Petäjäveden poikkeuksellinen vesipula jatkuu – päiväkodissa käytetään kosteuspyyhkeitä, kuntalaisille vinkataan pihalle pissaamista: "Tämä ei ole mikään vitsi"

Pohjavesien ja järvivesien pinta on alhainen muuallakin Suomessa. Petäjävesi on tiettävästi ainoa paikkakunta, jolla veden riittävyys on kortilla.

Petäjävesi
Kerttu Karppinen laskee vettä kanisteriin juomavesisäiliöstä.
Petäjävetinen Kerttu Karppinen haki vettä kotiinsa vesipisteeltä perjantaina 4. lokakuuta. Petäjäveden vesisäännöstelyä on takana yksi vuorokausi, ja vedenkäyttö on pitänyt puolittaa.Niko Mannonen / Yle

Piskuisella Petäjävedellä on aloitettu taistelu vesipulaa vastaan. Kuntalaiset joutuvat rajoittamaan vedenkäyttöä vessanvetämistä ja suihkussa käyntiä myöten, sillä kunnan suurin vedenottamo on jouduttu sulkemaan. Tilanne koskee noin 2 100 asukasta.

Se suljettiin, kun rankkasateiden seurauksena vedenottamoon pääsi maaperän epäpuhtauksia. Jäljellä olevien vedenottamoiden puhti taas ei välttämättä riitä, jos vettä kovin lotrataan – pohjavedet kun ovat ennätyksellisen vähäiset.

Siispä vettä säännöstellään kovalla kädellä.

– Tämä on varmasti yllättänyt kuntalaiset, onhan kyseessä ennenkuulumaton tilanne, toteaa Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio.

Kuntalaiset ovat kukin tahollaan ryhtyneet vedensäästötalkoisiin, sillä jokaisen pitäisi puolittaa vedenkäyttönsä, jotta tilanne saataisiin pidettyä hallinnassa. Petäjäkallion päiväkodissa lapsille on annettu käyttöön kosteuspyyhkeitä, eikä pikku käsiä pestäkään enää niin usein kuin lapset ovat tottuneet.

Päiväkodin johtaja Saara Heikkisen mukaan kaikki on toistaiseksi sujunut mukavasti. Hän on seurannut myös päiväkodin keittiön pärjäämistä.

– Meillä on kertakäyttöastiat, ja kaikki ylimääräinen vedenkäyttö on keittiössä ja siivouksessa minimoitu, hän toteaa.

Ihminen pitelee vesikanisteria ja laskee vettä isommasta säiliöstä kanisteriin.
Petäjävedellä on vesipisteitä, joista juoma- ja ruokavettä tulisi hakea hanasta laskemisen sijaan.Niko Mannonen / Yle

Kunnanjohtaja Vainion mukaan kunta järjestää ruoka- ja juomaveden jakoa kolmessa jakelupisteessä. Syömiseen ja juomiseen tarvittava vesi pitäisi hakea niistä pisteistä, ellei ole esimerkiksi iän tai sairauden puolesta estynyt. Silloin hanavettä voi toki käyttää.

Petäjävetinen Kerttu Karppinen on hakemassa vettä kotiinsa vesipisteeltä kanistereilla, ja kertoo tilanteen olevan hankala.

– Vedenkulutuksen puolittaminen tuntuu arjessa ihan mahdottomalta, Karppinen sanoo.

Suihkukäyntejä on jo jätetty välistä, ja perhe pääsee tarpeen vaatiessa Jyväskylään yökyläilemään. Kerttu Karppisesta tuntuu kamalalta ajatella vanhuksien ja sairaiden tilanteita, kun vettä täytyy hakea erikseen.

Jos kuntalaiset sortuvat hamstraamaan vettä hanasta, vesipula voi pahentua. Kaikenlaista ylimääräistä veden holvaamista on siis ehdottomasti vältettävä. Entä jos vesi loppuukin kesken?

– Se tuntuu hurjalta. En osaa muuta sanoa, Karppinen sanoo.

Kuiva käristyskesä ja sen jatko-osa

Kunnanjohtaja Eero Vainion mukaan Petäjäveden erikoistilanne johtuu vuoden 2018 käristävän kuivasta kesästä. Myös tämän vuoden kesä oli kuiva, ja sen tähden pohjaveden pinta on todella alhaalla. Vainio mainitsee myös ilmastonmuutoksen taustasyyksi tilanteeseen ja kuiviin kesiin.

Vuoden 2018 kesän vaikutus tiedostettiin valtakunnallisesti, sillä Vesilaitosyhdistys teki kyseisen kesän jälkeen kyselyn kuivuuden vaikutuksista vesihuoltolaitoksissa.

Raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) valtaosalle kyselyyn osallistuneista vesilaitoksista ja niiden asiakkaista kesän 2018 kuivuus ei aiheuttanut mitään vaikutuksia. Vesilaitokset pitävät kuitenkin tarpeellisena parantaa kuivuuskausiin varautumista muun muassa siksi, että ilmastonmuutos tulee lisäämään niitä (siirryt toiseen palveluun) (Vesilaitosyhdistys).

