Lainoppineet tyrmistyivät KHO:n päätöksistä ottaa uusia ihmisiä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon: "Juridisesti tilannetta on enää hankala korjata"

Sekä ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin että oikeustieteiden lehtori Markku Kiikeri ihmettelevät KHO:n tuoreita päätöksiä.

korkein hallinto-oikeus (hallintotuomioistuimet)
Martin Scheinin
Martin ScheininAntti Haanpää / Yle

Lainoppineet tyrmäävät korkeimman hallinto-oikeuden menettelyn Saamelaiskäräjien vaaliluettelon suhteen.

Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvat henkilöt voivat sekä äänestää että asettua ehdolle neljän vuoden välein pidettävissä saamelaiskäräjävaaleissa. Vaaliluetteloon hakeutuminen tapahtuu Suomen saamelaiskäräjälakiin sisällytetyn saamelaismääritelmän pohjalta.

Henkilöiden ottamisesta vaaliluetteloon päättää Saamelaiskäräjien vaalilautakunta. Hakija voi kuitenkin valittaa sen päätöksestä Saamelaiskäräjien hallitukselle, ja sen päätöksestä vielä edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

KHO kertoo Yle Saamelle, että heille on saapunut tähän mennessä 220 valitusta, joista viimeisin on kirjattu saapuneeksi 2.10.2019. KHO kertoo myös ratkaisseensa 26.9.2019 yhteensä 27 valitusta, joissa kaikissa Saamelaiskäräjien hallituksen päätöstä on muutettu. Tällä hetkellä vireillä on 193 valitusta.

KHO julkaisi viime viikolla yhdestä tekemästään ratkaisusta vuosikirjapäätöksen, jossa se perustelee henkilön ottamista vaaliluetteloon niin kutsutulla kokonaisharkinnalla. Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin tyrmää kokonaisharkinnan käytön.

Scheininin mielestä KHO rikkoo saamelaisten ihmisoikeuksia käyttäessään vaaliluetteloon hyväksymisen perusteena yhä kokonaisharkintaa sen sijaan, että se pohjaisi päätöksensä saamelaiskäräjälaissa määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin. Suomen valtiota on asiasta moittinut myös YK:n ihmisoikeuskomitea.

Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin ihmettelee KHO:n päätöstä jatkaa tuoreissa päätöksissään kokonaisharkinnan linjalla huolimatta siitä, että Suomi on saanut huomautuksia asiasta. KHO:n nyt julkaisemalla vuosikirjapäätöksellä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttiin sellaisen henkilön jälkeläinen, jonka vanhempi oli päässyt saamelaisten vaaliluetteloon myös KHO:n päätöksellä vuonna 2015.

– Olin kovin hämmästynyt ja pettynyt tuon päätöksen sisällöstä. Siinä KHO ulottaa ilman niin kutsuttua aineellisoikeudellista tai asiasisältöistä tutkintaa saamelaisuuden taas uuteen ryhmään hakijoita, vain sillä perusteella, että se on itse ottanut vaaliluetteloon yhden tämän hakijan vanhemmista, kertoo Scheinin.

Scheinin näkee, että KHO on oman mielensä mukaan laajentanut saamelaismääritelmää koskemaan uusia ihmisryhmiä.. Hän viittaa KHO:n vuoden 2015 päätöksiin, joilla saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttiin kokonaisharkinnan pohjalta 93 uutta henkilöä, vastoin saamelaisten omaa tahtoa.

Professorin mielestä näiden henkilöiden jälkeläisiä ei voi automaattisesti hyväksyä saamelaisiksi objektiivisin kriteerein, eli sen perusteella, että henkilön vanhempi kuuluu vaaliluetteloon (Suomen saamelaismääritelmän 3§ kohta 3).

