"Pitäisikö eri uskontoryhmillekin olla omat wc:t?" Sateenkaariväelle ollaan valmiita järjestämään yliopistoihin vessoja, mutta asenteiden kanssa on tekemistä

Osa yliopistoista uudistaa opetustaan, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi. Osassa toimeen käydään vain, jos joku loukkaantuu.

tasa-arvo
WC kyltti, naistenhuone  ja  N kirjain
Kaikki haastatellut yliopistot ovat jättäneet osan wc-tiloista miesten- ja naisten vessoiksi. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistolta löytyy edelleen "ladies" ja "gentlemen" -kyltein varustettuja vessoja.Isto Janhunen / Yle

Kun hätä yllättää, on yhä useammalla yliopisto-opiskelijalla nyt kahden vaihtoehdon lisäksi myös kolmas, jossa käydä helpottamassa oloaan.

Entistä useammassa suomalaisessa yliopistossa on nimittäin naisten ja miesten vessojen lisäksi myös sukupuolineutraaleja wc-tiloja.

Haastattelimme juttuun Lapin, Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistot.

Kysyimme, miten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuudesta pidetään huolta, ja jokaisesta kerrottiin, että ellei unisex-vessoja ole jo, niitä on aivan lähiaikoina kampuksille tulossa.

Unisex WC kyltti
Jyväskylän ylioppilastalolla unisex-vessat on merkitty nais- ja miesfiguurit yhdistämällä.Isto Janhunen / Yle

Vessat ovat yliopistojen selvästi näkyvin ja yleisin keino huomioida sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt.

Muilta osin HLBTIQ-vähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämisessä on kuitenkin yliopistojen välillä selkeitä eroja.

"Pitäisikö eri uskontoryhmillekin olla omat vessat?"

Kärkipäässä unisex-vessojen määrässä on Jyväskylän yliopisto, joka ilmoitti lukuvuoden aluksi järjestäneensä tiloihinsa 150 uutta sukupuolineutraalia vessaa (siirryt toiseen palveluun).

Jyväskylän yliopistolta vaadittiin muun muassa kuluneena kesänä sosiaalisessa mediassa kovin sanoin konkreettisia toimenpiteitä HLBTIQ-vähemmistöjen yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Vaatimusten syynä olivat kasvatustieteiden professori Tapio Puolimatkan syrjiviksi koetut kannanotot, jotka käsittelivät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Vanhan wc kyltti, herroille
Jyväskylän ylopiston päärakennuksella Alvar Aallon suunnittelemat wc-tilat on merkattu hyvin perinteikkäällä tavalla.Isto Janhunen / Yle

Kaikilla yliopistoilla sukupuolineutraalit wc-tilat ovat olleet opiskelijoilta lähtenyt toive, jonka toteuttaminen on kuitenkin saattanut viedä useita vuosia.

Esimerkiksi Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö kertoo, että ensimmäisen kerran opiskelijat ottivat asian esille vuonna 2013.

– Se ei johtanut paljon mihinkään, se oli tällainen vähän niin kuin mielenilmaus. Sen jälkeen yksinkertaisesti varmaan tietoisuus on lisääntynyt, ja unisex-wc-tilojen järjestäminen kirjattiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan vuonna 2017, Pyykkö sanoo.

Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä opiskelijoille on järjestetty myös sukupuolineutraalit pukeutumis- ja suihkutilat.

Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen puolestaan toteaa, ettei yhdenvertaisuusongelma ratkea unisex-vessojen rakentamisella.

– Tämä asia on todennäköisesti monimuotoisempi, kuin me ymmärrämme. Jos kärjistäen ajatellaan, niin pitäisikö sitten olla eri uskontoryhmillekin omat wc:t?

Pari päivää haastattelun jälkeen Okkonen lähettää kuitenkin sähköpostia, jossa kertoo, että Oulun yliopiston kaikki yksittäiset wc-tilat tullaan muuttamaan syksyn mittaan sukupuolineutraaleiksi.

Keskustelua sukupuolineutraaleista suihku- ja pukuhuonetiloista on käyty Okkosen mukaan yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa maaliskuun lopulla.

– Samassa yhteydessä on käyty keskustelua wc-tiloista. Uudet kyltit ovat tietoni mukaan tilauksessa ja asia etenee muiden kampusasioiden joukossa, Okkonen viestittää.

