Linda Hirvelällä on yksi lapsi, ja se on muille ongelma: "Kysytään, miten hän selviää yksin"

Ennen Linda Hirvelä ajatteli, että lapsella täytyy olla sisarus. Hänen mielensä kuitenkin muuttui esikoisen syntymän jälkeen. Yhden lapsen perheet ovat yleistymässä.

perheet
Linda Hirvelä suukottaa Minka-tytön poskea.
Linda Hirvelä on iloinen, että hänellä on yksi lapsi. Se riittää.Jussi Mansikka / Yle

Nuorempana 31-vuotias Linda Hirvelä näki hankkivansa tulevaisuudessa kaksi lasta.

– Ajattelin, että tottakai lapsella pitää olla sisarus – itsellänikin on kaksi pikkuveljeä. Nuorempana en ymmärtänyt että raskausaika, synnyttäminen ja arki pienen lapsen kanssa ei aina ole lainkaan niin hohdokasta.

Minka-tyttären synnytys jätti häneen arvet. Hirvelän keho ei alkanut tuottaa supistuksia useista yrityksistä huolimatta, ja lopulta tyttö syntyi todella yliaikaisena kiireellisellä sektiolla.

– Synnytys oli pitkä ja erittäin kivulias. Kävi ilmi, että kroppani ei ollut valmis synnyttämään alakautta, eikä välttämättä olisi myöskään tulevaisuudessa. En halua kokea vastaavaa enää.

Synnytyksen jälkeen Hirvelä sai kohtutulehduksen, ja yhteinen elämä lapsen kanssa aloitettiin kymmenen päivän sairaalajaksolla.

– Se oli henkisesti hyvin rankkaa.

Nyt tästä on kulunut pian viisi vuotta. Ensimmäiset kolme vuotta Linda Hirvelä vietti kotona tyttärensä kanssa.

– Minusta oli tärkeää olla kotona Minkan kanssa, mutta enää en haluaisi jäädä töistä pois kolmeksi vuodeksi. Olen töissä myyntialalla, ja ala menee nopeasti eteenpäin. En halua jäädä kyydistä. Toisaalta en myöskään olisi valmis laittamaan lastani jo puolitoistavuotiaana hoitoon, Hirvelä pohtii.

Linda Hirvelä ja Minka-tytär leikkivät.
Minka viihtyy ainoana lapsena. Linda Hirvelä arvelee, että tytär ei pitäisi vanhempien huomion jakamisesta.Jussi Mansikka / Yle

"Hän ei ole yksin"

Jo Minkan ollessa pieni Linda Hirvelä sai kuulla kysymyksiä siitä, onko tyttärelle tiedossa sisarus. Edelleen uteluita ulkopuolelta kuulee aika ajoin.

– Kaukaisemmilta ystäviltä tai suurissa juhlissa saa joskus kuulla vihjailua siitä, että eikö sisarus Minkalle olisi kiva, ja että eikö se kannattaisi hankkia pian, jotta ikäero olisi mahdollisimman pieni.

Myös Minka kyselee välillä sisaruksen perään, sillä hänen päiväkotiryhmänsä lapsilla on sisaruksia.

– Joskus Minka kysyy, miksei hänellä ole pikkuveljeä tai missä hänen isosiskonsa on. Selitän, etteivät lapset vain tupsahda maailmaan. Muistutan myös, että hänellä on vanhemmat, sukulaisia ja kavereita – että hän ei ole lainkaan yksin.

Jotkut ihmettelevät, miten vanhempi voi evätä lapselta toiveen sisaruksesta. Linda Hirvelä ei katso asiaa tältä kantilta.

– Minka ei voi sietää pikkuvauvoja ympärillään. Voisin kuvitella, että häneltä tulisi kärkkäitä kommentteja uudesta tulokkaasta ja huomion puutteesta, mikä olisi koko perheelle raskasta.

Linda Hirvelän mielestä pitää myös muistaa, ettei sisarus automaattisesti tarkoita ikuista ystävyyttä. Hänellä itsellään on kaksi veljeä, joita hän tapaa harvakseltaan.

– Paras ystäväni on lapsuudesta saakka ollut serkkutyttöni. Minulle hän on veljiäni läheisempi. Olen myös nähnyt tilanteita, joissa sisarusten välit ovat katkenneet täysin.

Linda Hirvelä ja Minka pöydän ääressä.
Linda Hirvelästä oli ihanaa viettää aikaa Minkan kanssa kotona tytön kolme ensimmäistä vuotta, mutta ei enää haluaisi olla töistä niin kauaa poissa.Jussi Mansikka / Yle

Syyt yksilapsisuuteen voivat olla kipeitä

Linda Hirvelä on huomannut, että yksilapsiset perheet saavat kuulla myös syyllistäviä kommentteja.

