Joka kuudes vähävaraisen perheen lapsi ei usko koskaan saavuttavansa unelmiaan

Pelastakaa Lapset -järjestön kyselyssä perheen taloudellinen tilanne heijastui lasten tulevaisuudenuskon lisäksi hyvinvointiin, osallistumismahdollisuuksiin ja kiusaamiskokemuksiin.

köyhyys
lapsi harmaassa hupparissa katsoo ulos ikkunasta
Vain vähän yli puolet kyselyyn vastanneista lapsista kertoi olevansa tyytyväinen henkiseen hyvinvointiinsa.Elva Etienne / AOP

”Se että minusta tulee työtön ja alkoholisti niin kuin isästäni ja veljistäni.”

Näin eräs vastaaja kiteytti huolensa tulevaisuudesta Pelastakaa Lapset -järjestön toteuttamassa Lapsen ääni 2019 -kyselyssä (siirryt toiseen palveluun). Keskiviikkona julkaistun kyselyn mukaan köyhyys vaikuttaa paitsi lasten hyvinvointiin, myös tulevaisuudenuskoon.

16 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista ei uskonut koskaan saavuttavansa unelmiaan. Hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla vastaava luku oli 7 prosenttia.

Pienituloisten perheiden lapset nostivat unelmien esteeksi useammin esimerkiksi rahan tai terveyden, kun taas varakkaiden perheiden lapset pitivät merkittävimpinä esteinä motivaation ja ajan puutetta.

Lapset kertoivat haaveilevansa hyvin arkisista asioista, kuten mieluisasta opiskelu- ja työpaikasta, omasta perheestä ja terveestä parisuhteesta sekä siitä, että saa elää onnellista elämää ilman suuria huolia.

Hyvin toimeentulevien perheiden lapsista jopa 82 prosenttia uskoi, että heillä on tulevaisuudessa vakaa rahatilanne ja noin 90 prosenttia uskoi vakituiseen työsuhteeseen. Vähävaraisten perheiden lapsista vain 51 prosenttia uskoi vakaaseen rahatilanteeseen ja 77 prosenttia vakituiseen työsuhteeseen.

– Köyhyyteen liittyy usein näköalattomuutta. Ei uskalleta hirveästi lähteä tulevaa miettimään, kun ei tiedetä onko varaa. Pärjätään tämä päivä tai huominen ja sitten katsotaan. Tällainen ajattelutapa iskostuu lapselle aika varhaisessa vaiheessa, sanoo Eväitä Elämälle -koordinaattori Aino Sarkia Pelastakaa Lapset ry:stä.

Liikaa paineita, liian vähän tukea

Vain vähän yli puolet kyselyyn vastanneista lapsista kertoi olevansa tyytyväinen henkiseen hyvinvointiinsa. Vähävaraisten perheiden lapset olivat selvästi tyytymättömämpiä henkiseen hyvinvointiinsa kuin hyvin toimeentulevien perheiden lapset.

Tyytyväisyyteen vaikuttivat arjen kuormittavuus ja lapsille asetetut paineet niin kouluympäristössä kuin muussa arjessa.

Taustastaan riippumatta, yli 70 prosenttia lapsista koki joutuvansa ponnistelemaan enemmän kuin muut.

– Henkinen hyvinvointi on tosi hälyttävä, meillä näyttää olevan paljon huonosti voivia nuoria. Nuoret kokevat painetta koulunkäynnistä, pitää menestyä ja pärjätä ja varmaan aika paljon on sitä tehtävää ja elämä on muutenkin hektistä. Ihan vaan löysää aikaa ei ehkä hirveästi nuorten elämässä ole, Sarkia arvelee.

Lapset ja nuoret kaipasivat tukea erityisesti vanhemmiltaan. Vähävaraisten perheiden lapsista 70 prosenttia kertoi saaneensa huoltajiltaan tukea koulunkäyntiin. Hyvin toimeentulevien perheiden lapsista tukea koulunkäyntiin vanhemmiltaan kertoi saaneensa 91 prosenttia.

Neljäsosa vastaajista olisi toivonut enemmän tukea unelmiensa tavoitteluun. Yhtä suuri joukko kertoi, että heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa oli suhtauduttu vähättelevästi tai ikävästi. Vähävaraisten lasten kohdalla vastaava luku oli 40 prosenttia.