Lapin yliopistossa unisex-vessoja on joitakin, eikä niiden lisäämistä varsinaisesti suunnitella.

Tampereen uusi yliopisto on yhdistymisen jäljiltä vielä käynnistysvaiheessa myös yhdenvertaisuussuunnitelmansa suhteen, mutta unisex-vessoja on jo, ja niitä pyritään lisäämään.

Harva yliopisto päivittää tasa-arvosuunnitelmaan tarpeeksi usein

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvoite oppilaitoksissa on kirjattu lakiin (siirryt toiseen palveluun) (Finlex). Lain mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää kysymyksiin, jotka koskevat opiskelijavalintoja, opetuksen järjestämistä, oppimiseroja, opintosuoritusten arviointia sekä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää.

Velvoitteen täyttymisestä huolehditaan jokaisessa yliopistossa sitä varten nimetyssä toimikunnassa, jonka tulee lain mukaan laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosittain, tai enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Tasa-arvovaltuutetun toimiston ylitarkastaja Miko Lempisen mukaan on harvinaista, että yliopisto päivittäisi suunnitelmaa vuosittain. Kolmen vuoden laadintavälikään ei yleensä toteudu, sillä moni yliopisto käy uuden suunnitelman pariin vasta kolmannen vuoden päätyttyä.

– Silloin suunnitelmaa ei ole laadittu niin, että seuraava on valmis, kun edellinen päättyy, vaan siinä tulee pieni ylimenokausi. Se ei mene ihan alkuperäisen ajatuksen mukaisesti, Lempinen toteaa.

Ylen haastattelemista yliopistoista ainoastaan Itä-Suomen yliopistosta kerrotaan, että suunnitelmaa päivitetään kahden vuoden välein. Muut kertovat laadintavälin olevan 3–4 vuotta.

Kaikissa yliopistoissa kartoitetaan opiskelijoiden kokemuksia

Lain mukaan yliopistojen on tehtävä suunnitelman pohjaksi selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta.

Kaikki seitsemän yliopistoa kertovat tekevänsä selvityksiä vähintään muutaman vuoden välein. Joissakin yliopistoissa käytetään ylioppilaskuntien tekemiä selvityksiä, useimmissa tehdään omat.

Turun yliopisto lähettää kyselyn ensimmäisen vuoden opiskelijoille joka lukuvuoden päätteeksi.

Itä-Suomen yliopistosta saimme ennen jutun julkaisua vastauksen, ettei tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman pohjaksi ole tehty kyselyä opiskelijoille. Kerroimme jutussa, ettei Itä-Suomen yliopisto täytä lain vaatimaa valvoitetta tasa-arvotilanteen selvittämisestä.

Jutun julkaisemisen jälkeen saimme henkilöstäjohtaja Jouni Kekäleeltä listan, millaisiin selvitystoimenpiteisiin suunnitelma pohjautuu.

Itä-Suomen yliopiston tasa-arvo, ja yhdenvertaisuustoimikunta hyödyntää suunnitelmaa laatiessaan Turun yliopiston tavoin muun muassa vuosittaista fuksikyselyä, jossa kysytään kokemuksia tasa-arvosta ja sen toteutumisesta.

Lisäksi opiskelijoiden on mahdollista tuoda kokemuksiaan esille erilaisten palautejärjestelmien tai yhteyshenkilöiden kautta.

Haastattelussa Kekäle ei vastannut kysymykseen siitä, mihin suunnitelma tarkkaan ottaen perustuu. Sen sijaan hän listasi useita toimenpiteitä, joita suunnitelmaan on kirjattu.

– Henkilöstöä, erityisesti esimiehiä, pyritään kouluttamaan, jotta kaikenlaiset häirintätilanteet tunnistetaan paremmin, ja jotta niihin puuttuminen olisi mahdollisimman tehokasta.

Juuri sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen näkökulmaan on Itä-Suomen yliopistossa tartuttu niin, että koulutustilaisuuksissa on ollut puhumassa muun muassa Setan edustaja.

“Lainsäädäntökin lähtee siitä, että on kaksi sukupuolta”

Seitsemästä yliopistosta henkilöstön koulutusta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen huomioon ottamiseksi pidetään tarpeellisena kaikissa muissa paitsi Lapin yliopistossa.