Kaikilla kyselyyn vastanneilla oli yksi tai useampia keinoja varmistaa vedenhankinta, jos kriisi iskee. Tosin esimerkiksi Petäjäveden tapauksessa muista vedenottamoista ei ole iloa, jos pohjavesi kerta kaikkiaan loppuu kesken.

Kunnanjohtaja Eero Vainio seisoo Petäjävedellä kadulla olevalla vesipisteellä.
Kunnanjohtaja Eero Vainion mukaan kuntalaisilta on tullut hyvin vähän kielteistä palautetta. Kunta on tiedottanut tilanteesta runsaasti asukkaille.Niko Mannonen / Yle

Petäjävedellä asuva Eeva Salmijärvi miettii, miten poikkeustilanne vaikuttaa lapsiperheissä – Salmijärvellä kun on itselläänkin lapsenlapsenlapsia.

– Pyykkiä tulee paljon, ja on alinomaa pestävää, kun on pieniä naperoita, hän miettii.

Omalle kohdalleen ei Salmijärvi osannut vesikriisiä ennustaa eikä uskoa. Hyvää vettä kun on aina riittänyt tarpeeksi. Nyt Salmijärvellä on vessan huuhtomista varten kerättynä sadevettä, ja aamulla hän kävi uimassa.

Mitä jos vesi loppuu varaottimoistakin?

– Sitten on paha tilanne. Ajattelen, että minä selviän, mutta edelleen ajattelen niitä muita. Sekä meitä vanhoja, että lapsia, Salmijärvi kertoo.

Sadetta tilauksessa

Petäjävesi ei mittele kuivuuden kanssa yksin, vaikka samanlaista poikkeustilannetta ei tiettävästi ole muualla. Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että pohjavesien ja järvivesien pinta on alhainen Keski-Suomen lisäksi Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Hämeessä.

– Nyt on tullut aika reippaasti vettä näilläkin alueilla, mutta lisää tarvittaisiin. Syksyn sateet saisivat tulla tasaisesti ja talvi saisi tulla myöhään, että tilanne paranisi, Vehviläinen toteaa.

Räntäsateita ja rankkasateita on siis lupa toivoa, mutta pysyvä lumi saisi odottaa itseään tovin. Jos talvi tulee kovin aikaisin eikä lumi sula, voi pohjavesien täyttyminen pysähtyä.

Pahimmassa tapauksessa Petäjäveden kaltaisessa tapauksessa vesipula voi jatkua talven yli, ja Vehviläinen kehottaa varautumaan tilanteeseen.

– Kunta päättää sitten toimistaan, mutta jostainhan vettä on saatava ihmisille, Vehviläinen toteaa.

Tyystin synkkyyteen ei vielä kannata vaipua. Pohjavesialueen ennustetta juuri Petäjävedelle ei ole, mutta lähialueiden perusteella Vehviläinen arvelee, että tilanne tulee todennäköisesti hieman paranemaan. Vaikka Vehviläinen muistelee veden niukkuutta ja kuivuutta olleen samalla alueella vuosikymmen aikaisemminkin, on tilanne nyt harvinaisempi.

– Jos grafiikkani pitää paikkansa, vedenpinta ei ole koskaan ollut näin alhaalla vuosien 1974–2018 välisessä tarkastelujaksossa. Siellä ollaan jonkinnäköisessä kuivuusennätyksessä pohjavesien osalta, Vehviläinen tulkitsee.

Iso sininen puhdasta juomavettä - tarralla varustettu astia Petäjävedellä kadulla.
Niko Mannonen / Yle

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio antaa pyynnöstä käytännön vinkkejä kuntalaisille veden säästämiseen.

– Vessanpönttöä ei kannata vetää joka kerta, vaan vähentää vetämistä tai käyttää kantovettä pöntön huuhteluun. Voi käydä pissalla pihalla, tai jos on pieniä lapsia, käyttää kosteuspyyhkeitä pyllyn pyyhkimiseen veden sijaan, Vainio toteaa.

Lisäksi hän listaa veden juoksuttamisen hanasta pienellä teholla täysillä lorottamisen sijaan. Kaikkia vinkkejä on kunnanjohtaja joutunut käyttämään viimeisen vuorokauden aikana itsekin.

– Tässä huomaa sen, että me suomalaiset lotraamme vettä hyvinkin paljon, hän toteaa.

Kunnalla on hihassaan myös ässä tilanteen hoitamiseen: yleinen sauna aiotaan avata kaikkien käyttöön, jotta kuntalaiset voivat peseytyä. Muita vastaavia ideoita kerätään lisää.

– Erittäin tärkeää olisi jokaisen kuntalaisen ymmärtää, että tämä ei ole mikään vitsi eikä nyt pelleillä. Vettä ei myöskään pidä hamstrata, se on kaikista huonoin asia, Vainio sanoo.

Kuten hydrologi Vehviläinen, myös Vainio kehottaa varautumaan kuivuuden jatkumiseen.

– Silloin tilanne saattaa muuttua hankalammaksi. Sekään ei ole mahdotonta.

Korjaus 4.10.2019 klo 15:28: korjattu jutusta muoto "Kunnan noin 4000 asukasta" muotoon "Kuntalaiset" ilman lukumäärettä, ja lisätty tilanteen koskevan noin 2100 ihmistä.