Väärän tiedon levittäjät haluavat hämmentää - asiantuntija: väkivallantekijä ei ansaitse julkisuutta

Kouluampumisia ja verkkovihaa tutkinut asiantuntija pitää huolestuttavana, että ihmisten mielipiteitä manipuloidaan netissä.

valeuutiset
Näppäimistössä Valeuutiset näppäin.
Asiantuntija toivoo, että vakavissa väkivallanteoissa sekä yleisö että media malttaisivat odottaa varmaa tietoa.AOP / Yle Uutisgrafiikka

Kriisitilanne herättää yleisön tiedonjanon ja silloin myös väärän tiedon levittäjät näkevät tilaisuutensa tulleen. Myös Kuopiossa tiistaina tapahtuneen kouluhyökkäyksen jälkeen huhumylly ja väärennetyt uutiset käynnistyivät heti.

Verkossa kiersi muka varmoja tietoja, että hyökkääjä olisi ollut turvapaikanhakija ja somessa levitettiin myös väärennettyjä poliitikkojen tviittejä.

Radio Suomen Päivä -ohjelmassa pohdittiin, miten väärä tieto leviää ja miten koulusurmista ja kriisitilanteista pitäisi kertoa mediassa. Sosiaalipsykologian professori Atte Oksasen mielestä yleisön ja mediankin pitäisi malttaa mielensä.

– Aikaisemmin esimerkiksi printtimedian sykli oli sellainen, että oli aikaa tehdä ja silloin ajateltiin yleensä seuraavan päivän lehteä.

Kuopion koulusurman jälkeen valeuutissivustot levittivät epäillyn väärää nimeä ja opetusministeri Li Anderssonin nimissä levitettiin väärennettyä tviittiä, jonka mukaan Andersson olisi varoittanut rasismista. Netissä kiersi myös Ylen verkkosivua muistuttava väärennetty kuva, jossa poliisi kertoi tutkivansa rikosta terrorismina ja epäillyn olevan turvapaikanhakija.

Oksanen pitää huolestuttavana, että netissä on mahdollista manipuloida ihmisten mielipiteitä mihin suuntaan tahansa.

– Usein ei tarvita muuta kuin yksi ihminen, joka käyttää sosiaalista mediaa megafonina oman asian ajamiseen. Kuopion tapauksessa tulee mieleen, että teko haluttiin nähdä terrorismina ja että tekijä olisi joku muu [kuin suomalainen]. Yhdysvalloissa ja Suomessa koulusurmien tekijöinä ovat usein olleet valkoisesta keskiluokasta tulevat tekijät, sanoo Oksanen.

Miksi väärää tietoa levitetään?

Sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen Tampereen yliopistosta arvioi, että väärän tiedon levittäjät haluavat asettaa jonkun tietyn väestöryhmän huonoon valoon. Oksanen ei osaa sanoa, kuka vääriä tietoja levittää. Hänen mukaansa tahoja voi olla monia.

– Tässä tapauksessa takana voi olla halu hämmentää median sanomaa.

Oksasen mukaan vastuuntuntoinen media hoitaa uutisoinnin yleensä hyvin. Hän toivoo kuitenkin, että media odottaisi poliisin varmentavan oleelliset tiedot ennen niiden julkaisemista. Vakavissa väkivallanteoissa ei pitäisi paisutella asioita. Oksanen toivoo, että juttuja julkaistaisiin väkivallan seurauksista, uhreista ja yhteisöstä ei tekijästä.

– Väkivaltaan syyllistyneet eivät ansaitse julkisuutta. Koulusurmatutkijat ovat todenneet, että tekijöiden kuvia ja nimiä ei pitäisi päästää julkisuuteen, koska osa heistä janoaa julkisuutta ja tekee tekonsa julkisuuden vuoksi.

Oksasen mielestä Kuopion tapauksessa hankalaa oli, että vääriä nimiä ja kuvia oli kerrottu. Tässä tapauksessa hänen mukaansa saattoi olla hyvä, että tekijän oikeakin nimi julkaistiin, etteivät väärät ihmiset joudu julkisen mielipiteen kohteeksi.

Kuuntele haastattelu:

Huhut ruokkivat ihmisten kovaa tiedonjanoa kriisitilanteessa

Lue lisää:

Kuopion kouluhyökkääjä on sulkeutunut nuori mies, joka kirjoitti kaksi laudaturia – lukiokaveri kuvaa "täysin näkymättömäksi"