Saamelaiskäräjävaaleissa ahkerimmin äänestivät enontekiöläiset, laiskimmin saamelaisalueen ulkopuoliset – uudet jäsenet haluavat uudistaa äänestystapaa

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on julkaissut saamelaiskäräjävaalien äänestysprosentit.

äänestäminen
Sámediggeválggat 2011
Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on vahvistanut saamelaiskäräjävaalien 2019 tuloksen. Aiemmin ilmoitettuun epäviralliseen äänestystulokseen ei tullut muutoksia.

Ahkerimmat äänestäjät löytyivät tälläkin kertaa Enontekiöltä ja Sodankylästä. Enontekiöllä äänesti 63,04 prosenttia äänioikeutetuista. Sodankylässä äänestäjiä oli vain sadasosan verran vähemmän, 63,03 prosenttia.

Utsjoella saamelaiskäräjävaaleissa äänensä antoi 60,88 prosenttia äänioikeutetuista. Saamelaisalueen laiskimmat äänestäjät löytyivät Inarista, missä äänestysprosentti jäi 54,83 prosenttiin.

Suomen saamelaisalueen ulkopuolella asuvien äänestysprosentti jäi kuitenkin pienimmäksi, muualla Suomessa ja ulkomailla äänioikeuttaan käytti vain 41,4 prosenttia äänestäjistä.

Vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi on tyytyväinen saamelaisalueen äänestysvilkkauteen, mutta huolissaan muualla asuvien saamelaisten äänestysinnosta.

– Äänestysprosentti jäi alhaiseksi saamelaisalueen ulkopuolella.

– Äänestysprosentteihin voi vaikuttaa myös se, että Enontekiöllä ja Sodankylässä ei ole niin paljon äänioikeutettuja kuin Inarissa, arvelee Näkkäläjärvi.

Myös vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleissa ahkerimmat äänestäjät olivat enontekiöläisiä, tosin heidänkin äänestysintonsa laski näihin vaaleihin lähes kuusi prosenttia. Myös utsjokelaisten äänestysinnokkuus laski viime vaaleista yli viisi prosenttia, inarilaisten lähes kuusi prosenttia ja saamelaisalueen ulkopuolella reilun prosentin. Ainoastaan Sodankylässä äänestysprosentti nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna.

Juuri käytyjen saamelaiskäräjävaalien kokonaisäänestysprosentti on 48,58. Viime vaaleissa se oli 51,63 prosenttia.

Kunta

Äänestysprosentti 2019

Äänestysprosentti 2015

Äänioikeutetut vuonna 2015

Enontekiö

63,04

68,62

325

Sodankylä

63,03

62,46

297

Utsjoki

60,88

66,54

528

Inari

54,83

60,64

1511

Muu Suomi ja ulkomaat

41,40

42,65

3385

Uudet jäsenet ovat huolissaan äänestysprosentista ja vaativat uudenlaista äänestystapaa

Saamelaiskäräjävaalit suoritettiin tällä kertaa pääosin postiäänestyksellä (siirryt toiseen palveluun). Saamelaiskäräjien nyt valitut, uudet jäsenet kokevat äänestystavan ongelmalliseksi.

Juuri toimitettujen vaalien ääntenlaskussa jätettiin huomiotta kaiken kaikkiaan 297 ääntä. Suurin osa niistä jäi ääntenlaskun ulkopuolelle allekirjoitetun saatekirjeen puuttumisen vuoksi.

Vastavalitut Saamelaiskäräjien jäsenet haluavat, että äänestystapaa parannetaan tulevaisuudessa.

Yle Sápmi kysyi kaikilta valituiksi tulleilta uusilta jäseniltä ajatuksia äänestysprosentista. Vain kolme jäsentä jätti vastaamatta kyseelyyn, inarilaiset Inka Kangasniemi, Aslak Pekkala ja Tanja Sanila.

Vaikka kaikki ovat samaa mieltä vaalitavan uudistamisesta, jäsenillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miksi äänestysprosentti oli niin alhainen.

Jäsenten vastausten perusteella äänestysintoon vaikuttivat negatiivisesti muun muassa postiäänestyksen ongelmat, saamelaisten vähäinen kiinnostus Saamelaiskäräjien toimintaa kohtaan ja vaalien alla esitetyt boikotointikehotukset.

Saamelaiskäräjät 2020-2023
Saamelaiskäräjät 2020–2023.Vesa Toppari / Yle

Utsjoella äänestämistä vaikeutti sekaannus vaalikirjeiden kanssa

Postin oli tarkoitus säilyttää äänestyskirjeitä Pohjois-Suomen alueella viime hetkiin saakka. Utsjoelta vaalikirjeet kuitenkin palautettiin vaalilautakunnalle liian aikaisin inhimillisen virheen vuoksi. Lopulta vaalikirjeet palautettiin (siirryt toiseen palveluun) taksikyydillä takaisin Utsjoelle.

Utsjoen ääniharava Anne Nuorgam on harmissaan alhaisesta äänestysprosentista. Hän arvelee yhdeksi syyksi nimenomaan postivaalisotkun.

