Professori Frank Mathwig tietää, että teknologian avulla kaikista voi tulla yhtä hyviä: "elämä olisi todella tylsää"

Saksalaistutkija näkee, että jos opiskelijat vastaavat tenttikysymyksiin samalla tavalla, vastaukset on googletettu. Tekoälyn kanssa pitäisi oppia elämään älykkäämmin.

tekoäly
Frank Mathwig
Frank Mathwig osallistui Helsingissä 2. lokakuuta järjestettyyn Ethics X Ai -asiantuntijaseminaariin. Marcus Ziemann / Yle

Eteläafrikkalainen pikajuoksija Oscar Pistorius osallistui sekä paralympialaisiin että olympialaisiin vuonna 2012. Pistorius juoksi kilpailuissa hiilikuituproteeseissa, sillä hänen molemmat jalkansa on amputoitu polven alapuolelta.

– Yhtäkkiä keskustelu ei pyörinytkään sen ympärillä, että vammaiset olisivat heitä, joilla menee huonosti, vaan että Pistorius pystyykin juoksemaan liian hyvin. Urheilijat alkoivat puhua siitä, että tästä on heille haittaa, sanoo etiikan tutkija Frank Mathwig.

Lääketieteen eettisiin kysymyksiin erikoistunut Mathwig on Sveitsin kansallisen etiikkakomission NEK:n jäsen. Saksalaisprofessori toimii tällä hetkellä Bernissä protestanttisen SEK:n eli Schweizerischer Evangelischer Kirchenbundin palveluksessa.

Mathwigin kiinnostavimpia havaintoja on, että näihin päiviin saakka asiat ovat perustuneet yksilön suoritukseen. Siihen, että ihmisiä on erilaisia ja heillä on erilaista osaamista. Nyt tämä ihmiselle luontainen ominaisuus on menossa täysin uusiksi.

Ilmiön taustalla oli jo Pistoriuksen aikaan huipputeknologia. Nyt mukaan on tullut vielä tekoäly.

– Ei se välttämättä ole huono asia, että suorituskykyä aletaan arvioida ihan uudella tavalla. Tai ehkä jopa lopetamme vertailemisen kokonaan ja kehitämme toisen systeemin, jolla vertailemme suorituskykyä. Alamme pohtia uusia keinoja vertailla asioita ja suhteuttaa niitä toisiinsa.

Ihmiskunnassa parhaiten ovat siis tähän asti pärjänneet ne, joita luonto on suosinut. Mathwig muistuttaa, että monet tiedemaailmassakin ovat sitä mieltä, että kykyjen epätasa-arvoinen jakautuminen ei ole ollut oikeudenmukaista. Aihe on filosofien kesken varsin kiistelty.

– Jos kaikilla olisi sama suorituskyky, niin elämä olisi todella tylsää. Ihmisellä on sisäänrakennettuna kilpailemisen kaipuu. Sitä kaipuuta pitäisi sitten tyydyttää jollakin muulla.

Haluammeko, että kaikilla on samat tiedot?

Frank Mathwig sanoo, että tekoälykeskustelu on toistaiseksi pyörinyt liikaa tekniikan ympärillä. Tutkijan mukaan tärkein kysymys on kuitenkin, miten me elämme tekoälyn kanssa? Jo nyt käytössämme on valtava määrä laitteita ja sovelluksia, jotka etsivät tietoa, auttavat, neuvovat ja valvovat. Ja lisää tulee kiihtyvään tahtiin.

– Meistä tuntuu, että tekniikka on meitä varten, meillä on tekniikka hallussa ja tekniikasta on meille hyötyä. Mehän olemme ottaneet tekniikan täysin omaksemme ja olemme tyytyväisiä. Emme edes huomaa, että tekniikkaa sanelee meille mahdollisuuksia ja vie meitä tiettyyn suuntaan.

Mathwig on teologi, joka ohjaa myös opiskelijoita. Professori sanoo tietävänsä opiskelijoista aina, mitä lähteitä he ovat tenttivastauksissaan käyttäneet.