– Nyt se henkilö, jonka KHO on kokonaisharkinnalla ottanut vaaliluetteloon, on tulevaisuudessa objektiivinen kriteeri, jonka perusteella myös hänen lapsesa otetaan luetteloon. KHO soutaa ja huopaa asian kanssa, mutta lopputulos on aina kuitenkin se, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta kansana poljetaan, painottaa Scheinin.

Asiantuntija haluaisi tietää, kuinka paljon KHO on hyväksynyt henkilöitä vaaliluetteloon kokonaisharkinnalla

Juristi ja oikeustieteiden lehtori Markku Kiikeri jakaa ajatukset Scheinin kanssa. Kiikeri on valmistellut ja laatinut Saamelaiskäräjien purkuhakemuksen KHO:n asiaa koskevista päätöksistä.

Kiikerin mielestä tämänhetkinen tilanne on juridisesti hankala, sillä ei ole tarkempaa tietoa siitä, kuinka monta henkilöä KHO on vuosien 2012–2015 aikana hyväksynyt kokonaisharkintaa käyttäen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

– Asian tulkitsemisessa on paljon ongelmia. Me emme tiedä, kuinka paljon KHO soveltaa kokonaisharkintaa päätöksenteossa. Tämä olisi tärkeä asia tietää, pohtii Kiikeri.

Kiikerin mielestä on huolestuttavaa, ettei KHO ole ottanut huomioon saatua kritiikkiä päätöksenteossa.

– Ei tässä ole hirveästi enää tehtävissä. KHO ei purkanut omia päätöksiään vuosilta 2012–2015 sen jälkeen, kun ihmisoikeuskomitea antoi moitteensa. Näyttää siltä, ettei KHO ole myöskään näissä uusissa päätöksissä ottanut ollenkaan huomioon YK:n moitteita asiassa. Juridisesti ongelmat säilyvät edelleen, kertoo Kiikeri.

Markku Kiikeri
Priváhta

Kiikeri kritisoi KHO:ta siitä, ettei se ole kunnioittanut vaaliluetteloasiassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

– Saamelaisten itsemääräämisoikeus tulisi nyt saada vahvemmalle pohjalle. Kun pohtii koko tätä tilannetta Suomen yhteiskunnassa, näyttää siltä, että Suomen valtio pyrkii edelleen assimiloimaan saamelaisia, kertoo Kiikeri.

Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka joutuu ratkomaan saamelaismääritelmää koskevia kysymyksiä. Kiikerin mielestä Suomen poliitikoiden tulisi ottaa asia käsittelyyn uusin silmin.

– Ruotsissa ja Norjassa tilanne on aivan eri ja erityisesti Norjassa saamelaisyhteisö valitsee itse omat jäsenensä ja toimii hyvin autonomisesti. Suomen poliitikkojen tulisi ymmärtää saamelaisten itsemääräämisoikeus ja ottaa saamelaiskäräjälaki uudelleen käsittelyyn positiivisella tavalla, pohtii Kiikeri.

“Saamelaiskäräjät on noudattanut YK:n määräyksiä”

Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin haluaa muistuttaa, että Saamelaiskäräjät käyttää saamelaisten itsehallintoon kuuluvaa toimivaltaa, mikä on julkista vallankäyttöä.

– Ihmisoikeudet sitovat myös Saamelaiskäräjiä, sen hallitusta ja vaalilautakuntaa. Ne ovat pyrkineet toimimaan ihmisoikeuksien velvoittamalla tavalla, mutta saavat aina selkäänsä KHO:lta, joka kävelee heidän ylitseen, kuvailee Scheinin.

Scheinin näkee, että korkein hallinto-oikeus on ottanut Suomen valtion puolesta ylituomarin roolin ja katsoo, että se voi tehdä päätöksiä asioissa, jotka kuuluvat saamelaisten itsemääräämisoikeuteen.

– Minun mielestäni vastuu on KHO:lla. Se, mitä saamelaiskäräjien vaalilautakunta ja hallitus ovat tehneet, on ollut puolustustaistelua. Ne ovat omalta osaltaan pyrkineet toteuttamaan YK:n ihmisoikeuskomitean linjauksia, jotta vältyttäisiin uusilta ihmisoikeusloukkauksilta, pohtii Scheinin.

