Hyppää sisältöön

Rannekellot herättävät intohimoja nuorissa miehissä – kelloja nimetään supersankarin mukaan ja niitä "rannetetaan" kavereiden kanssa

Rannekellojen ympärille on syntynyt sosiaalisen median yhteisöjä ja erilaisia tapahtumia.

Rannekelloille on annettu lempinimiä niiden värityksen mukaan. Esimerkiksi kelloja joiden taulu ja kehä ovat vihreitä, kutsutaan "Hulkiksi" Marvel-kustantamon vihreän supersankarin mukaan. Kuva: Anton Rinta-Jouppi / Yle

Rannekellot ovat jälleen muodissa.

Sitä ne eivät ole olleet viime vuosina, sillä 2000-luvun alkupuolella rannekellot katosivat monien ranteista, kun matkapuhelimien käyttö kelloina yleistyi.

Nyt rannekelloista on tullut suosittu harrastus erityisesti nuorten miesten keskuudessa. Tämä näkyy sosiaalisessa mediassa, jossa alan harrastajien Facebook-ryhmässä on jo yli 22 000 jäsentä. Vuonna 2013 heitä oli vain muutama sata.

Harrastuksen suosio on siivittänyt myös kellokauppaa, kertoo kelloliike Ilmakankaan yrittäjä Tiina Ilmakangas.

– Hyvin paljon on muuttunut siitä, kun tulin alalle 90-luvulla. Myynti on ollut alamaissa 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Nyt kysyntä on taas kasvussa, hän sanoo.

Ilmakankaan mukaan kellokulttuuri on kuitenkin Suomessa vielä lapsenkengissään. Hänen mukaansa esimerkiksi kellomerkkien luvatussa maassa eli Sveitsissä tuhannen euron kello ranteessa on arkipäiväinen asia.

– Kuulin tämän eräältä asiakkaalta, joka oli asunut maassa pidemmän aikaa, hän lisää.

Kellokauppias Tiina Ilmakangas (oik.) kertoo, että osa harrastajista keräilee vain 60–70-lukujen vintage-kelloja. Esa Heittokangas vasemmalla. Kuva: Anton Rinta-Jouppi / Yle

"Rannettaminen" ei ole vain elitistien harrastus

Kelloinnostuksen myötä ovat yleistyneet myös rannekelloihin liittyvät tapahtumat. Niissä esimerkiksi tutustutaan kellomallistoihin, vertaillaan kelloja tai vain jutellaan niistä. Harrastajat myös "rannettavat" eli kokeilevat muiden kelloja omiin ranteisiinsa. Tapahtumia järjestetään ympäri Suomen.

Joensuulaisen Esa Heittokankaan mukaan hänelle harrastuksen ydin on juuri yhteisöllisyys.

– Uusiin ihmisiin tutustuminen ja heidän kanssaan toimiminen on se juttu. Totta kai kellojen hankinta, vaihtelu ja etsiminen eri käyttötarkoituksiin on myös iso osa harrastusta, hän sanoo.

Heittokangas painottaa, että eri harrastajia kiinnostavat eri asiat. Suosituimpia ovat mekaaniset automaattikellot, mutta myös pattereilla tai akuilla toimiva kelloja keräillään. Nousevana kiinnostuksen kohteena ovat myös älykellot, joita on tullut viime vuosina runsaasti markkinoille.

– Kelloharrastuksesta tulisi tuhota käsitys, että se on vain ja ainoastaan kallista arvokellojen ostamista. Kelloja tulee ja pitää harrastaa omalla tyylillään, ja pitää samalla pilke silmäkulmassa. Harrastamistahan tämä loppujen lopuksi on aikaa näyttävillä laitteilla, Heittokangas sanoo.

"Kellot sotivat kulutusbuumia vastaan"

Samaa mieltä on myös Joensuun kelloharrastajien perustaja Leo Tuokko. Joensuun kelloharrastajien toiminta sai alkunsa, kun Tuokko alkoi pohtia olisiko alueella muita kelloista kiinnostuneita.

– Halusin löytää samanhenkistä porukkaa. Nyt yhteisössämme on noin 200 jäsentä, hän kertoo.

Tuokko toivoo tapahtumien madaltavan kelloista kiinnostuneiden kynnystä harrastuksen aloittamiselle. Vaikka arvokellojen hinnat liikkuvat kymmenissä tuhansissa euroissa, voi Tuokon mukaan sadan euron kellolla päästä jo alkuun.

– Kuka tahansa voi olla harrastaja, eikä siihen tarvita suurta alkupääomaa, hän sanoo.

Esa Heittokankaan ranteesta löytyy miehen ensimmäinen rannekello eli japanilainen Seiko – tosin vaihdetulla rannekkeella. Kuva: Anton Rinta-Jouppi / Yle

Myös Tuokolle harrastuksessa on tärkeää yhteisöllisyys. Lisäksi kellot viestivät hänen mielestään vanhaa aikaa.

– Kellot kestävät lähes ikuisuuden, jos puhutaan automaattitekniikalla toimivista kelloista. Se sotii nykypäivän kulutusbuumia vastaan, hän sanoo.

Harrastajakunta voimakkaasti sukupuolittunutta

Kelloharrastajien valtakunnallisen Facebook-sivun perustaja Joonas Kokko kertoo, että kelloista on tullut viime vuosina salonkikelpoinen keskusteluaihe.

– Vielä kuusi vuotta sitten aiheesta ei oikein saanut keskustelua aikaan. Kellojen harrastaminen on aika uusi juttu Suomessa, hän sanoo.

Kokon mukaan kellojen hinnasta riippumatta harrastajien mielenkiinto kohdistuu yleensä laitteen käytännöllisyyteen, esteettisyyteen ja taiteellisiin aspekteihin. Erityisesti kellon koneisto, kuori tai taulun viimeistely kiinnostavat.

– Harrastajia voisi verrata henkilöihin, jotka tuntevat designhuonekalut. Muuten harrastajia on todella monilla erilaisilla taustoilla, hän sanoo.

Se on kuitenkin selvää, että kellot kiinnostavat selvästi enemmän miehiä, ja erityisesti nuoria miehiä. Facebook-sivun runsaasta 22 000 tykkääjästä alle 10 prosenttia on naisia.

Mistä kiinnostus kelloihin sitten syntyy?

Kokon mukaan taustalla voi alla esimerkiksi merkittävä elämäntapahtuma kuten naimisiin meno tai lapsen syntymä.

– Tällöin halutaan ostaa jotain merkityksellistä. Kello on hyvä vaihtoehto, sillä se kestää usein pitkään. Sitä kautta sitten perehdytään kelloihin ja tajutaan, että tämähän mielenkiintoista, Kokko sanoo.

Mitä mieltä olet kelloharrastuksesta? Asiasta voi keskustella kello 22 asti.

Lue lisää: