Outokumpu haluaa siirtää miljoonien tonnien malmikuljetukset kumipyöriltä kiskoille – päästöt voidaan jopa nollata, mutta rataväli tarvitsee sähköt

Teräsjätin suunnitelmat lisäävät painetta Keminmaan Laurila-Tornio -välisen junaradan sähköistämiselle.

Outokumpu Oyj
Kromimalmirekka kaartaa rampista moottoritielle.
Outokummun Kemin kromikaivokselta lähtee malmirekka kohti Tornion tehdasta puolen tunnin välein. Yhtiö pohtii kuljetusten siirtämistä kiskoille, mutta se edellyttää ratavälin sähköistystä.Antti Heikinmatti / Yle

Teräsyhtiö Outokumpu suunnittelee siirtävänsä Kemin kaivoksen ja Tornion tehtaiden väliset malmirikastekuljetukset rautatielle. Tämä edellyttää, että Keminmaan Laurilan ja Tornion välisen radan sähköistys toteutuu.

Elijärven kaivoksen kromimalmikuljetukset olisivat noin 1,1 miljoonaa tonnia, joten radalla liikkuvan tavaran määrä moninkertaistuisi nykyisestä, kertoo tehtaiden välisistä kuljetuksista vastaava ostopäällikkö Jyrki Sandelin Outokummulta.

– Tornion tehtaalle on tulossa tuotantoa muilta laitoksilta ja sitä edelleenlähetetään muun muassa Ruotsiin tehtaille. Näin rautatiekuljetusvaihtoehto tulee meille merkittävästi tärkeämmäksi. Kemin kaivoksen kuljetusten siirto rautateille on vielä isompi hanke, Sandelin kertoo.

Tällä hetkellä yhtiö kuljettaa Kemin kaivoksesta peräisin olevan kromimalmin Tornion tehtaille rekka-autoilla. Nykyisin Elijärveltä lähtee malmirekka Tornioon puolen tunnin välein.

Hiilidioksidipäästöt jopa nollaan

Myös Outokumpu joutuisi investoimaan Tornion tehtaan päässä rikasteen purkuun. Ympäristöarvot ovat suuressa roolissa, kun päätös aikanaan syntyy, sanoo Sandelin.

– Rautatiekuljetukset pienentäisivät merkittävästi meidän hiilidioksidipäästöjä paikallisesti eli Kemin kaivoksen ja Tornion tehtaan välillä. Ostamalla päästövapaata sähköä se käytännössä voitaisiin nollata.

Sandelin kertoo, että sähköisen radan valmistumisen jälkeen kromimalmi voisi kulkea raiteilla kahden-kolmen vuoden siirtymäajalla.

Kuljetusten siirto kiskoille kasvattaisi merkittävästi hallitusohjelmaan kirjatun Keminmaan Laurilan ja Tornion välisen junaradan sähköistyksen kustannustehokkuutta ja merkittävyyttä.

Vaatii erillispäätöksen budjetissa

Hanke on kirjattu nykyhallituksen hallitusohjelmaan ja parhaillaan Väylävirastossa tehdään siihen liittyvää esiselvitystä. Laurila-Tornio välin junaradan sähköistyksen varsinainen suunnittelu voisi käynnistyä jo ensi vuonna, kun esiselvitykset on tehty, sanoo toimialajohtaja Mirja Noukka Väylävirastosta.

Toteuttaminen vaatii kuitenkin erillistä päätöstä valtion talousarviossa.

– Rajasilta vaikuttaa aika paljon kustannuksiin. Itse sähköistys on muutaman vuoden projekti, mutta sillan suunnittelu ja rakentaminen vaikuttaa aikatauluun paljon. Katsotaan missä ollaan tällä hallituskaudella, muotoilee Noukka.

Laurila-Tornio välin junaradan sähköistyksen kustannusarvio on tällä hetkellä hieman yli 10 miljoonaa euroa. Tämän päälle tulee vielä Tornionjoen Suomesta Ruotsiin ylittävän rautatiesillan korjaamisen tai mahdollisen uudelleen rakentamisen kustannukset.

Outokummun kuljetukset vaatisivat radan sähköistyksen pääradan varresta Kemin kaivokselle ja Tornion tehtaalle saakka. Tämä lisäisi kustannuksia noin kolmen miljoonan euron verran.

Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Tulevaisuudessa myös kuorma-autot ja joukkoliikenne liikkuvat sähköllä – Kysyimme 4 olennaisinta kysymystä aiheesta asiantuntijoilta

Keminmaa-Tornio -radan sähköistyksen kokonaisrahoitus yhä auki

Suomi ja Ruotsi aloittavat yhteistyön odotetusta maiden välisestä junayhteydestä – "Voitto koko Suomelle"