Hongkong kieltää kasvot peittävien naamioiden käytön

Kielto astuu voimaan puolilta öin paikallista aikaa.

Hongkong
Hengitysmaskia käyttävä mielenosoittaja Hongkongissa.
James Ross / EPA

Hongkongin hallinto ottaa käyttöön Britannian siirtomaa-ajoilta peräisin olevan lain kieltääkseen demokratiaa vaativia mielenosoittajia käyttämästä kasvonaamioita. Hallintojohtaja Carrie Lam sanoi, että kiellolla autetaan poliisia valvomaan järjestystä ja hillitään naamioituneiden mielenosoittajien ja mellakoitsijoiden riehuntaa. Kielto astuu voimaan jo keskiyöllä.

– Hongkong ei ole hätätilassa, Lam vakuutti ilmoitettuaan päätöksestä, kertoi South China Morning Post (siirryt toiseen palveluun).

Mielenosoittajat ovat neljä kuukautta kestäneen liikehdinnän aikana käyttäneet naamioita, kypäriä, suojalaseja ja maskeja suojautuakseen valvontakameroilta ja poliisin kyynelkaasulta.

– Emme voi antaa väkivaltaisuuksien kiihtyä ja olemme selvittäneet keinoja niiden hillitsemiseksi, Lam sanoi.

Demokratia-aktivistit olivat jo etukäteen ilmoittaneet aikovansa uhmata lakia. Kiellon rikkomisesta voidaan langettaa 25 000 Hongkongin dollarin (2 900 euron) sakot tai vuoden vankeusrangaistus.

Tuhannet mielenosoittajat ovat jälleen kokoontuneet kaupungin keskustaan, ja uusia kokoontumisia odotetaan viikonlopulle. Mielenosoitukset ovat tällä viikolla olleet poikkeuksellisen väkivaltaisia, kun Kiina on juhlinut kansantasavallan 70-vuotispäivää.

Poliisi ampui 18-vuotiasta mielenosoittajaa tiistaina rintaan. Yhteenotot mielenosoittajien ja poliisien välillä kestivät tunteja. Mielenosoittajat ovat heitelleet poliisia tiiliskivillä ja Molotovin cocktaileilla, ja poliisi on turvautunut yhä useammin kyynelkaasuun ja kumiluoteihin.

Hongkongin metroyhtiön mukaan 83:lle sen 91 asemasta on tehty ilkivaltaa viime kuukausien aikana. Mielenosoittajat ovat ottaneet metroyhtiön kohteekseen sen jälkeen kun se alkoi sulkea asemia suurten mielenosoitusten edellä.

Vuoden 1967 mellakat ja iskut lain taustalla

Naamiokiellon mahdollistava lakia käytettiin vuonna 1967, kun Hongkongia ravistelivat mellakat ja vasemmistolaisen ääriliikkeen pommi- ja murha-aalto, jonka aikana kuoli yli 50 ihmistä. Silloinen brittihallinto antoi poliisille laajemmat valtuudet ottaa ihmisiä kiinni ja otti käyttöön lehdistön sensuurin.

Hallinnon kannattajat ovat vaatineet poikkeustoimien käyttöönottoa, koska niitä tarvitaan kovan linjan mielenosoittajien hillitsemiseksi. Vastustajat katsovat, että näin laajojen poikkeustoimien käyttöönotto olisi lopun alku Hongkongin oikeusvaltiolle ja oikeusjärjestelmän riippumattomuudelle.

– Tämä on vedenjakaja. Tämä on Rubicon. Pelkään, että tämä olisi vain alkua. Seuraavaksi lain nimessä voi tulla vielä ankarampia kieltoja, sanoi demokratiamielinen kansanedustaja Claudia Mo.

Naamiokiellon noudattamista on monien tarkkailijoiden mukaan lähes mahdotonta valvoa. Sars-epidemian jälkeen hengityssuojaimista on tullut Hongkongin kaduilla yleinen näky.