Itsenäisyyskysymys hiertää katalaanien välejä – ”Joskus menen mielenosoitukseen, jotta en pahoittaisi perheeni mieltä”

Kataloniassa on lähes yhtä paljon itsenäisyyden vastustajia ja kannattajia.

Katalonia
Mielenosoituksista on tullut arkipäivää Kataloniassa.
Mielenosoituksista on tullut arkipäivää Kataloniassa.Maija Salmi / Yle

BARCELONA Eläkkeellä oleva Dolors Soldevila korjaa rintapielessään olevaa keltaista nauhaa esittävää rintanappia ja astuu bussista ulos Barcelonan keskustassa.

Hän on tuhansien muiden katalaanien tavoin menossa mielenosoitukseen, jossa muistetaan kaksi vuotta sitten järjestetyn itsenäisyysäänestyksen vuosipäivää.

Soldevila on syntyperäinen katalaani, jolla edesmenneen diktaattori Francisco Francon valtakausi on vielä tuoreessa muistissa.

Espanjan yhtenäisyyttä puolustanut Franco teloitti lukuisia katalaaneja, kielsi kielen puhumisen ja lakkautti alueen itsehallinnon.

– Opiskelimme katalaania salaa lukittujen ovien takana, Soldevila kertoo.

Syntyperäinen katalaani Dolors Soldevila kannattaa itsenäisyyttä ja käy kaikissa mielenosoituksissa.
Syntyperäinen katalaani Dolors Soldevila kannattaa itsenäisyyttä ja käy kaikissa mielenosoituksissa.Maija Salmi / Yle

Soldevila sanoo toivovansa eniten maailmassa, että hän ehtisi ennen kuolemaansa nähdä Katalonian itsenäistyvän Espanjasta.

– Siksi olen valmis osoittamaan mieltä joka päivä. Meitä vangitaan ja sorretaan jatkuvasti.

Hän viittaa Katalonian vangittuihin itsenäisyysaktivisteihin ja poliitikkoihin, joiden tuomioita odotetaan lähiviikkoina.

Vangittuja syytetään muun muassa kapinasta ja julkisten varojen väärinkäytöstä itsenäisyysäänestykseen sekä sen jälkeen tehtyyn yksipuoliseen itsenäisyysjulistukseen liittyen.

Äänestyksessä 92 prosenttia äänesti itsenäisyyden puolesta. Sitä vastustavat eivät vaivautuneet äänestyspaikoille.

Mielenosoitukset arkipäivää

Mielenosoituksessa vallitsee tuttu hurmos.

Protesteista on tullut näkyvä osa Barcelonan katukuvaa itsenäistymisäänestyksen jälkeen. Espanjan hallitus tuomitsi äänestyksen perustuslain vastaisena.

Väki vaatii itsenäisyyttä ja itsenäisyysjohtajien vapauttamista. Iskulauseissa Espanjan hallitusta syytetään fasismista.

Mielenosoittajat häiritsevät (siirryt toiseen palveluun) myös paikalla olevaa Telecinco-kanavan juontajaa Laila Jiménezia, joka yrittää tehdä suoraa lähetystä.

Kanavaa pidetään Espanjassa oikeistolaisena, ja Jiménezia haukutaan valehtelijaksi.

Osa mielenosoittajista asettuu kuitenkin toimittajan tueksi, mutta toimittaja joutuu poistumaan paikalta.

”Katalonia ei tarvitse itsenäisyyttä”

Kataloniassa kaikilla on mielipide itsenäisyydestä. Asia herättää suuria tunteita.

– Kaikki perheessäni kannattavat itsenäisyyttä minua lukuun ottamatta, kertoo barcelonalainen Oriol.

Hän ei halua esiintyä sukunimellään, koska perheen lisäksi myös lähes kaikki hänen työkaverinsa ovat itsenäisyyden kannalla. Oriol kertoo haluavansa pitää matalaa profiilia, koska itsenäisyyteen suhtautuminen aiheuttaa helposti riitaa kannattajien ja vastustajien välille.

– Olen ennemmin hiljaa. Joskus olen mennyt perheeni mukana jopa mielenosoituksiin, jotta en pahoittaisi heidän mieltään, Oriol sanoo.

Oriol perustelee kielteistä kantaansa sillä, että hänen mielestään Katalonia ei tarvitse itsenäisyyttä. Hän on myös kyllästynyt siihen, että itsenäisyyskysymys on jakanut Katalonian kahtia.

– Tosin olen itsenäisyysjohtajien vangitsemista vastaan, enkä tunne sympatiaa Espanjan hallitusta kohtaan, hän toteaa.

Barcelonan parvekkeilla heiluvat Katalonian liput. Banderolleissa vaaditaan poliittisten vankien vapauttamista ja itsenäisyyttä.
Barcelonan parvekkeilla heiluvat Katalonian liput. Banderolleissa vaaditaan poliittisten vankien vapauttamista ja itsenäisyyttä.Maija Salmi / Yle

Katalonian liput parvekkeilla, keltaista nauhaa esittävät pinssit ihmisten rintapielissä ja jatkuvat protestit itsenäisyyden puolesta antavat mielikuvan siitä, että suurin osa katalaaneista kannattaa itsenäisyyttä.