Saamelaiskäräjävaalit toimitettiin syyskuussa ja vaalien tulos selvisi tiistaina 1.10. Viime vaaleista syksyllä 2015 tehtiin viisi valitusta. Silloin saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi valitukset ja päätti järjestää uudet vaalit.

Valitusten syynä olivat ne 93 uutta äänestäjää, jotka korkein hallinto-oikeus hyväksyi Saamelaiskäräjien äänestysluetteloon Saamelaiskäräjien tahtoa vastaan. Uusia vaaleja ei kuitenkaan syntynyt, sillä KHO näki, että Saamelaiskäräjien hallituksen päätös oli lainvastainen.

Samasta asiasta on väännetty vielä tämänkin jälkeen. Saamelaiskäräjät ei hyväksy KHO:n päätöksiä hyväksyä uusia henkilöitä vaaliluetteloonsa, eikä KHO hyväksy Saamelaiskäräjien pyrkimyksiä oikoa vaaliluetteloaan.

Syyskuussa pidetyissä saamelaiskäräjävaaleissa pääsivät äänestämään myös ne henkilöt, joiden tuoreet valitukset KHO ehti vaalien aikana käsitellä. Scheinin näkee tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että tuleva Saamelaiskäräjät tekisi töitä saamelaiskäräjälain uudistamisen eteen.

– Toivon, että nyt saadaan toimintakykyinen Saamelaiskäräjien kokoonpano, joka lähtee ikään kuin puhtaalta pöydältä liikkeelle ja neuvottelee Suomen valtion kanssa saamelaiskäräjälain uudistamisesta sekä äänioikeuden kriteereiden, että myös vaalien järjestämiskäytäntöjen osalta.

KHO ei voi siirtää vastuutaan millekään muulle taholle

Korkein hallinto-oikeus ei kommentoi päätöksiään Yle Saamelle, mutta kertoo oikeudenkäynnin esteellisyysperusteiden olevan kaiken lähtökohtana päätöksenteossa.

KHO kertoo käyttävänsä tuomioistuimissa uutta jäsenistöä päätöksenteossa.

Hallintolainkäyttölain viittaussäännöksen kautta sovellettavan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 pykälän 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen, jos hän on käsitellyt samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.

– Vuosien varrella ja tänä vuonna on tullut paljon saamelaiskäräjävaaleihin liittyviä asioita ja meillä on katsottu, ettei kokoonpanoon tule sellaisia jäseniä eikä esittelijää, joka on aiemmin ollut ratkaisemassa samaa asiaa.

KHO muistuttaa, että nämä asiat on aina voitava ratkaista KHO:ssa, eivätkä he voi siirtää vastuutaan millekään muulle taholle.

– Se, että kysymys on yleisesti saamelaiskäräjävaaleista tai saamelaismääritelmän tulkinnasta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kysymyksessä olisi sama asia. Jos asiassa on kysymys vaikkapa vain toimivallasta tehdä jokin päätös tai oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta muutoksenhausta, kysymys ei ole samasta asiasta kuin esimerkiksi saamelaismääritelmää tulkittaessa, vastaa KHO Yle Saamelle.

Kuinka käy nyt pidetyille vaaleille?

Tämänkertaisten saamelaiskäräjävaalien tulos selvisi lokakuun alussa, mutta onko tulos lopullinen, sen aika näyttää. Vaalien alla on käyty keskustelua siitä, saako muun muassa Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskeva sekava tilanne ihmiset valittamaan vaalituloksesta.

Myöskään Saamelaiskäräjien istuva puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei halua vielä tässä vaiheessa spekuloida, mitä tulee tapahtumaan.

– Tuntuu, että mikä vain on mahdollista, sanoo Tiina Sanila-Aikio.