Pikkulapsiperheet muuttavat muita lapsiperheitä useammin Helsingissä – Samalla ylläpidetään ja vahvistetaan alueiden ja koulujen välisiä eroja

Helsinkiläiset lapsiperheet näyttävät valitsevan asuinalueensa selvästi ennen lapsen kouluikää ja pysyvän tämän jälkeen paikallaan.

lapsiperheet
Oppilaita koulun käytävällä
Emmi Korhonen / Lehtikuva

Helsingin pikkulapsiperheet muuttavat muita lapsiperheitä useammin. Tämä myös muokkaa asuinalueiden oppilaspohjaa.

Asia selviää tuoreessa analyysissa (siirryt toiseen palveluun), jossa tarkasteltiin lapsiperheiden muuttoliikettä koulujen oppilasalueiden välillä vuosien 2005–2014 aikana.

Analyysin mukaan lapsiperheet näyttävät valitsevan asuinalueensa selvästi ennen lapsen kouluikää ja pysyvän tämän jälkeen paikallaan.

Pikkulapsiperheiden muuttoliikkeessä on myös havaittavissa kouluikäisten lapsiperheiden muuttoja selkeämpi alueellinen rakenne; matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet suomenkielisiä, alle kouluikäisiä lapsia.

Lasten alueellinen eriytyminen muovaa kaupunkia

Pikkulapsiperheiden muuttopäätöksillä on merkittävä vaikutus koulujen oppilasrakenteeseen, mutta myös kaupunkiin muutoin.

Lasten alueellinen eriytyminen on syvempää kuin aikuisväestön, toteavat analyysin tehneet Helsingin kaupungin kanslian tutkimuspäällikkö Katja Vilkama ja Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessorin Venla Bernelius.

Heidän mukaansa lapsiin liittyvä erityminen muovaakin kaupunkia ja sen sosiaalista maisemaa voimakkaammin kuin oletetaan. Alueellisella eriytymisellä näyttäisi olevan vaikutusta sekä lapsiperheiden muuttopäätöksiin että päiväkotien ja koulujen toimintaedellytyksiin.

Lapsiperheiden muuttoliikkeessä voidaan havaita selkeästi, että perheet suosivat toisia alueita ja torjuvat toisia. Yksi koulujen välisten osaamiserojen taustalla olevista tekijöistä näyttäisikin olevan se, millaisilla alueilla koululaisten vanhemmat haluavat asua.

Vilkaman ja Berneliuksen mukaan kaupungin tulisi kiinnittää tähän yhä enemmän huomiota.

Häviäjät ja voittajat

Analyysissä selviää, että matalimman tulo- ja koulutustason alueilla sijaitsevat oppilaaksiottoalueet ovat menettäneet suomenkielisiä alle kouluikäisiä lapsia systemaattisesti vuosien 2005–2014 ajan.

Poikkeuksen muodostaa Myllypuron alueella sijaitseva oppilaaksiottoalue, jolle on rakennettu paljon uusia asuntoja. Siellä lapsiperheiden määrä on uudisrakentamisen myötä kääntynyt selvään kasvuun.

Vastaavanlaista pikkulapsiperheiden poismuuttoa ei ole havaittavissa Helsingin muilla oppilaaksiottoalueilla. Esimerkiksi pientalopainotteiset esikaupunkialueet ovat saaneet muuttovoittoa alle kouluikäisistä lapsista.

Vilkama ja Bernelius toteavatkin lapsiperheiden muuttopäätösten ylläpitävän ja vahvistavan oppilasalueiden ja koulujen välisiä eroja.

Alueen status näyttää olevan vahvasti yhteydessä siihen, miten halutuksi se lapsiperheiden silmissä muodostuu. Tämä vaikeuttaa erityisesti niiden alueiden tilannetta, jotka ovat lähtökohtaisesti menettäneet kantaväestöön kuuluvia lapsiperheitä.

Lue myös:

"Keskiluokkaiset vanhemmat voivat kouluvalinnoilla tuottaa pelkäämäänsä kehitystä", sanoo tutkija – Se, mihin kouluun lapsesi laitat, voi aiheuttaa eriarvoisuutta

Tutkija yllättyi: Oppilaat hyötyvät rahan erityisjaosta – Pienellä panoksella suuria vaikutuksia