– Ei siitä mitään puhetta ole ollut. Mutta toki järjestetään koulutusta, niin kuin mistä tahansa muustakin asiasta, jos tulee ongelmia. Mutta emme tee koulutukseen liittyvää yhteistyötä Setan, tai mitään muutakaan vähemmistöä edustavan toimijan kanssa, Lapin yliopiston hallintojohtaja Markus Aarto toteaa.

Lukusali Lapin yliopistossa.
Lapin yliopistossa on hallintojohtaja Markus Aarton mielestä vallinnut suvaitsevainen ilmapiiri jo pitkään.Annu Passoja / Yle

Aarton mukaan minkäänlaisia ongelmia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuteen liittyen ei Lapin yliopistossa ole noussut esille. Siksi asia ei ole myöskään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sen kummemmin pinnalla.

– En muista sanamuotoja, mutta kyllä siellä puhutaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen osalta juuri näistä wc-tiloista ja tämän tyyppisistä asioista. Ei varmaan kovin syvällisesti, mutta on siellä huomioitu tämäkin ryhmä.

Oulun yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta julkaisi sisäisessä intranetissään elokuussa kannanoton, jossa kehotetaan "yliopistoyhteisön jäseniä asialliseen ja kunnioittavaan käytökseen sekä avoimeen sukupuolen moninaisuuden kohtaamiseen olipa kysymys opiskelijoista tai henkilökunnan jäsenistä".

Henkilöstöjohtaja Jarmo Okkosen mukaan kannanoton tarkoitus on toimia henkilöstöä ohjaavana, ja siksi sitä ei laitettu yliopiston julkisille nettisivuille.

Kannanotossa todetaan, että Oulun yliopisto edistää sukupuolista moninaisuutta koskevaa keskustelua parhaiten tutkimuksen, opetuksen ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin osallistumisen kautta.

Oulun yliopiston sukupuolentutkimus myös koordinoi valtakunnallista opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Setstop-hanketta (siirryt toiseen palveluun), jossa kehitetään sukupuolen ja muut erot huomioivan tasa-arvosuunnittelun ja -työn sisältöjä Suomen opettajan- ja opinto-ohjaajan koulutuksiin.

Okkosen mukaan yliopistolla on asiaan kuitenkin perinteinen lähestymistapa.

– Toistaiseksi lainsäädäntökin lähtee siitä, että meillä on kaksi sukupuolta. Lähdetään siitä liikkeelle, mutta samalla selkeästi tiedostetaan, että meillä on monenlaisia vähemmistöjä. Pyritään rakentamaan kaikille hyvä ja yhdenvertainen työpaikka, Okkonen sanoo.

Turun yliopisto: “HLBTIQ-vähemmistöt erityisteemana opetuksen uudistamisessa”

Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoista kerrotaan, että henkilökuntaa koulutetaan aktiivisesti ja opetussuunnitelmia uudistetaan, jotta tietoisuus sukupuolten ja seksuaali-identiteettien monimuotoisuudesta lisääntyy.

Studerande sitter vid fontänen utanför Åbo universitets huvudbyggnad.
Opiskelijoita Turun yliopiston kampuksella.Yle/Linus Hoffman

Turun yliopistossa kiinnitetään vararehtori Riitta Pyykön mukaan huomiota piilosyrjinnän ja tiedostamattoman sukupuolittuneisuuden poistamiseen kaikista yliopiston materiaaleista ja sisällöistä. Intraan on tehty opettajille ohjesivut, miten asiaa kannattaa edistää.

– Jo edellisellä kierroksella pyrittiin kiinnittämään huomioita tähän opetussisällöissä ja opetuksen toteuttamisessa, ja nyt kun valmistellaan 2020–2022-opetussuunnitelmia, tämä on erityisteemana, Pyykkö sanoo.

Myös Helsingin yliopiston vararehtorin Tom Böhlingin mukaan yhdenvertaisuustyössä pyritään seuraavaksi saamaan tiedostamaton ja piilevä syrjintä ja sukupuolittuneisuus pois yliopiston materiaaleista ja opetuksesta.

– Voisimme saada binääriajatteluun enemmän tietoisuutta. Esimerkiksi lääketieteen opiskelussa puhutaan edelleen aina vain miehistä ja naisista. Pointti on siinä, millaisia asiantuntijoita koulutamme täältä ulos, Böhling sanoo.