Useimmiten vähättelijä oli ollut lapsen oma huoltaja.

– Heikko rahatilanne aiheuttaa stressiä ja painetta vanhemmille ja se heijastuu perheen ilmapiiriin ja vanhemmuuteen. Onko vanhemmalla voimavaroja antaa lapselle kannustusta ja tukea, jota nuoret tosi paljon tämänkin kyselyn perusteella kaipaavat, Sarkia kysyy.

Ei harrastuksia vaan syyllisyyttä ja kiusaamista

Perheen taloudellinen tilanne heijastuu myös lasten osallistumismahdollisuuksiin.

Jopa 61 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi, ettei osallistu maksullisiin harrastuksiin. Varakkaiden perheiden kohdalla vastaava luku on 34 prosenttia.

– Toki harrastuksissa oppii paljon taitoja ja saa kaverisuhteita, mutta erityisesti sellaisille lapsille, joiden perhetausta voi olla vaikea, harrastuksesta voi muodostua todella tärkeä hyvinvointia tukea henkireikä. Olisi tärkeää, että siihen oikeasti olisi kaikilla mahdollisuus, Sarkia sanoo.

”Ei ole varaa. Ja vaikka olisi, tunnen syyllisyyttä siitä, että vanhempani uhraavat omia harrastuksiaan ja vapaa-aikaansa, jotta saisin tilaisuuden harrastaa” kertoo eräs lapsi vastauksessaan.

Köyhäksi tai melko köyhäksi itsensä määritelleistä lapsista jopa 76 prosenttia oli kokenut syyllisyyttä perheensä rahatilanteen takia. Kaikista vastaajista syyllisyyttä oli kokenut 39 prosenttia.

Pienituloisten huoltajien lapset kokivat, että he ovat taakaksi omille vanhemmilleen.

Raportissa arvioidaan, että hyvin toimeentulevissa perheissä lasten syyllisyys kohdistuu todennäköisemmin kavereihin, joilla ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin heillä itsellään. Lisäksi osa uskoi muiden lasten olevan heille katkeria tai kateellisia.

”Minun kanssani on oltu kavereita vain, jos olen suostunut maksamaan muidenkin ostokset” toteaa yksi kyselyyn vastanneista.

Kolmasosaa vähävaraisista lapsista oli kiusattu taloudellisen tilanteen takia. Kaikista vastaajista näin kertoi 13 prosenttia.

Joka kymmenes vastaaja köyhästä perheestä

Kysely toteutettiin verkossa touko-kesäkuussa ja siihen vastasi 565 iältään 13–17-vuotiasta lasta. 68 prosenttia vastaajista oli tyttöjä ja 29 prosenttia poikia. Yli puolet vastaajista opiskeli yläkoulussa ja lähes 40 prosenttia lukiossa.

Kyselyyn vastanneet ovat itse arvioineet perheensä taloudellisen tilanteen. Arvio perustuu lasten omiin kokemuksiin, ei huoltajien todelliseen tulotasoon.

Noin joka kymmenes vastaaja kertoi olevansa perheestä, joka on joko köyhä tai melko köyhä. Viidesosa vastaajista arvioi perheensä olevan rikas tai melko rikas.

Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2017 noin 12 prosenttia väestöstä oli pienituloisia kotitalouksia. Tällä tarkoitetaan kotitalouksia, joiden tulot jäävät pienemmiksi kuin 60 prosenttia mediaanista.

Lapsen ääni -kyselyä toteutettu vaihtuvin teemoin vuodesta 2001 lähtien.

Voit keskustella aiheesta klo 22.00 saakka.

Lue myös:

Monilla ei ole hajuakaan, miten köyhyys ja huono-osaisuus vaikuttavat lapsiin, sanoo luokanopettaja Maarit Korhonen

Joka seitsemäs suomalaislapsi elää köyhyydessä – Yksinhuoltajan mukaan 10 euron lapsilisäkorotus ei riitä parantamaan köyhien perheiden arkea

"Ihmisten hätä on vain kasvanut" – Jopa 150 000 suomalaislasta elää köyhyydessä, ja tämä espoolaisäiti tietää, mitä vähävaraisuus todella on