Ruotsalainen kouluampumista tutkinut toimittaja: Yhteneväisyydet Kuopion iskun ja Ruotsin pahimman koulusurman välillä ovat ilmeiset

Murha-ase, iskun ajankohta ja toiminta iskun jälkeen ovat samanlaiset.

Kuopion koulusurma
Trollhättanin koulumurhan surijoita
Trollhättanin Kronanin koulun ulkopuolelle kerääntyi surijoita lokakuussa 2015, koulusurman jälkeen.Björn Larsson Rosvall / EPA

Åsa Erlandsson on palkittu ruotsalainen toimittaja ja kirjailija. Häneltä ilmestyi kaksi vuotta sitten kirja Ruotsin pahimmasta koulusurmasta, joka tapahtui 22.10.2015 Trollhättanissa.

Tekijä murhasi kolme ihmistä miekalla. Kun Erlandsson kuuli Kuopion iskusta, hän ajatteli välittömästi sitä, miten samankaltainen se on verrattuna Trollhättanissa tapahtuneeseen.

– Molemmissa on käytetty miekkaa, joka on hyvin harvinainen murha-ase. Molemmat iskut on tehty keskellä päivää koulussa. Trollhättanin tekijällä tai Kuopion epäillyllä tekijällä ole myöskään aiempaa rikostaustaa. Heitä on kuvailtu samalla tavalla: erakoiksi, sulkeutuneiksi ja sosiaalisesti oudolla tavalla käyttäytyneiksi, Erlandsson sanoo.

Sekä Trollhättanissa että Kuopiossa poliisi tuli paikalle nopeasti. Erlandssonin mielestä tapauksia yhdistää myös miesten toiminta, kun poliisi on tullut paikalle.

– He eivät ole totelleet poliisin käskyjä, vaan ovat hyökänneet heitä kohti. Trollhättanin tekijä Anton Lundin Pettersson teki näin siksi, että hän halusi kuolla, halusi tehdä niin sanotusti itsemurhan poliisin toimesta. Kuopion tekijän motiivia emme vielä tiedä, mutta samankaltainen ajatuksen kulku on mahdollinen, koska hänkin hyökkäsi poliisia päin.

Åsa Erlandsson
Toimittaja Åsa Erlandsson on tutkinut Trollhättanin kouluiskua ja kirjoittanut siitä kirjan. Goran Segeholm / Norstedts

Iskujen yhtäläisyydet ovat Erlandssonin mielestä niin vahvat, että hän olettaa Kuopion epäillyn tekijän tutkineen Trollhättanin iskun tarkasti.

– En ylläty missään määrin, jos poliisi kertoo löytäneensä häneltä esimerkiksi digitaalista materiaalia koskien Ruotsin iskua.

Miekalla halutaan huomiota

Miekan valinta murha-aseeksi oli aivan keskeisessä osassa tekijän suunnitelmia Trollhättanin iskussa Erlandssonin mukaan.

Hän pitää miekkaa hyvin dramaattisena, teatraalisena valintana

– Sillä ei haluta vain tappaa, vaan siitä halutaan tehdä iso numero. Sillä halutaan herättää huomiota, tulla tunnetuksi koko maailmassa ja siksi tällainen isku on myös narsistinen teko.

– Nämä tekijät voivat olla yksinäisiä oikeassa elämässä, mutta internetissä he ovat kaikkea muuta kuin yksin. Siellä on verkostoja, joissa he inspiroivat, ihailevat ja kopioivat toisiaan. He käyttävät toistensa retoriikkaa, jossa syyttävät kaikesta heille tapahtuneesta pahasta yhteiskuntaa.

Trollhättanin iskun motiivi oli rasistinen. Kuopion iskun motiivia ei vielä tiedetä. Erlandsson arvioi, että koska epäilty tekijä oli myös koulun oppilas, voi yhtenä vaihtoehtona olla jonkinlainen kosto motiivina, joko koko koulua tai tiettyä ihmistä kohtaan.

Hän ei myöskään yllättynyt siitä, että epäillyllä oli räjähteitä kotonaan.

– Se kuuluu kouluiskujen kuvaan. Aseet ja väkivalta kiehtovat iskujen tekijöitä. Aseita ja räjähteitä on löytynyt aiemmissakin iskuissa tekjiöiltä jäkikäteen.

Yksinäisyyden kokemus hätkähdytti

Åsa Erlandsson on pohtinut reilun vuorokauden aikana paljon sitä, miksi kouluisku tapahtui jälleen Suomessa.

– Nostaisin pari seikkaa esille. Suomessa ovat varsin korkeat itsemurhatilastot. Viime vuonna tuli tutkimus yksinäisyydestä, joka yllätti minua. Yksinäisyyden kokemus oli kaikista yleisintä nuorilla 20–29-vuotiailla miehillä, se oli jopa korkeampaa kuin vanhuksilla.

Erlandsson sanoo myös, että vaikka iskuja ei ole Suomessa tapahtunut muutamaan vuoteen, on poliisi kuitenkin kertonut pystyneensä estämään niitä.

– Tutkimus osoittaa, että kouluiskuja ei tehdä hetken mielijohteesta. Ne ovat hyvin ja pitkään suunniteltuja ja niissä yhteistä on, että tekijä on radikalisoitunut pitkän ajan kuluessa. Kun tulee sitten jokin laukaiseva tekijä, se saa toimimaan.

Erlandsson kuvaa, että laukaiseva tekijä voi olla vaikkapa potkut tai se, että tyttö- tai poikaystävä jättää tai kokee jonkin arkipäiväisen vastoinkäymisen. Onko sellaista ollut Kuopion tapauksessa, sitä ei vielä tiedetä.

Lue lisää:

Kuopion kouluhyökkääjä on sulkeutunut nuori mies, joka kirjoitti kaksi laudaturia – lukiokaveri kuvaa "täysin näkymättömäksi"

Tämä Kuopion koulusurman uhreista tiedetään: ukrainalaissyntyinen kuolonuhri asui Kuopiossa, loukkaantuneista valtaosa naisia