Jyväskylän yliopistossa tehdään parhaillaan kaikki tiedekunnat läpileikkaavaa opetussuunnitelmauudistusta. Siinä myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuteen kiinnitetään voimakkaammin huomiota.

– Pyritään varmistamaan kaikin tavoin, että opetuksen laatu, sisältö ja opetusmenetelmät ovat näiden linjausten kanssa sopusoinnussa, Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso toteaa.

Tampereen yliopiston henkilöstöjohtaja Hanna Rinne kertoo, että heti kun yliopistojen yhdistymiseen liittyvästä asioiden järjestelystä on päästy, henkilöstön koulutusta HLBTIQ-vähemmistöihin liittyen ryhdytään suunnittelemaan tarkemmin.

Lapin yliopisto: "Emme käytä sovinistisia ilmauksia"

Oulun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistoissa ei ole ryhdytty varsinaisesti tarkastelemaan opetussuunnitelmia tai yliopiston materiaaleja siitä näkökulmasta, että opetuksessa ja viestinnässä otettaisiin yhdenvertaisesti huomioon myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt.

– Olemme mies- ja naiskysymysten osalta olleet jo 20 vuotta sellainen yliopisto, jossa naiset ovat enemmistö. Luulen, että täällä ihmiset ovat oppineet käyttämään sellaisia ilmaisuja, joita ei koeta sovinistiseksi eikä toisin puolin feministisiksikään, Lapin yliopiston Markus Aarto toteaa.

Mitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin tulee, hän uskoo, että jos jonkinlaista tiedostamatonta sukupuolittuneisuutta tai syrjintää esimerkiksi kielenkäytössä tapahtuu, siitä varmasti nykypäivänä loukkaannutaan ja sitä kautta asia tulee ilmi.

– Ei tämmöistä ole ollut. Mutta ehkä vaikein asia voi olla se muunsukupuolisten rooli, ja luulen, että sen ihmiset ehkä tuntevatkin aika huonosti. Mutta ei ainakaan minun pöydälleni ole tullut ongelmia, Aarto sanoo.

Muutoksia ryhdytään Aarton mukaan tekemään, jos ongelmia pintautuu.

Itä-Suomen yliopiston henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle puolestaan toteaa, että suuren laitoksen on hankala puuttua siihen, miten kukin puhuu. Hän nostaa esiin myös akateemisen vapauden.

– Tämähän on rajankäyntiä, kun tullaan akateemisen vapauden tematiikkaan. Tosin seksuaalinen häirintä on tätä nykyä kriminalisoitu, se on ihan selvää ja se on ilman muuta väärin. Ei voi olla akateemisen vapauden kysymys ilmaista mitä tahansa kantoja näissä asioissa, Kekäle arvioi.

Seta: “Syrjinnän ehkäisy ei voi olla yksilön vastuulla”

Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamon mukaan osa yliopistojen vastauksista kertoo ennen kaikkea siitä, ettei seksuaalisten suuntautumisten ja sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta ole tarpeeksi tietoa.

– Ei oikein tiedetä miten esimerkiksi eri sukupuolinormit näkyvät kielessä ja millä tavoin kieltä voi muuttaa niin, että se muuttuu enemmän ihmisiä mukaan ottavaksi sen sijaan, että se on etäännyttävää ja ulossulkevaa, Tarjamo toteaa.

Hän huomauttaa, että lainsäädäntö edellyttää koulutuksen järjestäjiä sekä edistämään yhdenvertaisuutta että ennaltaehkäisemään syrjintää.

– Syrjinnän ehkäisemistä ja yhdenvertaisuuden edistämistä ei ole se, jos ryhdytään toimiin vasta siinä vaiheessa, kun ongelmia nousee esiin. Silloinhan se koko asia nähdään yksilön vastuulla olevana asiana.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) (THL) mukaan yli viisi prosenttia oppilaista kertoo sukupuolekseen jonkin muun kuin binäärisen, eli mies- tai naissukupuolen.

– Puhumme siis ihan merkittävästä ihmisryhmästä, joka kuitenkin on edelleen hyvin näkymätön arjessa. Olisi koulutuksen järjestäjien tehtävänä varmistaa, että heillä on sijaa ja turvallinen oppimisympäristö, Tarjamo sanoo.