– Utsjoella äänestysaika lyheni sen vuoksi kolmella päivällä, ja ihmiset eivät ehtineet äänestää. Koko äänestystapaa tulee pohtia uudestaan seuraavassa saamelaiskäräjälaissa.

Toinen utsjokelainen jäsen Anni Koivisto arvelee, että äänestysprosenttiin vaikutti ihmisten kiinnostus Saamelaiskäräjien toimintaa kohtaan.

– Saamelaiskäräjien toiminta ei kiinnosta tarpeeksi. Olen itse pohtinut listavaaleja ja sitä, miten voisimme parantaa tiedotusta ja lisätä ihmisten kiinnostusta vaaleihin. Suren varsinkin sitä, että niin moni ääni jouduttiin hylkäämään puuttuvien liitteiden vuoksi. Ihmisillä ei ole ollut tarpeeksi tietoa siitä, miten äänestetään oikein.

Utsjoen saamelaiskäräjäedustajat, saamelaiskäräjät 2020-2023
Utsjoen kuntakiintiön pohjalta valitut saamelaiskäräjäjäsenet 2020-2023.Vesa Toppari / Yle

Utsjokelaisen Asko Länsmanin mielestä postiäänestys tuo haasteita erityisesti pitkien välimatkojen saamelaisalueella, jossa Postin toimispisteitä ei ole joka kylässä. Esimerkiksi sevettijärveläiset juotuivat hakemaan kirjatut vaalikirjeensä yli sadan kilometrin päästä.

– Syrjäkylien asukkailla on pitkä äänestysmatka, siksi äänestysprosentti jää niin alhaiseksi.

Veikko Porsanger pelkää, että ihmiset ovat menettäneet uskonsa Saamelaiskäräjiin.

– Jotain pitäisi tehdä, jotta ihmiset alkaisivat taas uskoa Saamelaiskäräjiin ja siihen, että se ajaa saamelaisten asioita.

Enontekiöllä halutaan herättää nukkuvat äänestäjät

Vaikka Enontekiöllä äänestettiinkin muita alueita ahkerammin, myös Enontekiön ääniharava Tuomas Aslak Juuso pitää äänestysprosenttia liian alhaisena.

– Olisi hyvä, että äänestysprosentti olisi suurempi, ja että ei olisi niin paljon ääniä, joita ei oteta huomioon. Olisi tärkeää, että jokainen ääni pääsisi perille.

Enontekiöläinen Pigga Keskitalo on huolissaan saamelaisyhteisön nukkuvien äänestäjien määrästä.

– Äänestäjät eivät pidä Saamelaiskäräjien toimintaa itselleen merkittävänä. Sen suhteen Saamelaiskäräjillä olisi paljon parannettavaa. Ihmisiä pitäisi innostaa äänestämään ja saada heidät näkemään toiminta itselleen merkittävänä. Se on todella suuri ongelma ja tulevalle Saamelaiskäräjille suuri haaste.

Enontekiöläinen Ulla-Maarit Magga moittii haastavaa postiäänestystapaa.

– Meillä pohjoisessa on pitkät matkat postiin ja vanhemmalle väelle on haastavaa saada äänestyspaperit haltuunsa. Olen saanut yhteydenottoja myös siitä, että joidenkin äänestyspaperit eivät ole edes saapuneet postiin. Se on aika erikoinen tilanne.

Enontekiön saamelaiskäräjäedustajat
Enontekiön kuntakiintiön pohjalta valitut saamelaiskäräjäjäsenet 2020-2023.Vesa Toppari / Yle

Sodankylässä huolestuttaa päätös olla äänestämättä

Saamelaiskäräjät olisi halunnut siirtää juuri käytyjä vaaleja, jotta kiistelty kysymys äänioikeudesta olisi saatu ratkaistua ennen vaaleja. Kun oikeusministeriö ilmoitti, että vaaleja ei siirretä, Saamelaiskäräjien entisen puheenjohtajan, Klemetti Näkkäläjärven, johtama Sámi Árvvut -yhdistys kehotti saamelaisia boikotoimaan vaaleja.

Sodankylän ääniharava Juha Alakorva pohtii, josko boikotointikehotus olisi vaikuttanut äänestysintoon.

– Tietenkin siihen voi olla monia syitä. Olen kuitenkin erityisen huolissani siitä, jos ihmiset ovat jostain syystä tarkoituksella jättäneet äänestämättä.

Toinen sodankyläläinen jäsen, Karen-Anni Hetta, näkee, että vuodesta 1996 voimassa olleseen saamelaiskäräjälakiin kirjattu äänestystapa ei ole enää tätä päivää.

– Äänestysprosentin olisi pitänyt olla suurempi. Postiäänestys on liian hankala, minullakin oli vaikeuksia sen kanssa. Se ei ole nykyaikainen, sanoo Hetta.

Sodankyläläinen Jouni Äärelä on samaa mieltä.

