Qatar tuhlaa urheiluun tähtitieteellisiä summia, ja uskoo sen kannattavan

Tänään päättyvät yleisurheilun MM-kisat ovat Qatarille vasta alkusoitto matkalla kohti vuoden 2022 jalkapallon MM-kisoja.

Qatar
Naomi Campbell Qatarin kansallismuseon avajaisissa.
Huippumalli Naomi Campbell halusi ikuistaa itsensä Qatarin Kansallismuseon avajaisissa.Patrick Baz / AFP / Lehtikuva

Kun Qatarin emiiri kutsuu, suihkuseurapiiri ympäri maailman liikahtaa.

Pieneen, vain hieman Uuttamaata suurempaan aavikkovaltioon lennähti viime maaliskuussa niin Victoria Beckhamin ja Naomi Campbellin kaltaisia muoti-ikoneja kuin Hollywoodin kermaa Johnny Deppin johdolla. Myös Ranskan entinen presidentti Nicholas Sarkozy ja jalkapallovalmentaja Jose Mourinho olivat paikalla. Oli aika avata Qatarin viimeisin maamerkki, jättiläismäinen kansallismuseo.

Rakennuksen näyttävät avajaiset on yksi esimerkki Qatarin vaikutusvallasta. Qatar haluaa, että se huomataan.

Ei ole sattumaa, että Suomenkin televisiosta on viime viikot tullut tunti tolkulla lähetystä juuri Qatarista. Yleisurheilun MM-kisat ovat osa maan tulevaisuusstrategiaa, jossa urheilulla on keskeinen sija. Tällaisen pehmeän voiman käyttö on ollut viimeiset kaksi vuotta aivan erityisen tärkeää Qatarille.

Hankala suhde isoon naapuriin Saudi-Arabiaan

"Qataria ympäröivät maat, jotka pyrkivät minimomaan sen vaikutusvallan niin Arabimaailmassa kuin maailmanpolitiikassa ylipäänsä". Näin arvioi Persianlahden tilannetta seuraava tutkija Giorgio Cafiero New York Timesissä.

Alueen mahtivaltion Saudi-Arabian ja Qatarin välit ovat olleet ongelmalliset jo pitkään, mutta tilanne kärjistyi keväällä 2017. Saudi-Arabia syyttää Qataria terroristijärjestönä pitämänsä Muslimiveljeskunnan tukemisesta. Myös Qatarin turhan läheinen suhde Saudien pääviholliseen Iraniin hiertää välejä.

Toukuussa 2017 Qatarin virallinen uutistoimisto julkaisi uutisen, jossa Qatarin johto ilmaisi tukensa Iranille ja Veljeskunnalle. Uutistoimisto veti pian uutisen takaisin syyttäen sitä hakkerien tekemäksi valeuutiseksi. Sanaharkka oli kuitenkin valmis ja se johti Qatarin saartoon. Saartoon liittyivät Qatarin naapurit Arabiemiirikunnat ja Bahrain sekä Egypti.

Saarto on nyt kestänyt kolmatta vuotta, eikä sille näy loppua. Qatarille saarto näyttää yllättäen jopa sopivan. Professori Hannu Juusolan mukaan (siirryt toiseen palveluun) "Qatarin ensisijainen uhka on Saudi-Arabia, jonka vallasta itsenäistyminen on aina ollut keskeistä Qatarille."

Kauppasaarto on luonut tilanteen, jossa Qatarin on ollut pakko hakea kumppaneita muualta. Ja sen se on tehnyt, rahaa säästämättä.

Lähi-Idän kartta
Ilkka Kemppinen / Yle

Iso osa Lontoosta qatarilaisomistuksessa

Qatar ei ole demokratia. Valta on ollut Al Thanin suvulla siitä lähtien, kun maa itsenäistyi Britannian alaisuudesta vuonna 1971. Kaksi viimeisintä emiiriä, sheikki Hamad ja hänen poikansa, nykyinen emiiri Tamim, ovat aktiivisesti yrittäneet avata uusi kauppayhteyksiä ja näin vähentää riippuvuutta Saudi-Arabiasta.

Tehtävää on helpottanut se, että Persianlahdelta, Qatarin ja Iranin väliseltä merialueelta, löytyi 1990-luvun puolivälissä jättimäinen maakaasuesiintymä.

Rahaa alkoi virrata ja sitä ohjattiin muun muassa entiseen emämaahan. Qatarin kiinteistöomistusten Lontoossa sanotaan (siirryt toiseen palveluun)olevan suuremmat kuin kuningatar Elisabetilla. Maakaasuvaroilla on hankittu Heathrown lentokenttä, Harrodsin tavaratalo, Claridgesin kaltaisia huippuhotelleja. Myös Lontoon uusi maamerkki, Euroopan korkeimpiin rakennuksiin kuuluva the Shard, on qatarilaisomisteinen.

Ehkä tärkein pehmeän voiman näyttö oli kuitenkin uutiskanava Al Jazeeran perustaminen vuonna 1996. Al Jazeeralla on ollut merkittävä vaikutus Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueiden julkiselle mielipiteelle. Tästä kielii myös se, että kanavan lopettaminen on yksi Saudi-Arabian keskeisiä vaatimuksia, jotta kauppasaarto purettaisiin.

