Töissä syntyy parempia ideoita, kun esimies on koko ajan läsnä – näin ajattelee oululaisyritys, jossa ei uskota pomottomaan työelämään

Monissa suomalaisissa yrityksissä on vähennetty esimiehiä ja lisätty työntekijöiden vastuuta. Asiantuntijoiden mukaan johtajia tarvittaisiin valmentajiksi.

johtaminen
Iloq Minna Tuomikoski juttelee työntekijänsä kanssa
ILOQin henkilöstöjohtaja Minna Tuomikosken (vas.) mukaan esimiesten tiiviiseen läsnäoloon tiimeissä on uskottu jo vuosien ajan. Lisäksi johtamisen nykyoppeja, kuten itseohjautuvuutta, sovelletaan yrityksessä. Itsenäistä otetta tuetaan myös prototyyppien valmistusosastolla, jossa Joni Rautio ja Tiina Pääaho työskentelevät.Paulus Markkula / Yle

Kansainvälisessä yrityksessä työskentelevän Maria Luukkaisen ei tarvitse aprikoida pomon ovelle menoa. Hän voi koputtaa viereisen huoneen oveen ja käydä heti kertomassa makustelemansa idean vaikkapa kirjanpidon kehittämiseen liittyen.

Esimies varaa oveen koputtaneelle aikaansa ja ottaa kaikki ajatukset vastaan, sekä hyvät että ne hieman huonommat. Päällikkö pystyy kuuntelemaan alaisiaan, sillä tiimissä on hänen lisäkseen vain kourallinen ihmisiä.

– Minua motivoi se, että saan omat ajatukseni kuuluville. Jos päätämme toteuttaa ehdotukseni, tämä tapahtuu todella nopeasti, ja ideat saadaan heti käytäntöön, Luukkainen kertoo.

Luukkaisen työpaikassa iLOQissa pidetään pomoista kiinni, vaikka Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan moni suuri firma vähentää nykyään keskijohtoa.

– Uskomme, että esimiehiä tarvitaan edelleen, vahvastikin, iLOQin henkilöstöjohtaja Minna Tuomikoski sanoo.

Lukitusyritys ILOQ:ssa joka kahdeksas työntekijä on johtoporrasta: Yrityksellä on 116 työntekijää, joista esimiehiä on 15. Yhdessä tiimissä työskentelee keskimäärin viidestä kymmeneen alaista.

Suomessa vielä perinteinen tapa johtaa

Asiantuntijayrityksissä työntekijöiden itseohjautuvuus näyttää olevan päivän sana. Johtajilta odotetaan tukevaa, ei määräävää otetta. Äärimmäistä esimerkkiä edustavat Suomessa eräät it-firmat, joissa työskennellään täysin ilman lähiesimiehiä. Myös esimerkiksi Helsingin keskustakirjasto Oodissa kirjastonhoitajilla ja muilla työntekijöillä on poikkeuksellisen paljon valtaa (siirryt toiseen palveluun) (HS).

Oululaisen lukitusyrityksen ratkaisu onkin vain osa sitä johtamisen kirjoa, joka maassamme tällä hetkellä on. Yrityksissä on tällä hetkellä useita johtamistapoja, sanoo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Vesa Puhakka.

Nyt eletään johtajuuden murroskautta yhteiskunnan jatkuvien muutosten keskellä ja teknologian kehittyessä yhä kiihtyvää tahtia. Vaikka käskyttävä johtamistapa on pikku hiljaa väistymässä, pomoja tarvitaan edelleenkin: antamaan työn suuntaviivat ja tavoitteet.

– Minun mielestäni on ongelmallista sanoa, että tulevaisuudessa ei tarvita johtajia. Itsensä johtaminen on tärkeässä roolissa, mutta johtajia tarvitaan aina, sanoo pitkän linjan HR-asiantuntijan Marjut Kumpulampi-Santos konsulttiyritys Korn Ferrystä.

Lukkoyrityksessä halutaan olla mukana johtamistapojen kehityksessä. Keskijohdon runsas läsnäolo ei tarkoita sitä, että työntekijöitä käskytettäisiin. Päinvastoin, pienessä tiimissä esimies kuulee työntekijän äänen, koska tuntee hänet paremmin. Esimiehen tehtävänä on lisätä rohkeutta puhua.

– Kun voi olla oma itsensä porukassa, syntyy ideoita ja innovaatioita. Tällaisen ilmapiirin synnyttämiseksi tarvitaan esimiehiä, Minna Tuomikoski iLOQista kertoo.