– Äänestysprosentti on liian pieni, varsinkin kun kyse on vähemmistökansasta. Toivon, että saisimme äänestyksestä sujuvamman.

Sodankylä saamelaiskäräjäedustajat, saamelaiskäräjät 2020-2023
Sodankylän kuntakiintiön pohjalta valitut saamelaiskäräjäjäsenet 2020-2023.Vesa Toppari / Yle

Inarilainen ehdokas ehdottaa ratkaisuksi äänestysautoa

Inarin ja samalla koko vaalien ääniharavan, Kari Kyrön, mielestä Saamelaiskäräjien tulisi motivoida ihmisiä äänestämään.

– Pitäisi keksiä jokin keino siihen, että saamelaiset aktivoituisivat käyttämään äänioikeuttaan laajemmin. Myös monimutkainen äänestystapa liittyy tähän.

Toinen inarilainen jäsen, Anu Avaskari, on samaa mieltä.

– Äänestysprosentti ei kovin paljoa poikkea aiemmista vaaleista. Tällä kertaa vaikutti olevan postitusongelmia, ja meidän vaalijärjestelmä on ehkä vähän hankala. Äänestysprosentti oli kuitenkin ihan hyvä siihen nähden, että vaaleja haluttiin etukäteen boikotoida.

Inarilainen Veikko Feodoroff puolestaan uskoo muun muassa boikotointipuheiden ja korkeimman hallinto-oikeuden vaaliluettelopäätösten vaikuttaneen ihmisten suhtautumiseen.

– Myös KHO:n päätökset ovat voineet saada ihmiset ajattelemaan, että asiat eivät ole enää saamelaisten käsissä.

Inarin saamelaiskäräjäedustajat 2020-2023
Inarin kuntakiintiön pohjalta valitut saamelaiskäräjäjäsenet 2020-2023.Vesa Toppari / Yle

Inarilainen jäsen Pirita Näkkäläjärvi ehdottaa äänestysongelmiin ratkaisuksi äänestysautoa.

– Saamelaismääritelmää ei voi enää käyttää perusteluna sille, etteikö saamelaiskäräjälakia voisi uudistaa. Meidän täytyy uudistaa vaalijärjestelmää ja varmistaa, että vaalilinja-auto pääsee kulkemaan saamelaisalueen kunnissa ja vaalit tulevat ihmisten luo.

Magreta Sara Inarista sanoo olevansa pettynyt siihen, kuinka vähän saamelaiset äänestävät. Hänestä Saamelaiskäräjien tulee panostaa tilanteen parantamiseen.

– Postiäänestys on todella monimutkainen. Syrjäkylien ihmisille se voi olla jopa mahdoton. Meidän tulisi Saamelaiskäräjillä kasvattaa ihmisten kiinnostusta ja painottaa, miksi äänestäminen on tärkeää.

Inarilaisen Leo Aikion mielestä on myös ehdokkaiden vastuulla innostaa äänestäjiä.

– Ihmisistä on varmaan tuntunut, ettei äänestämisellä ole mitään merkitystä. Ehdokkaat eivät ole osanneet aktivoida äänestäjiä.

Myös Tauno Ljetoff Inarista uskoo, että äänestäjien suhtautuminen vaaleihin on vaikuttanut äänestysintoon.

– Uskon, että siihen on vaikuttanut moni asia, mutta esimerkiksi ihmisten henkilökohtaiset näkemykset vaaleista.

Äänimäärillä valitut saamelaiskäräjät 2020-2023
Äänimäärän mukaan valitut saamelaiskäräjäjäsenet 2020-2023.Vesa Toppari / Yle

Ulkosaamelainen edustaja pelkää Saamelaiskäräjien menettäneen arvovaltansa ihmisten silmissä

Uudessa Saamelaiskäräjien kokoonpanossa on yksi edustaja saamelaisalueen ulkopuolelta, helsinkiläinen Irja Seurujärvi-Kari. Hän näkee, että Saamelaiskäräjien on reagoitava alhaiseen äänestysprosenttiin.

– Saamelaiskäräjien täytyisi nähdä vaivaa sen eteen, että ihmiset kiinnostuisivat Saamelaiskäräjien toiminnasta ja arvostaisivat sitä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on nyt palauttaa sille se arvovalta, mikä saamelaisten parlamentaariselle elimelle kuuluu.

Saamelaiskäräjävaalien tulokset ovat nähtävissä Yle Saamen vaalitulospalvelussa.

Kaikkien Yle Sápmille vastanneiden 18 uuden saamelaiskäräjäjäsenen ajatuksia vaalituloksesta ja äänestysprosentista voi kuunnella Yle Areenasta saamenkielisestä Yle Sámi iđit -lähetyksestä.

Lue myös:

Uusi Saamelaiskäräjät: yhdeksän nykyistä jäsentä jatkaa, neljä vanhaa jäsentä palaa ja kahdeksan ensikertalaista aloittaa

Saamelaiskäräjien uusi kokoonpano seurannee nykyisen jalanjäljissä – “ei” rautatielle ja kaivoksille, “kyllä” valtion anteeksipyynnölle