Sheikha Al Mayassa Hamad bin Khalifa Al Thani
Qatarin emiirin sisar Sheikha Al Mayassa Hamad bin Khalifa Al Thani vastaa maan taidehankinnoista, vuosibudjetin arvioidaan olevan miljardin dollarin luokkaa.Sally Crane / AOP

Kun PSG ja Barca kohtaavat, Qatar voittaa

Oma lukunsa Qatarin pehmeän voiman politiikassa on urheilu. Maasta, jossa on pääosan vuodesta liian kuuma urheilla, on tullut muutamassa vuosikymmenessä yksi keskeisistä urheiluvaikuttajista maailmassa.

Qatarissa on järjestetty jo ennen yleisurheilun MM-kisoja muun muassa Aasian mestaruuskisat. Tenniksen ATP-kiertue pysähtyy säännöllisesti Dohassa, samoin yleisurheilun Timanttiliiga.

Suurin ponnistus on kuitenkin edessä: vuonna 2022 Qatar isännöi maailman suurinta urheilutapahtumaa, jalkapallon MM-kisoja.

Qatarilaista rahaa on virrannut myös jalkapalloseuroihin. Qatar omistaa Ranskan ykkösseuran Paris Saint-Germainin. Lentoyhtiö Qatar Airwaysin mainos puolestaan koristaa muun muassa FC Barcelonan, Bayer Munchenin ja AS Roman paitoja merkkinä sponsorisopimuksista. Yllättävää ei liene myöskään se, että Qatar on yksi kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n pääsponsoreista.

Qatar on myös mukana rahakkaassa urheilun televisiointibisneksessä. Al Jazeeran urheilukanava käytännössä hallitsi Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan markkinaa, kunnes kauppasaarto muutti tilannetta. Saudi-Arabia kielsi urheilukanavan myynnin maassaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kansainvälinen jalkapallo katosi Saudien televisioista - kova veto maalta, joka on yksi innokkaimpia jalkapallon seuraajia maailmassa.

Katsomo, Dohan MM-kisat 2019
Khalifa-stadionin puolityhjät katsomot peitettiin mainoksilla.Kirill Kudryavtsev / AFP / Lehtikuva

Yleisurheilun MM-kisat on vasta alkusoittoa

Tänään päättyvien yleisurheilun MM-kisojen aikana on ihmetelty Khalifa-stadionin tyhjiä katsomoita ja aamuyön puolella järjestettyjä maratoneja ja kävelyitä.

Qatarille näyttävät urheilutapahtumat ovat kuitenkin paljon muutakin kuin urheilua. Niiden avulla se yrittää erottautua naapurimaistaan Arabiemiraateista ja Bahrainista ja vähentää riippumattomuutta Saudi-Arabiasta.

Isot urheilutapahtumat nähdään Qatarissa myös väylänä uudistaa maata. Qatarin talous pohjaa uusiutumattomiin luonnonvaroihin öljyyn ja maakaasuun. Suuri tavoite on monipuolistaa maan elinkeinorakennetta.

Miten urheilutapahtuma voisi muuttaa kokonaista valtiota?

Jalkapallon MM-kisojen virallinen budjetti on 8-10 miljardia dollaria. Kisojen vuoksi Dohaan rakennetaan kuitenkin uusi metroverkosto ja paljon muuta infraa, mikä nostaa arviot rakentamiskustannuksista (siirryt toiseen palveluun) jopa 200 miljardiin dollariin. Vertailun vuoksi: Suomen valtion budjetti on neljäsosa tuosta summasta. MM-kisat nielevät myös merkittävän osan Qatarin arviolta 340 miljardin dollarin suuruisesta kaasu- ja öljyvaroilla rahoitetusta säätiövarannosta.

Jättiläismäinen projekti on aiheuttanut myös jättiläismäisiä ongelmia. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet kovasanaisesti työoloja, joissa hulppeat jalkapallostadionit pystytetään. Työmailla eivät hikoile syntyperäiset qatarilaiset, vaan sadat tuhannet siirtotyöläiset. Siirtotyöläisten osuus Qatarin väestöstä on jo nyt lähes 90 prosenttia ja määrän arvellaan kasvavan jalkapallon MM-kisojen rakennustöiden vuoksi. Myös ihmisoikeuskysymykset, muun muassa seksuaalivähemmistöjen oikeudet, ovat puhuttaneet projektin yhteydessä.

Urheilutapahtuma voi siis muuttaa valtiota. Qatarin osalta muutoksen suunta on yhä hakusassa.

Lähteet:

Why Soft Power Is in Style in Qatar, The New York Times.

Four years to go: Qatar on course for its improbable World Cup, The Guardian.

Miten Persianlahden arabimaiden kriisi tulisi ymmärtää? Hannu Juusola, Lähi-Itä Nyt.

KORJAUS 7.10.2019 klo 8:42: Lontoon maamerkki the Shard ei ole tällä hetkellä Euroopan korkein, vaan korkeimpia pilvenpiirtäjiä.