnille, ja Leppäsen mukaan Kuopio alkaa lokakuun määräajan jälkeen myös aktiivisesti valvoa uusien pykälien noudattamista.

– Neljäsosa Kuopion pinta-alasta on vesiä, ja meillä on paljon rantarakentamista. Sillä on isot vaikutukset vesistöihin, joten alamme vähitellen valvoa riskiperusteisella otannalla.

Vesiherkkien alueiden kiinteistöille lähtee selvityspyyntöjä. Varsinaisia paikan päällä tapahtuvia mökkiratsioita Kuopio toteuttaa Leppäsen mukaan vain hyvin vähän.

– Ne olisivat yksittäisiä, hyvin törkeitä tapauksia.

Tarvittaessa viranomainen voi tehostaa määräyksiä uhkasakolla, mutta siihen turvaudutaan vain poikkeustapauksissa.

Kuntaliiton Riipisen mukaan kunnat haluaisivat valtiolta lisää resursseja jätevesimäräysten valvontaan, mutta sitä ei valtiovallalta ole Kankaan mukaan nyt luvassa.

Hajajätevesisäännösten pykäliäkään ei olla viilaamassa istuvan hallituksen aikana, vaikka mökkiläisten etujärjestö on sitä vaatinut.

Ympäristöministeriön ohjeisiin jätevesiremonteista voi tutustua täällä (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

Kello tikittää: jätevesiremontti tekemättä 114 000:lta – katso kartasta tilanne seudullasi

Jätevesisääntely nostattaa taas myrskyä – Kesämökkiläiset vaativat vuoden jatkoaikaa jätevesiremonteille ja ikäarmahdusta

Uusi hallitus ei aio muuttaa kiisteltyä jätevesilakia – remontti tehtävä lokakuun loppuun mennessä, kunta voi myöntää lisäaikaa