Kokenut maratoonari epäili ruokamyrkytystä, mutta saikin sydänkohtauksen juoksun jälkeisenä aamuna – sydänspesialisti neuvoo jatkamaan harrastusta

Sydänkohtauksien hoito on mullistunut. Hoito on nopeaa ja tehokasta.

sydäntaudit
Maratoonari Hannes Honkonen.
Hannes Honkonen toivoo pääsevänsä juoksemaan seuraavan maratoninsa. Minna Rosvall / Yle

Lahtelainen Hannes Honkonen juoksi elokuussa elämänsä 200. maratonin Turussa. Hän oli tyytyväinen juoksun jälkeen. Aika oli hyvä, alle viiden tunnin. Seuraavana aamuna tuli huono olo.

– Epäilin ruokamyrkytystä ja menin hotellin vastaanottoon. Rinnassa oli painostava tunne. Virkailija arveli, että kyse on jostain muusta ja hälytti 112:n kautta apua. Hoitotoimet alkoivat ambulanssissa. Minulla oli sydänkohtaus, kertoo Honkonen.

Honkonen kiidätettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan sydänkeskukseen, jossa sydänlääkärit ovat valmiina auttamaan kello ympäri. Hänelle tehtiin pallolaajennus. Kolmen päivän päästä hän pääsi palaamaan kotiin Lahteen.

Nopeus pelasti maratoonarin

Tyksin Sydänkeskuksen johtaja, professori Juhani Airaksinen kertoo, että sydänsairauksien hoito on nykyään näin nopeaa. Jos toimenpiteeseen tulee lähetteellä, kotiin voi päästä samana päivänä. Kohtauspotilaat pidetään sairaalassa pari kolme päivää.

Oma lääkäri Lahdessa kertoi myöhemmin, että Hannes Honkosella oli onni matkassa. Sydämeni tukos oli vasemmalla puolella, mikä on yleensä kohtalokas juttu.

– Ilman vaimoni ja vastaanottovirkailijan sinnikkyyttä olisin lähtenyt ajamaan kohti Lahtea. Varmaan Forssan kohdalla olisi tullut kuolema, pohtii Honkonen vakavana.

Hannes Honkosen kilpailunumero paidan rinnassa oli 112.
Hannes Honkonen sonnustautui haastattelutuokioon paitaan, jossa hän juoksi Paavo Nurmi -maratonin. Kilpailunumero 112 oli sattumalta sama kuin hätänumero.Minna Rosvall / Yle

Maratoniin liittyviä riskejä tutkittu

Turun yliopistollisen keskussairaalan kardiologit kertoivat juuri ennen vuoden 2019 elokuun Paavo Nurmi -maratonia tutkimustuloksistaan, joissa oli tutkittu maratoonareiden sydänkohtausriskiä.

Tutkimuksen mukaan sydänmerkkiaineiden eli troponiinien määrä nousi maratonjuoksun jälkeen lähes jokaisella eli 95 prosentilla tutkituista juoksijoista.

Merkkiaineiden nousu on harmiton ilmiö. Se tulee kuitenkin tunnistaa, jottei sen perusteella tehdä väärää diagnoosia sydäninfarktista tai sydänlihastulehduksesta.

Tyksin Sydänkeskuksen johtaja, professori Juhani Airaksinen
Tyksin Sydänkeskuksen johtaja, professori Juhani Airaksinen iloitsee hoidon parantumisesta viime vuosikymmenten aikana.Minna Rosvall / Yle

Kun kokenut juoksija Hannes Honkonen sai sydänkohtauksen heti tutkimustulosten julkaisun jälkeen, herää hämmennys, onko riski sittenkin olemassa?

– Maraton ei ole haitallinen sydämelle. Näillä hyväkuntoisilla ja kestävyysliikuntaa harrastavilla ihmisillä on kaiken kaikkiaan vähemmän sydäninfarkteja ja sydänkuolemia, kertoo professori Juhani Airaksinen.

– Välittömästi maratonin jälkeen riski on kuitenkin lyhyaikaisesti hieman suurempi, mutta esimerkiksi jo vuoden jänteellä riski on pienempi kuin tavallisella kävelijällä.

Hän vakuuttaa, että Honkonen voi jatkaa juoksemista. Koska hoitoon on hakeuduttu nopeasti, sydämeen ei tule sydänlihasvaurioita.

– Juoksija voi pitää pientä harjoittelutaukoa, mutta kannustamme edelleen liikkumaan ihan ilman rajoituksia. Maraton on ihan hyvä liikuntamuoto sekin, kertoo Airaksinen.