– Sen näkee heti, jos opiskelija on googlettanut. Googlellahan on tietty suosittelulista. Välillä tulee tunne, että opiskelijat ovat kopioineet toinen toisiltaan, mutta eivät he ole. Heillä on vain samat hakutyökalut.

Mathwigin mukaan opiskelijat eivät edes itse huomaa, että hakukoneen tarjoaman suosituslistan tärkeysjärjestys rajoittaa heidän tiedonsaantiaan.

– Googlen suositukset hyväksytään täysin kyseenalaistamatta. Miksi hyväksymme vastaukset, jotka Google meille etsii? Tätäkö haluamme?

Teknologiaa saksalaistutkija ei tietenkään vastusta. Se on hyvä asia. Se demokratisoi, kun kaikilla on mahdollisuus päästä tietoon edullisesti kiinni. Mutta kun tietoa on koko ajan enemmän, vaatii se enemmän tiedon erottelua ja esivalintaa.

– Se, miten se tapahtuu eli tarjoamalla suosituksia, on jäänyt ajastaan jälkeen. Sanon aina opiskelijoille, että ottakaa siitä lähteestä selvää. Kuka sen on kirjoittanut, kuka on sen tiedon taustalla. Se osaaminen on tänä päivänä jotenkin kadonnut, Mathwig pohtii.

Kone voi tehdä päätöksiä, mutta ei ottaa niistä vastuuta

Jokaisen pitäisi Mathwigin mukaan ymmärtää ainakin perusasioita tekoälystä. Professorin mielestä meillä on edelleen tapana seurata tekoälyä tarkkailijan asemasta sen sijaan, että ymmärtäisimme itse jo olevamme osa tätä teknologiaa.

– Tärkeää on ensinnäkin ymmärtää, että sinusta kerätään tietoa. Ja toisena, että tietoa kerätään ja analysoidaan tietyn algoritmin mukaisesti. Pelkästä tiedonkeruusta yksinään ei ole hyötyä, jos siitä ei tehdä johtopäätöksiä. Silloin on ratkaisevaa, miten näihin johtopäätöksiin on päädytty.

Ja sitä ihmiset eivät Mathwigin mukaan ehkä ole tulleet miettineeksi.

– Kannattaa miettiä, ketkä ovat ne ihmiset, jotka näitä päätöksentekoprosesseja kehittelevät ja valvovat sekä millaisilla kriteereillä päätöksiä tehdään.

Tekoäly tuo tullessaan paljon hyvää, jos on valmis hyväksymään, että moni asia muuttuu. Tekoäly minimoi riskejä. Siinä se on parhaimmillaan.

Hyvä esimerkki on työhönotto. Sen sijaan, että rekrytointitilanteissa päätöksen työnhakijan pääsystä jatkoon tekee ihminen, tiedot hakijoista analysoi kone. Siinä prosessissa eivät hakijan ulkomuoto, ihonväri, sukupuoli tai nimi vaikuta. Vaikutusta ei ole myöskään sillä, onko valitsija hyvällä tai huonolla tuulella.

– Kysymys on siitä, luotetaanko ihmisen päätökseen vai todetaanko, että hyvät tilastot ovat yhtä luotettavia. Ehkä ne ovat jopa paljon luotettavampia kuin henkilön tekemät spontaanit päätökset, joissa on mukana tunteita.

Lääketieteen eettisiin kysymyksiin erikoistunut Mathwig tietää, että jo nyt suureen määrään monimutkaista dataa perustuvat päätöksentekoalgoritmit päihittävät lääkärin kokemuksen. Kone tietää nopeammin ja paremmin, mihin sairauteen mikäkin oire viittaa.

– Minulla ei ole eettisestä näkökulmasta mitään sitä vastaan. Luotan kyllä. Mutta siinä tapauksessa luottamus täytyy irrottaa vastuusta. En halua, että tietokoneohjelma ja algoritmi vastaa hoidostani.

Lue myös:

Moni pelkää kontrollin katoavan, kun tekoäly yleistyy – siksi suomalainen tekoälyä selittävä kurssi on huippusuosittu ulkomailla asti

Tuore tutkimus: Tekoäly tunnistaa ihomuutokset erikoislääkäriä paremmin