Britannian lähtö EU:sta olisi katastrofi eurooppalaiselle tiedemaailmalle – rahahanat kiinni, tutkimusyhteistyö jumiin

Oxfordin ja Cambridgen kaltaiset huippuyliopistot eivät enää jatkossa kerää parhaita kykyjä maailmalta, jos sopimukseton brexit toteutuu.

Brexit
Oxfordilainen seremoniapäivä.
Maailmankuulun Oxfordin yliopiston seremoniapäivä kesäkuussa 2018. Roger Askew / AOP

Kun Sveitsissä äänestettiin tiukemmasta maahanmuuttopolitiikasta vuonna 2014, harva uskoi päätöksen vaikuttavan käänteentekevästi myös yliopistoihin. Alppimaan päätös pyrki rajaamaan kouluttamattomien ihmisten maahantuloa, mutta samalla ehtyi myös huippututkijoiden virta.

Vaikka Sveitsi tunnetusti ei kuulu Euroopan Unioniin, ovat sen yliopistojen tutkijat erityissopimuksin olleet vahvasti verkostoituneet EU:n mittavaan tiederahoituksen tutkimushankkeisiin ja johtaneet niistä monia.

Vuoden 2014 jälkeen kaikki tämä mureni.

Sveitsiläiset poliitikot eivät EU-rahoituksen loppumisesta hetkahtaneet, vaan lupasivat vauraan maan rahoituksen riittävän tieteen tekemiselle.

He eivät kuitenkaan ymmärtäneet, että nykyisin huippututkimusta tehdään laajoissa verkostoissa, joihin osallistuu tieteentekijöitä monesta maasta.

Geneven yliopiston hallituksessa istuva Biokeskus Suomen johtaja Marja Makarow on nähnyt, miten Sveitsin tilanne on kehittynyt viiden vuoden aikana.

– Odottamattomana seurauksena EU:n puiteohjelman rahoitus jäädytettiin saman tien siitä syystä, että ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus, ideoiden ja finanssien vapaa liikkuvuus, ovat EU:n perusperiaatteita. Tutkimusrahoituksen jäädyttämisellä oli vakavia seurauksia Sveitsin tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle, Makarow sanoo.

Marja Makarow on aiemmin toiminut Suomen Akatemian ylijohtajana ja Helsingin yliopiston vararehtorina. Hän on myös Millennium teknologiapalkintoa jakavan Tekniikan Akatemia-säätiön puheenjohtaja.

Sveitsin huippuyliopistojen tutkijat menettivät paitsi mahdollisuuden osallistua EU-rahoitteisiin tutkimushankkeisiin myös yhteyden niiden verkostoihin.

– Euroopassa yksinäisiä tai täysin kansallisia tutkijaryhmiä ei ole siellä, missä erinomaista tutkimusta tehdään, vaan tutkimuksen laatu pohjaa monimuotoisuuteen. Sitä tuovat ylikansalliset konsortiot, Makarow sanoo.

Sveitsiläisiä tutkijoita ei ole enää otettu mukaan hankkeisiin, joihin haetaan EU:n puiteohjelman rahoitusta. Pelätään, että heidän mukana olonsa voi estää rahoituksen saamisen. Nyt samoin on vaarana käydä Britannian kohdalla.

Sveitsin malli toistumassa Britanniassa

Marja Makarow näkee brittiyliopistoja ja tutkijoita uhkaavan saman kehityksen, mikä alkoi viisi vuotta sitten Sveitsissä.

– Jos sopimukseton ero tulee, niin aivan sama tapahtuu Britanniassa. Unionin tutkimusrahoitus pysähtyy ja samalla yhteistyökuviot.

Euroopassa on myös erinomaista tutkimusvälineistöä eli infrastruktuuria. Siihen kuuluu kalliita laitteistoja, joita yksittäisellä valtiolla ei ole varaa ylläpitää.

– Brittitutkijoilla ei enää olisi mahdollisuutta käyttää näitäkään laitteita jatkossa.

Britannian perinteikkäät huippuyliopistot kuten Oxford ja Cambridge ovat aiemmin keränneet maailman parhaita tutkijoita. Makarowin mukaan myös brittiläinen innovaatiojärjestelmä, tiedehallinto ja rahoituskäytännöt ovat olleet esikuvina muulle maailmalle.