Honkonen suunnittelee maratonia Espanjassa

Hannes Honkonen on jo hölkkäillyt jonkin verran, mutta heti sydänoperaation jälkeen suunnitelmissa olleet maratonit hän joutui peruuttamaan. Oma lääkäri neuvoi odottamaan kardiologista tutkimusta ja rasituskoetta.

Odottelu on ollut vaikeaa. 68-vuotias Honkonen aloitti maratonien keräilyn vuonna 2003. Esimerkiksi vuonna 2018 maratoneja kertyi 25.

Tälle vuodelle oli 14 maratonia koossa, ja suunnitelma oli juosta vielä 10 lisää. Kokonaismäärä on 200, jos hän ottaa mukaan kesän 2018 Tukholman maratonin, jossa hän harhautui yli 200 juoksijan kanssa ja päätyi oikaisemaan reittiä.

– Maraton antaa hyvää kuntoa ja hyvää mieltä. Onneksi sain siirrettyä ensi vuoteen muutamia juoksuja, joiden osallistumismaksun olin jo maksanut.

Seuraava tähtäin on parin kuukauden päästä juostava San Sebastianin maraton.

– Jos rasituskoe ja kardiologinen tutkimus menevät hyvin, saan ehkä juosta ainakin puolimaratonin. Pallolaajennus ja sydämeen asennettu stentti pitävät suonen avoimena. Olo tuntuu jopa paremmalta kuin ennen, pohtii Honkonen.

Kardiologi ja hoitajat leikkaussalissa.
Teemu Aholan tiimi valmistautuu tahdistimen laittoon Tyksin Sydänkeskuksessa.Minna Rosvall / Yle

Sydänvika ei vie hautaan niin usein kuin ennen

Tyksin Sydänkeskuksessa on tavallisena arkipäivänä käynnissä useita operaatioita samanaikaisesti. Yhdessä leikkaussalissa tehdään pitkää operaatiota, toisessa on kohtauspotilas. Kardiologi Teemu Ahola valmistautuu tahdistimen laittoon.

Toimialuejohtaja Juhani Airaksinen esittelee tiloja ja väkisinkin tulee mieleen ajatus, että sydämiä hoidetaan kuin liukuhihnalla.

Vielä 1980-luvulla sydänsairaus saattoi helposti viedä hautaan. Varjoainekuvauksiin oli kahden vuoden jono eikä sydäninfarkteja hoidettu lainkaan pallolaajennuksilla. Suurin haaste on saada potilas nopeasti hoitopaikkaan.

– Erityisesti miehet eivät aina tunnista sydänkohtausta, vaan luulevat närästystä ruuansulatuksesta johtuvaksi oireeksi. Pitää osata soittaa hätänumeroon 112 ja hakeutua nopeasti hoitoon, jos tulee äkillinen sydänperäiseksi sopiva oire.

Kardiologi Teemu Ahola asentaa tahdistinta.
Kardiologi Teemu Ahola asentaa tahdistinta Tyksin Sydänkeskuksessa.Minna Rosvall / Yle

Airaksinen muistuttaa, että maratoonari Hannes Honkosen tapaus on hyvä esimerkki. Hyväkuntoinenkin henkilö voi saada sydäninfarktin, ja oireet voivat tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta.

– Oleellista on päästä tänne hoitoon nopeasti, sen jälkeen on turvassa, saa nopean hoidon ja hyvät kotihoito-ohjeet, kertoo Airaksinen.

Pitäisikö tarkkailla sydäntä kellosta?

Uusi ilmiö ovat sykemittarit ja urheilukellot, joiden avulla ihmiset seuraavat elintoimintojaan. Professori Juhani Airaksinen kertoo, että niiden käyttöön liittyy vielä avoimia kysymyksiä, mutta niiden avulla voidaan löytää oireettomia eteisvärinöitä eli rytmihäiriöitä.

Näin voidaan aloittaa ajoissa verenohennushoito ja ehkäistä aivohalvauksia, jotka ovat edelleen liian usein ensimmäinen oire eteisvärinästä.

– Toisaalta maallikko ei pysty analysoimaan esiin tulevaa sydänfilmiä, jolloin voidaan mennä liiankin helposti vastaanottokäynneille näyttämään laitteiden antamia rekisteröintejä. Kuitenkin on hyvä, että ihmiset ottavat vastuuta omasta terveydestään, pohtii Airaksinen.

Lue lisää:

Tyks tutki maratoonareiden sydämiä – sydänmerkkiaineet koholla, mutta nousu harmiton ilmiö

”Yhdysvalloissa tunti, Turussa puoli tuntia” – sydänkohtauksen hoidossa nopeus on valttia

Äkillinen rintakipu murheen keskellä voi kertoa särkyneestä sydämestä

Eteisvärinä sekoittaa rytmin