Nuorilla äideillä voi olla monia pelkoja imetyksestä – imetysintoa tutkitaan Kuusamossa, Kajaanissa ja Oulussa

Tutkimus selvittää imetyksen suosiota ja muun ruoan käyttöä.

imetys
Terveydenhoitaja Irmeli Pitkämäki (vas.) ja Raita Virranniemi poikansa Ilmarin kanssa.
Terveydenhoitaja Irmeli Pitkämäki (vas.) kannustaa äitejä imettämään. Raita Virranniemi imettää mielellään neljä kuukautta vanhaa Ilmari-poikaansa.Ensio Karjalainen / Yle

Imettäminen ei ole aina itsestäänselvyys, ja varsinkin ensisynnyttäjillä imettämiseen liittyy usein pelkoja.

– Nuoret äidit eivät luota siihen, että imettäminen on luonnollinen asia. Äidit pelkäävät, tuleeko maitoa tai että imettäminen on stressaavaa tai kivuliasta, sanoo Kuusamon neuvolan terveydenhoitaja Irmeli Pitkämäki.

Imettämistä voivat Pitkämäen mukaan vaikeuttaa monet asiat, esimerkiksi äidin perussairaus tai lapsen jo kohdussa saama kireystila, jonka vuoksi imetys ei onnistu. Hän korostaa, että imettämiseen pitää lähteä rauhallisesti, rentona ja hyvällä mielellä.

Pitkämäki on työskennellyt muun muassa kuusamolaisen nuoren äidin Raita Virranniemen kanssa. Virranniemi imettää neljä kuukautta vanhaa Ilmari-poikaansa.

– Minulle imettäminen on luonnollinen asia. Rintamaito on mielestäni parasta ruokaa, mitä vauva voi saada, Virranniemi sanoo.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä imetysviikkoa, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt lokakuun alussa kuukauden kestävän tutkimuksen imeväisruokinnasta. Tutkimuksessa ovat mukana muun muassa Kuusamon, Oulun ja Kajaanin kaupunkien neuvolat. Tutkimus selvittää vauvojen imetyksen yleisyyttä ja muun ruoan käyttöä.

Kajaanilainen Jenni Kärki on kuuden lapsen äiti. Kärki toimii imetystukiäitinä ja doulana. Hänen esikoisensa on 16-vuotias ja nuorin lapsista on 5-vuotias. Reilun kymmenen vuoden aikana hän kertoo huomanneensa asenteen imetykseen muuttuneen. Vanhemmuuden korostaminen on tullut mukaan imetyksen osaksi.

– Imetysmyönteisyys on kasvanut valtavasti. Nyt korostetaan, että äidinmaito on parasta ravintoa vauvalle ja se kehittää vahvasti vauvan, äidin ja isän symbioosia.

Kärki naurahtaa, että ensimmäinen lapsen kanssa hän oli imetyksen suhteen aika hukassa.

– Siinä oli paljon nuoren äidin tietämättömyyttä. Kuusitoista vuotta sitten ammattilaiset suosittelivat, että pitää imettää puoli vuotta, ja minä sitten imetin päivälleen kuusi kuukautta.

Lue myös:

Imetyksellä on merkitystä myös maailmantaloudelle – suositusten noudattamisella voitaisiin säästää jopa 830 miljoonaa euroa päivässä

Suomalaisäitien halutaan imettävän enemmän ja pidempään – siksi imetyskipuun, vauvan rintaraivareihin ja muihin imetyksen ongelmiin tarvitaan lisää apua

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi (siirryt toiseen palveluun).

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä! (siirryt toiseen palveluun)