Vanhustenhoidon hoitajamitoitus kirjataan lakiin, mutta sille tulee siirtymäaika: Uusia hoitajia pitäisi löytyä 4 500, oppositio syyttää vaalilupausten rikkomisesta

Hoitajamitoitukseen ei lasketa siivousta ruuanlaittoa eikä lumenluontia.

lakialoitteet
vanhukselle juotetaan maitoa
Vanhojen ihmisten hoidon puutteet nousivat viime keväänä laajaan keskusteluun.AOP

Sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnoksessa ehdotetaan, että iäkkäiden ihmisten ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020.

Käytännössä muutoksille annetaan siirtymäaika, joka kestäisi huhtikuuhun 2023.

Hoitajamitoitus tarkoittaa, että kymmentä vanhusta kohden hoivayksikössä olisi oltava seitsemän hoitajaa. Mitoitus koskisi pitkäaikaista tehostettua palveluasumista sekä laitoshoitoa.

Hoitajamitoituksen nostaminen oli pääministeri Antti Rinteen (sd.) tärkeimpiä vaalilupauksia.

Siirtymäaika sai torstaina oppositiolta tyrmäyksen. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen syyttää Rinteen hallitusta vaalilupausten pettämisestä.

– Hallitus näyttää sysäävään vastuun hoitajamitoituksen toteutumisesta seuraavien vaalien taakse. Se, miten alalta poistuneet hoitajat saadaan takaisin alalle on palkkapolitiikkaa, ja siihen ei oteta tässä mitään kantaa.

Myös viime vaalikaudella sitovaa hoitajamitoitusta vastustanut oppositiopuolue kokoomus ihmettelee siirtymäaikaa. Edellisen hallituksen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kompuroi hoitajamitoituksen kanssa sanomalla, että "ihminen ei ole desimaali" ja "desimaalit ovat lillukanvarsia".

– Tämä ei ratkaise mitään seuraavaan neljään vuoteen, koska tämä tulee käytännössä sitovaksi vasta 2023, vasta kaksi viikkoa ennen vaaleja. Tämä vaikuttaa silmänkääntötempulta sanoo kansanedustaja Mia Laiho (kok.)

Siivousta ei lasketa hoitajamitoitukseen

Siirtymäaikana mitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohden. Hoivayksikköön voitaisiin soveltaa myös 0,7:ää korkeampaa mitoitusta, jos asiakkaat ovat huonokuntoisia.

Lakiluonnoksessa määritellään tarkasti mitoitukseen mukaan laskettava henkilöstö, johon kuuluvat muun muassa sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit sekä fysio- ja toimintaterapeutit.

Mitoitukseen ei voisi laskea esimerkiksi hoivakotien siivousta, ruuanlaittoa ja lumenluontia. Kirjaus ilahduttaa Suomen lähi- ja perushoitaliitton Superia.

Puheenjohtaja Silja Paavola uskoo, että työn keveneminen tekee hoitotyöstä houkuttelevampaa.

- Hoitajat väsyvät, kun työssä on nostelua, siivousta ja hoitamista. Se aiheuttaa selkäkipuja ja nivelvaivoja, Paavola sanoo.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että tilannetta seurattaisiin yhtenäisellä kansallisella arviointimittaristolla.

Henkilöstömitoitus on vanhuspalvelulain uudistuksen ensimmäinen vaihe. Seuraavaksi lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle.

Hallituksen tavoitteena on viedä lakiesitys eduskuntaan tämän vuoden aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esittelevät lakiluonnoksen sisältöä tiedotustilaisuudessa.

Pulmana hoitajien saatavuus

On arvioitu, että mitoituksen toteuttaminen vaatisi yli 4 000 uutta hoitajaa. Elokuun lopulla Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat nostivat omaa arviotaan 5 000:een.

Hoitajamitoitus on herättänyt alkusyksystä runsaasti keskustelua pääministeri Antti Rinteen (sd.) myönnettyä syyskuussa, että tällä vaalikaudella ei saada 4 000:ta hoitajaa ja lääkäriä lisää.

Syynä on Rinteen mukaan se, että rahaa ei ole riittävästi. Hoitohenkilökuntaa tarvitaan vanhuspalvelujen lisäksi myös muun muassa julkisen terveydenhuollon hoitotakuun toteuttamiseen.

Rinteeltä kysyttiin syyskuisessa paneelikeskustelussa, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen merkittävin saavutus tämän hallituskauden aikana. Rinne vastasi, että hallitus pyrkii toteuttamaan 0,7:n hoitajamitoituksen, seitsemän päivän hoitotakuun ja tuhannen ihmisen lisäyksen hoitavaan henkilökuntaan eli lääkäreihin ja hoitajiin.

– Ihan loppuun asti ei saada. Tarvitaan 4 000 hoitajaa ja lääkäriä lisää. Sitä ei pystytä tällä vaalikaudella toteuttamaan. Ei ole rahaa, Rinne sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen kertoi STT:lle syyskuussa, että suurimmat haasteet sitovan hoitajamitoituksen toteuttamisessa liittyvät työntekijöiden saatavuuteen.

– Henkilöstöä ei ole saatavilla hallituskauden loppuun mennessä sellaista määrää kuin 0,7:ään tarvitaan, Karppanen sanoi.

Karppasen mukaan tiedossa on ollut, että uudistusta ei ole mahdollista toteuttaa kokonaisuudessaan tällä hallituskaudella.

Lisää aiheesta:

Hallituksen esitykseen vanhusten hoitajien määrästä on tulossa vuosien siirtymäaika

Oikeisto-oppositio ryöpytti vasemmistoa vanhusten hoidosta – ministeri Kiuru lupasi esityksen hoitajamitoituksesta ennen joulua