Voitaisiinko Kööpenhaminasta ottaa mallia Helsingin asuntopulaan ja ilmastoasioiden ratkomiseen? Tässä neljä yksinkertaista keinoa

Kööpenhamina painii samojen ongelmien kanssa kuin Helsinki. Kysyimme kaupungin entiseltä pormestarilta, millaisin keinoin siellä on toteutettu kestävää kehitystä ja ratkottu asuntopulaa.

metropolialueet
Kööpenhaminan eteläsatama
Tanskassa on pyritty velvoittamaan rakentajat ja rahoittajat vihertehokkuuden vaatimuksiin jo kaavoituksessa. Kuvassa Kööpenhaminan eteläsataman alue. Kööpenhaminan kaupunki

Jens Kramer Mikkelsen toimi Kööpenhaminan pormestarina yli 30 vuotta. Ongelmat Kööpenhaminassa ovat hänen mukaansa pitkälti samoja kuin muissa Pohjoismaiden metropoleissa: Pohjoisen suuret kaupungit kasvavat ja asuntopula sekä tiukentuvat ilmastovaatimukset ovat arkipäivää kaikissa näissä kaupungeissa. Suurimmat trendit metropoleissa ovat ilman muuta monimuotoisuus ja kestävä kehitys.

Mikkelsen sanoo, että kestävää kaupunkikehitystä olisi mahdollista toteuttaa nykyistä sujuvammin myös Helsingissä. Hän toimii nykyisin kaupunkirakentamisen konsulttina.

Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) pitää Mikkelsenin Ylen haastattelussa esittämiä keinoja päästötavoitteiden saavuttamiseksi ja asuntopulan helpottamiseksi hyvinä.

Kööpenhaminan entinen pormestari Jens Kramer Mikkelsen
Jens Kramer Mikkelsen toimi Kööpenhaminan pormestarina yli 30 vuotta.Kööpenhaminan kaupunki

1) Vaatimukset vihertehokkuudesta kaupungin kaavaratkaisuihin

Mikkelsen kertoo pitävänsä tanskalaista Orestadin kaupunkia hyvänä esimerkkinä nopeasta ja kestävän kehityksen mukaisesta kaupunkiympäristön rakentamisesta.

Ratkaisevinta Mikkelsenin mukaan on se, että kaupungin paikallishallinto on sisällyttänyt rakentamisen vihertehokkuusvaatimukset jo kaavoitussuunnitelmiin.

– Rakentamassa ovat vain tekijät ja rahoittajat, jotka ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen.

Mikkelsenin mukaan vihertehokkuuden asettaminen kaavan vaatimuksiin ennalta ehkäisee suunnittelu- ja rakentamisvaiheen ristiriitoja. Kaupunki voi luottaa ilmastotavoitteiden toteutumiseen, ja riitelyn väheneminen nopeuttaa uusien asuntojen ja asuinalueiden rakentamista.

Orestad
Rohkeat investoinnit liikenneyhteyksiin nostivat Orestadin maan arvoa ja tekivät siitä vilkkaan kaupunkialueen. Kööpenhaminan kaupunki

Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaispormestarin Anni Sinnemäen mukaan Mikkelsenin esittämiä asioita on jo osin tehty Helsingissä.

Helsingin kaavoituksessa on käytössä viherkerroin, jolla on määritelty vaatimuksia vihreän alueen pinta-alasta kaava-alueella.

Vaatimuksia on myös esimerkiksi uusiutuvasta energiasta. Sinnemäki sanoo, että tontin luovutusehdoissa on Helsingissä valtakunnallisia normeja tiukemmat energiatehokkuusvaatimukset.

– On hyvä kysymys, miltä osin kiristyviä energiatehokkuusvaatimuksia pitäisi kirjata kaavaan ja miltä osin käytetään muita ohjauskeinoja, Sinnemäki sanoo.

