Turkulaisopiskelijat tutkivat roskan määrää ja hämmästyivät – kaupunkipuron varsilta löytyi pieneltä alalta 17,5 kiloa muovia

Roska pienessä purossa on lopulta mikromuovia Itämeressä.

muovijäte
Opiskelijat punnitsevat jätteitä.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat Oskari Ylitalo, Juha Euranto, Teemu Hakala ja Kasper Helin tekevät empiiristä roskatutkimusta.Kimmo Gustafsson / Yle

Muoviroskaa on helppo löytää Kuninkojan pientareilta ostoskeskusalueelta Raision ja Turun rajalla. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden projektiharjoituksessa kerättiin roskia 100 metriä kertaa 350 metrin alueelta.

Projektia johtava, auto- ja kuljetustekniikan insinööriksi opiskeleva Rasmus Heinonen ja toistakymmentä muuta opiskelijaa levittelevät saalistaan pressun päälle. Lajittelun jälkeen muovit punnitaan.

– Kartoitamme, minkälaista roskaa alueelta löytyy, mistä se on peräisin ja paljonko roskassa olevan muovin paino on, Rasmus Heinonen kertoo.

Pieni tutkimus pienessä purossa liittyy laajempaaan kokonaisuuteen. EU:n rahoittamassa kansainvälisessä Heawater-hankkeessa edistetään kaupunkipurojen suojelua.

Rasmus Heinonen ja hänen takanaan opiskelijat tutkivat jätekasaa
– Kauppojen parkkipaikoille jätetyt roskat päätyvät Kuninkojaan, kertoo Rasmus Heinonen.Kimmo Gustafsson / Yle

Mukana on tutkijoita myös muualta Itämeren rannoilta: Virosta ja Ruotsista.

Purojen vedenlaadun parantaminen on yksi tavoite. Roskien kerääminen on Itämeren suojelua.

– Usein puhutaan mikromuoveista, mutta kyllä tätä silminnähtävää makromuovia on todella paljon kerättäväksi. Roskien kerääminen on ensimmäinen askel siinä, mitä voidaan tehdä muoviongelman ratkaisemiseksi, sanoo Heawater-hankkeen erikoisasiantuntija Piia Leskinen.

Roskien keräämisen tehosta ollaan varmoja. Mikromuoveista tiedetään vielä varsin vähän.

Piia Leskisen muistuttaa, ettei tutkijayhteisöllä ole vielä yhteistä näkemystä esimerkiksi siitä, miten mikromuovien määrää mitataan maaperästä tai vesinäytteistä. Myös puhdistusmenetelmät ovat vasta kehitteillä.

Makrosta tulee mikroa

Kuninkoja kiemurtelee ostoskeskusten liepeillä Raisiossa ja laskee mereen Turussa Ruissalon kohdalla. Rankkasateet huuhtelevat pientareita. Roska täällä on roska Itämeressä.

Jossakin vaiheessa muovi kuluu ja hajoaa pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi. Makrosta tulee mikroa, jos muovia ei kerätä pois luonnosta.

Suurin osa opiskelijoiden löytämistä roskista on peräisin alueella olevista liikkeistä ja asiakkaiden ostamista tuotteista.

– Tässä on tosi paljon muovia, jota on ollut tyynyjen pakkauksena. Paketti on avattu auton vieressä ja roska on jätetty parkkipaikalle. Tuulen mukana muovit ovat lentäneet puronuomaan, Rasmus Heinonen päivittelee.

Roskiksia ja tietoa voisi lisätä

Muutaman tunnin ahkeroinnin jälkeen roskat on punnittu ja lajiteltu. Tulos hämmästytti.

Mies tutkii jätekasaa ja nostelee muovinpalasia.
Muovit ovat pääosin pakkausjätettä, mutta osa on työmailta peräisin.Kimmo Gustafsson / Yle

Tutkimusalueelta löytyi yhteensä 17,5 kiloa muovia. Muovin määrä riittäisi periaatteessa 875 muovikassin valmistukseen.

Tulos panee miettimään, miten roskien määrää voisi vähentää. Opiskelijoiden mielestä ostosalueelle olisi hyvä saada lisää roskien keräyspisteitä. Kaupoissa voisi jakaa tietoa alueen muoviongelmasta.

– Myös muovin määrää pakkausmateriaalina olisi hyvä vähentää, Rasmus Heinonen luettelee.

Mutta roskakasa ei kerro pelkästään shoppailjoiden huolettomuudesta.

Tuskin kukaan unohtaa eristelevyjen paloja parkkipaikalle. Roskalöytöinä on paljon rakennustyömailta karannutta materiaalia.

Aiheesta voi keskustella kello 18:aan saakka.

Korjattu kello 13.55 numerovirhe otsikosta ja tekstistä. Kerätyn muovin paino oli 17,5 kilogrammaa, ei 79,5 kilogrammaa.

Lue lisää:

Pyykin hienopesu on luonnolle huono pesu – mikromuoviongelmaa voi helpottaa arkisella konstilla

Suomalaistutkijat haisevan haasteen edessä: Jätevesien mikromuovista saadaan talteen yli 99 prosenttia, mutta mitä sille pitäisi tehdä?

WHO rauhoittelee: Juomaveden mikromuovista ei tarvitse olla huolissaan – voiko koko ongelman nyt siis unohtaa?