Haastattelemamme asiantuntijat kertovat suunnan olevan, että johtajia tarvitaan työntekijän valmentajaksi ja kannustajaksi. Näitä sanoja käytetään myös iLOQissa kuvailemaan johtajia ja esimiehiä.

Pomo tukee myös myllerryksessä

Professori Vesa Puhakan mukaan yhä useammin asiantuntijaorganisaation johtaja on työntekijän tukena, kun maailma ympärillä on monimutkainen, jatkuvasti muuttuva ja vaikeasti ennustettavissa.

– Varsinkin tietotyössä erilaiset tunteet ja tuntemukset ovat yhä enemmän läsnä.

Esimiehiltä odotetaan enemmän ihmisten kuin asioiden johtamista. Asiantuntijat voivat tehdä työnsä hyvin itsenäisesti, mutta menestyvä johtaja antaa työlle merkityksen, johtamisen konsultti Marjut Kumpulampi-Santos kertoo.

– Tämä pätee myös tuotannon puolella. Kun työn tekemiselle antaa merkityksellisyyttä, se tuo itseohjautuvuutta.

Työelämän suuri muutos on myös se, että asiantuntija voi tehdä osin esimiehen tehtäviä. Tai esimies voi hypätä asiantuntijan rooliin, vaikkapa silloin, kun suuren yrityksen eri osat tekevät samaa projektia yhdessä.

Tällaisessa asetelmassa johtajia helposti karsitaan ja johdettavat ryhmät voivat olla suuria. Tuolloin ihmisten kehittämisestä ja valmennuksesta on pidettävä erityistä huolta.

Missä hyvä johtaminen näkyy?

Yleensäyritys on valinnut tämän hetken johtamistapansa sen mukaan, mikä sen toiminnalle ja työntekijöille on parasta. Johtajuuden onnistumista voidaan mitata monella tavalla. Keinoja voivat olla muun muassa henkilöstökysely ja henkilöstön vaihtuvuuden seuraaminen, kertoo johtamista tutkinut yliopettaja Tiina Gallén Oulun ammattikorkeakoulusta.

ILOQissa perustellaan heidän johtajajärjestelynsä toimivuutta lähinnä henkilöstökyselyjen tuloksilla. Viimeisimmässä kartoituksessa työntekijät totesivat, että johtoa on helppo lähestyä, esimieheen on helppo luottaa ja hän antaa riittävästi vastuuta.

– Minulle sopii pieni tiimi, sillä se on tukena ja helposti lähestyttävä, financial accountant Maria Luukkainen miettii työnsä hyviä puolia.

Mekaniikkasuunnittelija Riku Lambackan tiimissä keskustellaan työstä usein ja ratkaisuja tuotekehityksen ongelmiin etsitään tarvittaessa vaikka henkilöstöä kouluttamalla.

– Väittäisin, että pienessä tiimissä tieto välittyy ja se toimii paremmin kuin suuri.

Pelkästään henkilöstökysely ei välttämättä kerro kaikkea. Näkemyksiä johtamisesta voidaan kysyä myös sidosryhmiltä, kuten yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta, Tiina Gallén kertoo.

Tutkimuksissa on huomattu, että hyvä johtaminen näkyy myös yrityksen taloudellisessa tuloksessa ja kannattavuudessa. Esimerkiksi iLOQilla tilinpäätösluvut näyttävät, että toiminnasta viivan alle jääneet eurot ovat neljänä viime vuonna olleet vahvasti plussan puolella.

Erilaisia johtamistyylejä joka tapauksessa tarvitaan, sillä myös käskyttävällä johtamistavalla voi joskus olla paikkansa esimerkiksi kriisitilanteessa. Vaikka joustavampaan johtamismalliin mennäänkin, ei ole vielä pystytty aukottomasti osoittamaan, ettei esimiehiä tarvittaisi, sanoo Korn Ferryn Marjut Kumpulampi-Santos.

Jutun lähteenä on käytetty myös puhelinkeskustelua rekrytointiyritys Mercuri Urvalin senior consultant Sanna Aikion kanssa.

Juttua korjattu 13.10. kello 11.18: iLOQilla joka kahdeksas työntekijä kuuluu johtoportaaseen, ei joka kuudes. Esimiehiä on 15 ja työntekijöitä 116.

Lue seuraavaksi:

Esimiehet eivät välttämättä tiedä, mitä alaiset tekevät työkseen – Nämä itsensäjohtamisen taidot sinun kannattaa ainakin hallita

Uutta tietoa johtamisesta: Hyvä pomo antaa palautetta muustakin kuin työn tuotoksista – ”Sinä olet se liima, joka pitää tiimin yhdessä”

Kaipaatko sinä pomoa työssäsi? Aiheesta voi keskustella kello 22:een saakka.