2) Kaupunki kasvattaa maan arvoa investoimalla ja myy sen voitolla

Kööpenhamina on ollut aktiivinen suurissa infrastruktuurihankkeissa. Kaupunki on investoinut esimerkiksi kanaaleihin ja metroyhteyksiin, jotka ovat puolestaan kasvattaneet ympäröivien maa-alueiden arvoa. Kaupunki on onnistunut myymään omistamansa maa-alueet voitolla ja kattamaan rahoilla toimivien liikenneyhteyksien rakentamista.

Mikkelsen mainitsee esimerkkinä meren rannalla sijaitsevan Nordhavnin, jonka kehittämisessä on otettu huomioon sekä ympäristövastuu että sosiaalinen monimuotoisuus.

Sinnemäen mukaan myös Helsingissä osa kaupunkikehittämisen logiikkaa on se, että hankkeita rahoitetaan maan arvon nousulla. Sinnemäen mielestä Helsingillä olisi kuitenkin tässä vielä opittavaa.

– Meillä on perinteisesti oltu vähän varovaisia sen suhteen, missä vaiheessa keskeiset joukkoliikenneyhteydet uudelle asuinalueelle rakennetaan.

Sinnemäen mukaan tuoreimpia esimerkkejä Helsingistä on Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue Itä-Helsingissä. Sinnemäki sanoo, että sillan ja uuden raitiolinjan kannattavuus on arvioitu siitä näkökulmasta, että se nostaa maan arvoa alueella.

– Tämän vuoksi päädyimme siihen, että vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon myytäväksi tarkoitetut tontit tulevat myyntiin vasta sen jälkeen kun sillasta on valtuuston päätös, Sinnemäki sanoo.

3) Asuntorakentamiseen hankittava tonttimaata aktiivisemmin

Mikkelsenin mukaan Kööpenhamina on toiminut erittäin aktiivisesti hankkiakseen uusia maa-alueita asuntorakentamiseen. Hän sanoo, että kaupunki on tehnyt hyvää yhteistyötä myös valtion kanssa ja valtion maita on saatu asuntorakentamiseen.

Sinnemäki toivoo niin ikään lisää valtion maita Helsingin asuntorakentamiseen. Hyvänä esimerkkinä Sinnemäki mainitsee juuri rakenteille lähteneen Pasilan ratapihakorttelin, jossa on pääosin kaavoitettu valtion maita.

Anni Sinnemäki hymyilee kameralle.
Apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo, että Helsingissäkin voi tulevaisuudessa vapautua valtion maaomaisuutta asuntorakentamiseen.Kristiina Lehto / Yle

Sinnemäki uskoo, että tulevat varikkojärjestelyt ja ratajärjestelyt sekä tekniikan kehittyminen vapauttavat maa alueita rakentamiseen Pasilan ja Ilmalan suunnalta myös tulevaisuudessa.

– Tämä vaatii hyvää yhteistyötä ja uskon, että se on tulevaisuudessa mahdollista, Sinnemäki toteaa.

4) Tiiviimpää kaupunkisuunnittelua yhdessä yritysten kanssa

Mikkelsenin mielestä yritykset tulisi ottaa mukaan jo kaavojen suunnitteluvaiheessa. Näin varmistettaisiin se, että suunnitelmat ovat järkeviä ja taloudellisesti toteutuskelpoisia.

Mikkelsen sanoo, että esimerkiksi jokaisen metroaseman ympäristöön ei kannata suuria toimistokortteleita kaavoittaa, eikä jokaisen rakennuksen kivijalkaan toimitiloja rakentaa, jos niille ei ole kysyntää. Todellinen tarve voitaisiin kartoittaa yksityisen sektorin kanssa yhdessä kaavoitusvaiheessa.

Sinnemäen mukaan Helsingin yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä ja kumppanuudet tyypillisiä. Hänen mukaansa keskustelua kaupungin ja yritysten välillä kannattaa varmasti lisätä entisestään.

– Aina ei välttämättä ymmärretä toisen hankkeessa olevan toimijan toimintalogiikkaa.

Sinnemäki toteaa, että mitä perusteellisemmin keskusteluja käydään, sitä paremmin yhdessä onnistutaan.

Aiheesta voi keskustella tänään 8.10. kello 21:een saakka.