Nyt näissä maineikkaissa yliopistoissa odotellaan kauhulla tulevaa brexitiä. Esimerkiksi Cambridgen yliopisto on Makarowin mukaan jo perustamassa Saksan Müncheniin omaa yksikköä.

– Kansainvälisten tutkijoiden poistuminen näistä Oxfordin ja Cambridgen loistoyliopistoista alkoi heti Britannian kansanäänestyksen jälkeen kolme vuotta sitten ja sinne ei uusia kykyjä tule eurooppalaisella rahoituksella, Makarow kertoo.

Le Yang pitää kädessään uutta tehokasta LED-laitetta.
Huippuyliopisto Cambridge on kerännyt kyvykkäitä tutkijoita ympäri maailmaa.Cambridgen yliopisto

Jos sopimukseton brexit tulee, siinä ei Makarowin mukaan kärsi pelkästään brittiläinen tutkimus. Muu eurooppalainen tutkimus kärsii aivan samalla tavalla.

Marja Makarow kirjoitti aiheesta syyskuussa artikkelin The Guardianiin (siirryt toiseen palveluun). Kirjoitus herätti huomiota ja SkyNewsin toimittaja penäsi Makarowilta, ollaanko brittiläisiä tutkijoita boikotoimassa.

EU-eroa ajava pääministeri Boris Johnson on puolestaan vakuutellut (siirryt toiseen palveluun) brittitutkijoiden tulevan toimeen kansallisella rahoituksella.

Suomalaistutkijat kärsivät muiden mukana

Tulevaisuudessa yhteistyö brittiyliopistojen ja suomalaisten korkeakoulujen välillä voi syntyä kahdenvälisillä sopimuksilla. Tämä malli olisi kuitenkin paljon kapeampi kuin nykyinen monikansallinen tutkimusverkosto.

– Suomalaisten yliopistojen kannattaisi katsoa jo etukäteen, mitkä brittiyliopistot olisivat mahdollisia kumppaneita, Marja Makarow neuvoo.

Yhteistyö on vasta idullaan, vaikka brexitiin on jo jouduttu varautumaan monella tapaa.

Lääkekehitysyhtiö Faronin perustaja ja johtaja Markku Jalkasella on pitkä kokemus lääketieteellisen tutkimuksen verkostoista. Hänen mukaansa vuosien yhteistyö brittiläisten tutkijoiden kanssa voi murentua yhdessä yössä. Jo nyt kumppaneita haetaan Britannian ulkopuolelta.

Faronin kehittämien lääkkeiden tutkimus on jo siirretty pois saarivaltiosta Euroopan puolelle.

– Emme voi käyttää Britannissa hyväksyttyjä lääkeaineita kokeisiin ja tutkimuksiin, koska maa on jäämässä EU:n ulkopuolelle, Jalkanen sanoo.

Tulevaisuudessa Faronin on harkittava tarkasti, mitä tutkimusta Britanniassa enää voidaan tehdä.

Katso myös:

Video perkaa Brexitin juuret, kuinka britit päätyivät EU-eron kannalle
Video kertoo miten britit päätyivät kansanäänestykseen, joka erottaa heidät Euroopan unionista. Erotarinassa on selkeitä käännekohtia.

Lue myös:

Analyysi: Brexit-neuvotteluissa edistystä, mutta ei maalia

Britannia luovutti uuden brexit-ehdotuksensa EU:lle – yksityiskohtia tulee julki vähitellen

Tyyntä myrskyn edellä? Kova brexit voi saada rahoitusalan kaasuttamaan Lontoosta, EKP patistaa pankkeja muuttamaan

Britannia haluaa yhä houkutella "maailman parhaita lahjakkuuksia" ja pidentää ulkomaisten opiskelijoiden oikeutta jäädä maahan

EU:n sairaanhoitokortti ei kelpaa, nettisurffailu voi kallistua ja verkko-ostokset verolle – Tätä sopimukseton brexit tarkoittaa suomalaisille

Maineikas Oxfordin yliopisto pyrkii eroon eliittimaineestaan – lupaa varata neljänneksen opiskelupaikoista köyhille