Metsien suojelualueet ovat kasvaneet nopeimmin siellä, missä niitä on vähiten

Etelä-Suomessa on vähän suojeltua metsämaata, mutta sinne on syntynyt eniten uusia suojelualueita viime vuosina.

metsiensuojelu
Saniaisia kasvaa sammaleisella kivellä
Pertti Huotari / Yle

Luonnonvarakeskuksen tuoreen tilaston mukaan metsien suojelun painopiste on siirtynyt etelään. Pohjois-Suomessa on eniten suojeltua metsää, mutta uusia suojelualueita syntyy nyt enemmän eteläiseen Suomeen.

Vuosien 2016 ja 2019 välisenä aikana Suomeen perustettiin 105 000 hehtaaria uusia suojelualueita metsämaille. Siitä hieman yli puolet tuli Etelä-Suomeen eli Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolelle.

Yksittäisistä maakunnista kärjessä on edelleenkin Lappi, minne sijoitettiin 33 000 hehtaaria uusia metsiensuojelualueita.

Suhteellisesti laskettuna metsämaiden suojelualueet lisääntyivät etelässä lähes 12 prosenttia, sillä vanhoja alueita on siellä vähän.

Pohjois-Suomessa ja varsinkin Lapissa – missä metsää on suojeltu paljon jo entuudestaan – suhteellinen lisäys on selvästi pienempi kuin etelässä, alle viisi prosenttia.

Suojeltu metsämaa¹

1.1.2016, ha

1.1.2019, ha

Lisäys, ha

Lisäys, %

Suojeltu (2019)

Suomi

1 553 000

1 658 000

+105 400

+6,8%

8,2%

Etelä-Suomi

455 000

508 000

+53 300

+11,7%

4,5%

Pohjois-Suomi

1 098 000

1 150 000

+52 100

+4,7%

12,6%

Lappi²

820 000

852 000

+32 700

+4,0%

17,1%

Lähde: Tilastokeskus / Luke

Kitumaista on suojeltu jo lähes puolet

Määrällisesti uudet suojelualueet ovat syntyneet etupäässä parhaille metsätalousmaille. Kitumaan osuus suojelualueiden absoluuttisesta kasvusta on vain noin neljännes.

Suhteellisesti suojelualueiden kasvu on kuitenkin kitumailla nopeampaa kuin metsämailla, koska kitumaata on huomattavasti vähemmän kuin metsämaata.

Suojelualueet¹

Lisäys 2016/2019, ha

Lisäys, %

Metsämaa

+105 400

+6,8%

Kitumaa

+39 400

+8,9%

Lähde: Tilastokeskus / Luke

Myös suojeluaste on kitumailla vanhastaan paljon korkeampi kuin metsämailla. Metsien kitumaista on suojeltu Suomessa jo lähes puolet, kun metsämailla suojeluprosentti jää noin kahdeksaan.

Pienistä puroista kertyy iso metsä

Suojelualueiden lisäys tulee nykyisin paljolti niistä pienistä aloista, joita on säästetty talousmetsissä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, laajojen suojelualueiden sijaan.

Kolmen viime vuoden aikana isoja 'virallisia' suojelualueita ei ole syntynyt juurikaan lisää, mutta talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet ovat lisääntyneet huomattavasti.

Suojeltu metsä- ja kitumaa ³

2016, ha

2019, ha

Lisäys, ha

Lisäys, %

Lakisääteiset suojelualueet

2 402 000

2 417 000

+14 700

+0,6%

Talousmetsien moninaisuus

335 000

465 000

+130 100

+38,8%

Lähde: Tilastokeskus / Luke

Luvuissa on mukana vain metsätalouden ulkopuolelle siirretyt metsät

Keskustelu metsien suojelusta usein törmää siihen, että erilaisia määritelmiä käytetään sekaisin eikä 'oikeista luvuista' siksi ole aina yksimielisyyttä.

Tässä jutussa on käytetty lähteenä Luken vasta julkaisemaa tilastoa (siirryt toiseen palveluun); alueista on tarkasteltu vain metsämaata ja kitumaata; ja suojelualueiksi on laskettu vain lakisääteiset suojelualueet sekä sellaiset talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet, joissa alue on kokonaan metsätalouden ulkopuolella.

Jutussa ei ole otettu huomioon ns. joutomaita eikä muita sellaisia metsätalousmaita, jotka tilastoidaan erikseen metsämaista ja kitumaista.

Suojelualueisiin ei myöskään ole laskettu mukaan "luontoarvojen suojelua tukevia metsiä", joissa metsätalouskäyttöä on vain rajoitettu. Tällaisia metsiä on Suomessa yhteensä 428 000 hehtaaria.

¹ Metsäiset alueet jaetaan Luken tilastossa hyvätuottoiseen metsämaahan ja vajaatuottoiseen kitumaahan. Tässä taulukossa tarkastellaan vain metsämaita. Suojelualueiksi lasketaan lakisääteisten alueiden lisäksi myös talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet.

² Lappi on taulukossa kahteen kertaan, sekä erikseen että osana Pohjois-Suomea.

³ Tässä taulukossa on mukana tuottavan metsämaan lisäksi myös vajaatuottoiset kitumaat.