Katalonian aluehallituksen heinäkuun lopussa teettämän tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 44 prosenttia katalaaneista kannatti itsenäistä Katalonian valtiota. Luku oli alhaisin kahteen vuoteen.

Sitä selittää osittain Katalonian separatistipuolueiden keskinäiset erimielisyydet ja itsenäisyyttä vaativien puolueiden hajonneet rivit. Itsenäisyyttä kannattavat puolueet ovat eri mieltä esimerkiksi keinoista, joilla itsenäisyys tulisi saavuttaa.

Viimeisten kahden vuoden aikana itsenäisyyttä kannattavien ja sitä vastustavien katalaanien määrä on ollut jatkuvasti lähes tasoissa.

Rauhanomainen maine koetuksella

Katalonian itsenäisyysliike tunnetaan ennen kaikkea rauhanomaisena.

Kaksi vuotta sitten ympäri Eurooppaa levisivät videot, joissa näkyi kuinka Espanjan poliisi pahoinpiteli itsenäisyydestä äänestämään tulleita katalaaneja. Katalonian terveysministeriön mukaan yli 300 ihmistä loukkaantui yhteenotoissa.

Maailmalla Espanja poliisin käyttämä väkivalta tuomittiin laajasti. Tapahtumat vahvistivat itsenäisyysliikettä entisestään.

Viime viikkoina itsenäisyysliikkeen rauhanomaiseen imagoon on tullut kuitenkin särö, kun poliisi pidätti (siirryt toiseen palveluun) seitsemän radikaalia separatistiaktivistia epäiltyinä terrorismista ja sabotaasien suunnittelusta.

Akivistien hallusta löytyi muun muassa räjähteiden valmistamiseen tarkoitettuja kemikaaleja.

Liikkeen jäsenet kertoivat kuulusteluissa, että heidän tarkoituksenaan ei ollut iskeä ihmisiä vastaan.

He myönsivät ainoastaan suunnitelleensa iskua muun muassa sähköverkkoon.

Pidätyksistä huolimatta moni itsenäisyyttä kannattava katalaani pitää terrorismisyytteitä liioiteltuina ja Espanjan hallinnon salaliittona katalaaneja vastaan.

Siksi mielenosoittajien kylteissä osoitetaan tukea myös heille.

Maanantaina Kataloniassa muisteltiin kahden vuoden takaista itsenäisyysäänestystä.
Maanantaina Kataloniassa muisteltiin kahden vuoden takaista itsenäisyysäänestystä.Maija Salmi / Yle

Mitä tapahtuu tuomioiden jälkeen?

Pian tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun katalaanijohtajat vangittiin.

Syytettyjen joukossa on muun muassa Katalonian entinen varajohtaja Oriol Junqueras sekä muita eturivin poliitikkoja, aktivisteja ja poliiseja.

Oikeusoppineet povaavat tuomioista kovia. Niitä odotetaan ennen lokakuun puoliväliä.

Samaan aikaan niin Katalonian itsenäisyysmieliset kuin Espanjan hallitus valmistautuvat tuomioiden jälkeiseen aikaan.

Maanpaossa Belgiassa elävä entinen aluejohtaja Carles Puigdemont on tuominnut kaikenlaisen väkivallan ja peräänkuuluttaa separatistien yhtenäisiä rivejä.

Nykyinen aluejohtaja Quim Torra taas on käyttänyt voimakkaampia äänenpainoja.

Jo nyt Torraa odottaa oikeudenkäynti tottelemattomuudesta, koska hän ei ole suostunut poistamaan julkisista rakennuksista kylttejä, joissa vaaditaan poliittisten vankien vapauttamista.

Katalonian aluejohtaja Quim Torra ei ole suostunut poistamaan julkisten rakennusten edustoilta itsenäisyyttä kannattavien symboleja ja banderolleja, joissa vaaditaan poliittisten vankien vapauttamista
Katalonian aluejohtaja Quim Torra ei ole suostunut poistamaan julkisten rakennusten edustoilta itsenäisyyttä kannattavien symboleja ja banderolleja, joissa vaaditaan poliittisten vankien vapauttamistaMaija Salmi / Yle

Poliittisiksi vangeiksi separatistit kutsuvat vangittuja katalaanijohtajia.

Espanjan virkaatekevä pääministeri Pedro Sánchez on ilmoittanut luottavansa siihen, etteivät tuomiot aiheuta Kataloniassa niin voimakkaita reaktioita, että järeisiin vastatoimiin olisi syytä.

Järeillä vastatoimilla Sánchez tarkoittaa esimerkiksi artiklan 155 käyttöönottoa eli Katalonian itsehallinnon lakkauttamista.

Hänen mukaansa kaikkia vaihtoehtoja kuitenkin tutkitaan.

Sánchez voi mahdollisesti soveltaa Kataloniaan myös niin sanottua kansallisen turvallisuuden lakia, jonka käyttöönotto on nopeampaa kuin artiklan 155.

Lain nojalla esimerkiksi Katalonian poliisivoimat toimisivat Espanjan hallituksen alaisuudessa, mutta alueen itsehallinnollista asemaa ei lakkautettaisi.

Katalonian kriisi näkyy myös pian alkavissa vaalikampanjoissa.

Espanjassa äänestetään marraskuussa neljättä kertaa neljän vuoden sisällä.