Hirsirakentaminen on ympäristöteko – "Tulevaisuudessa rakennuslupaa ei tule, jos hiilijalanjälki on liian iso"

Hirsirakentamista halutaan lisätä myös kasvukeskuksissa.

hiilijalanjälki
Rakenteilla olevan rakennuksen hirsiseinä.
Hirsinen omakotitalo sitoo itseensä 30 tonnia hiilidioksidia. Kuvituskuva. Sanna Kähkönen / Yle

Vuokatissa pääpaikkaansa pitävä Hirsitaloteollisuus ry tahtoo lisätä hirsirakentamista maaseudun lisäksi myös kasvukeskuksissa.

Yhdistys aloittaa My Town! -hankkeen yhdessä Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön kanssa. Hanke on saanut avustuksen ympäristöministeriön Puurakentamisen toimenpideohjelmasta. Tavoitteena on suunnitella ja myöhemmin erillisenä hankkeena toteuttaa asukaslähtöinen, hiilineutraali aluerakennuskohde, jossa pääasiallinen rakennusmateriaali on hirsi.

Hirsirakentaminen on ympäristölle hyväksi. Sen lisäksi, että puu kasvaessaan hyödyntää hiilidioksidia, rakennettu hirsi myös sitoo reilusti hiilidioksidia myös rakentamisen jälkeen.

– Tutkimuksissa on todennettu, että keskikokoinen hirsitalo sitoo hiilidioksidia yli 30 tonnia. Sillä määrällä voidaan käyttää polttomoottoriautoa 15 vuotta, eli kyse on hyvin merkittävästä määrästä, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen sanoo.

Tutkimustuloksien perusteella myös rakennuslupakäytänteitä tullaan tulevaisuudessa muuttamaan. Jo rakennuslupaa hakiessa tulee osoittaa tarkasti rakennettava kohteen hiilipäästöt koko sen elinkaaren ajalta.

– Tulevaisuudessa rakennuslupaa ei tule, jos hiilijalanjälki on liian iso.

Romppainen vakuuttaa, ettei hirsirakentamisen lisääminen ole uhka Suomen metsille ja hirsirakentaminen on tulevaisuuden ala.

– Näin ilmastoahdistuksen aikana on hyvä, että meillä on raaka-ainetta, jolla ratkaisemme ilmasto-ongelmia ja työllistämme samalla itseämme, Romppainen sanoo.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi (siirryt toiseen palveluun).

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä! (siirryt toiseen palveluun)