Ohjeet häirintään puuttumiseen hyvällä tolalla

Jokaisella seitsemällä yliopistolla on häirintä-, syrjintä- tai tasa-arvoyhdyshenkilöt sekä yliopiston että ylioppilaskunnan puolesta. Kynnys häirinnästä, syrjimisestä ja kiusaamisesta ilmoittamiseen halutaan pitää mahdollisimman alhaalla.

Jokainen yliopisto myös painottaa, että ohjeet häirintätilanteessa toimimiseen ovat kaikkien saatavilla ja helposti löydettävissä yliopistojen sisäisistä verkkoympäristöistä.

Tasa-arvovaltuutetun toimiston ylitarkastaja Miko Lempisen mukaan häirintään puuttuminen ja sen ehkäisy on mennyt viime vuosina yliopistoissa selvästi eteenpäin.

– Kun viimeksi tarkastimme yliopistojen tasa-arvosuunnitelmat 2010-luvun alkupuolella, juuri mikään yliopisto ei ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, Lempinen sanoo.

– On ilahduttavaa kuulla, että asiaa on ryhdytty korjaamaan.

Myös Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo pitää positiivisena sitä, että yliopistot ovat lähteneet tekemään toimenpiteitä, joita laki niiltä velvoittaa.

– Tärkeintä on varmistaa ensimmäisenä se, että oppimisympäristö on kaikkien kannalta turvallinen, Tarjamo sanoo

Siihen liittyvät paitsi selkeät toimintaohjeet liittyen häirinnän ja syrjinnän ehkäisyyn, myös tilaratkaisut.

Unisex-vessojen ja sukupuolineutraalien pukeutumis- ja suihkutilojen tärkeyttä voi Tarjamon mukaan arvioida siitä näkökulmasta, kuinka tärkeää vessaan pääseminen tai vaatteiden vaihtomahdollisuus liikuntaan osallistumiseksi on kenelle tahansa.

Prideen osallistuttu vaihtelevasti

Wc-tilojen ohella toinen näkyvä keino ottaa kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden puolesta on pride-tapahtumiin osallistuminen. Siihen yliopistot eivät ole lähteneet yhtä laajasti mukaan kuin vessauudistukseen.

Pride-liput Helsingin yliopiston edustalla
Pride-liput Helsingin yliopiston edustalla vuonna 2017.Ilkka Loikkanen / Yle

Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot ovat osallistuneet omissa kaupungeissaan järjestettyihin pride-viikkoihin ja -kulkueisiin. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistolle viime kesän pride-yhteistyö oli ensimmäinen kerta.

– Se oli aika itsestään selvää, että halutaan osallistua. Olemme noiden arvojen takana ihan täydestä sydämestä, vararehtori Marja-Leena Laakso toteaa.

Lapin yliopiston hallintojohtaja Markus Aarto sanoo, että yliopiston tiloissa on mahdollistettu pride-viikon tapahtumien järjestäminen, mutta instituutiona yliopisto ei ole osallistunut viikkoon. Arctic-pride on järjestetty Rovaniemellä vuodesta 2013 asti.

– Ei yliopisto osallistu mihinkään muuhunkaan tämäntyyppiseen. Olemme aina ajatelleet, että ei ole mitään, mitä pitäisi erityisesti nostaa esille, vaan kaikkia kohdellaan samanarvoisesti, niin enemmistöjä kuin vähemmistöjäkin, Aarto toteaa.

Myöskään Tampereen yliopisto ei ole osallistunut Pirkanmaa-prideen muutoin kuin yksittäisten työntekijöiden toimesta.

– Emme ole keskustelleet uuden Tampereen yliopiston osalta vielä siitä, aiommeko jatkossa osallistua vai jatkammeko sillä, että kukin työntekijä osallistuu oman harkintansa mukaan, henkilöstöjohtaja Hanna Rinne sanoo.

Oulun yliopistosta pride-kysymykseen vastaan sähköpostillla viestintäjohtaja Marja Jokinen. Hän toteaa, ettei yliopisto ole huomannut hakeutua Oulu-priden viralliseksi yhteistyökumppaniksi.

– Toisaalta jos kumppanuus olisi käytännössä tarkoittanut suoraa rahallista tukea, täytyy huomioida, että yhteiskunnalta saatu rahoituksemme on tarkoitettu opetukseen ja tutkimukseen.

Asiaa on tulkittu Jokisen mukaan niin, ettei yliopisto voi lahjoittaa rahaa eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Tänä vuonna Oulun yliopisto osallistui prideen kuitenkin sateenkaariliputuksella, ja kulkueessa ja tapahtumaa järjestämässä oli mukana henkilökuntaa ja opiskelijoita.

– Jatkossa voisimme osallistua Pride-tapahtumiin myös esimerkiksi tarjoamalla tiloja tai asiantuntijapuheenvuoroja tapahtumien käyttöön, tai avustaa tapahtumista tiedottamista yliopiston viestintäkanavien avulla, Jokinen viestittää.

Itä-Suomen yliopiston henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle arvioi, ettei Kuopiossa tai Joensuussa ole järjestetty pride-tapahtumia.

– Ne keskittyvät kaiketi Helsinkiin. Emme ole mitenkään estäneet sinne lähtemistä, mutta täällä ei ole ainakaan minun tietooni tullut että olisi järjestetty, toki minä en tiedä kaikkea maailmassa, Kekäle toteaa.

Joensuussa järjestettiin Pohjois-Karjalan pride-viikko toukokuussa 2019. Mukana oli useita alueen yrityksiä, järjestöjä ja esimerkiksi Joensuun kaupunki.

Ylioppilaskunnat kertovat kehittävänsä kulttuuria yhdenvertaisemmaksi

Yhdenvertaisuustyötä tehdään paljon myös ylioppilaskunnissa.

Soitimme kaikkien haastateltujen yliopistojen ylioppilaskuntiin ja kysyimme, miten yhteistyö sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseksi yliopiston kanssa sujuu.

Kaikissa ylioppilaskunnissa oltiin tyytyväisiä yhteistyöhön ja koettiin, että keskusteluyhteys yliopiston johdon kanssa on hyvä.

Vappuaattona järjestettiin opiskelijoiden ensimmäiset torisitsit Joensuussa.
Itä-Suomen yliopiston opiskelijoita torisitseillä Joensuussa vappuna 2019. Sitsit ovat perinteinen akateeminen pöytäjuhla, johon liittyy muun muassa sukupuolen mukaan koodattu istumajärjestys.Petri Lassheikki / Yle

Omassa työssään jokainen ylioppilaskunta kertoi pyrkivänsä kehittämään opiskelijakulttuuria turvallisempaan ja sukupuoli- ja seksuaali-identiteettien moninaisuuden paremmin huomioon ottavaan suuntaan.

Erilaisissa tapahtumissa esimerkiksi riisumiseen kannustavista tai seksiin tai seksuaalisuuteen viittaavista tehtävistä on luovuttu.

Moni ylioppilaskunta kannustaa edustajistoaan myös sukupuolineutraaliin kieleen ja sukupuolittuneista käytännöistä ollaan valmiita luopumaan tai niitä on ryhdytty rikkomaan, jotta opiskelijakulttuuri olisi kaikkien näkökulmasta turvallista ja osallistavaa.

Lue lisää:

Panda Eriksson kyseenalaisti ensin sukupuolensa ja sitten kaiken muun – Nyt hän taistelee niiden puolesta, jotka eivät itse siihen pysty

"Elämä helpottuisi, jos sukupuolimerkinnän saisi vaihdettua" – 13-vuotiaan Nuutti Auvisen on pakko selittää sukupuoltaan täysi-ikäiseksi asti

"Teillä ei ole oikeutta käyttää Pride-tunnuksia" – Jyväskylän yliopistolta tivataan sateenkaarilipun sijaan toimia yhdenvertaisuuden eteen

Lisäys 9.10.2019 klo 11.25: Ennen jutun julkaisua Itä-Suomen yliopistosta kerrottiin haastattelussa, ettei tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman pohjaksi ole tehty kyselyä tai selvitystä. Jutun julkaisun jälkeen saimme henkilöstöjohtaja Jouni Kekäleeltä tiedon, että suunnitelma pohjautuu muun muassa vuosittain tehtävään fuksikyselyyn, yliopistoa koskeviin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilastoihin ja laajasta opiskelijapalautejärjestelmästä kerättäviin vastauksiin.