– Kysytään että miten lapsemme aikoo pärjätä, kun meistä vanhemmista aika jättää – että eikö ole rankkaa, kun hän joutuu selviämään yksin. Se ei tunnu lainkaan mukavalta.

Linda Hirvelä haluaa keskittyä positiiviseen.

– Olen todella iloinen, että meillä on edes yksi lapsi. Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka ovat yrittäneet saada lasta jo kauan.

Tästä syystä Linda Hirvelä toivoo että yhden lapsen perheiltä ei kyseltäisi, miksi heillä on “vain” yksi lapsi.

– Syyt voivat olla hyvin kipeitä. Taustalla voi olla esimerkiksi keskenmeno tai muita perheen sisäisiä ongelmia. Utelut voivat loukata syvästikin sellaista, joka on haaveillut toisesta lapsesta, eikä olisi halunnut jäädä niin sanotusti “vain” yksilapsiseksi.

Yhden lapsen perheet ovat kuitenkin yleistymässä. Tilastokeskuksen mukaan Suomen naisten kokonaishedelmällisyysluvun arvioidaan olevan tänä vuonna 1,32–1,34 ja vuonna 2040 puolestaan 1,35.

Linda Hirvelä muistaa, että hänen kouluaikoinaan olivat harvassa ne luokkakaverit, joilla ei ollut lainkaan sisaruksia – se todella oli ihmettelemisen arvoista.

– Kenties kymmenen vuoden päästä kun tyttäreni on yläasteella sitä ei enää pidetä lainkaan niin ihmeellisenä, että hän on ainoa lapsi.

Linda Hirvelä halaa Minka-tyttöä.
Joskus Minka kysyy, saako hän sisaruksen. Vanhemmat muistuttavat hänelle, että hän ei ole yksin vaikka sisarusta ei olekaan.Jussi Mansikka / Yle

Vaikeaa ja vastuullista

Väestöliiton tutkijan Tiia Sorsan mukaan syntyvyyden laskua voi tarkastella monesta näkökulmasta.

– Nuori aikuinen saattaa haluta jatkaa itsensä kehittämistä, keskittyä harrastuksiin, matkustamiseen tai uran rakentamiseen. Koetaan, ettei lapsi sovi kuvioon.

Esteenä lasten hankkimiselle voivat olla myös kumppanin puute, toimeentulo ja rahalliset tuet.

– Jos henkilöllä on jo yksi tai kaksi lasta, syynä voi olla että oma tai puolison lapsilukutoive on jo saavutettu. Jos puolestaan kokee, ettei lapsi sovi omaan elämään, ei myöskään ole mitään syytä pakottaa.

Tarkkaa syytä siihen, miksi lapsia hankitaan vähemmän ja myöhemmin, ei kuitenkaan tiedetä.

– Itse näen ilmiön taustalla jonkinlaisen kulttuurellisen ajatuksen siitä, että lapsi olisi ihan kiva, mutta tuntuu liian vaikealta ja vastuulliselta, tutkija Tiia Sorsa tiivistää.

Lapsia leikkipuistossa.
Syntyvyys Suomessa laskee nyt jo yhdeksättä vuotta.Tiina Karppi / Yle

Syntyvyyden lasku Suomessa ei kuitenkaan johdu pelkästään ihmisten omista valinnoista. Myös tahaton lapsettomuus on yleistä.

Lisäksi merkittävä tekijä on tutkija Tiia Sorsan mukaan se että lapsi halutaan, kun oma elämä on jo niin sanotusti valmis. Näin tapahtuu usein silloin, kun naisen hedelmällisimmät vuodet ovat jo takana. Silloin lapsitoive ei aina enää täytykään.

– Niin julmaa kuin se onkin, biologia ei jousta nykyajan ihmisen toiveiden mukaisesti.

Sorsa muistuttaa, että lapsen hankkiminen on aina hyvin henkilökohtainen asia. Syntyvyyden laskussa on hänen mukaansa globaalista ilmiöstä, mikä on Suomessa poikkeuksellisen huomattavaa.

– Niin tärkeää kuin lasten syntyminen Suomeen onkin, ei pidä unohtaa että loppujen lopuksi kyse on aina siitä, haluavatko tai pystyvätkö ihmiset ottamaan arkeensa yhden henkilön lisää.

Mikä sitten määrittää lapsiluvun tämän päivän perheissä? Kysyimme Kouvolan keskuspuiston leikkipaikalla äideiltä ja isiltä ajatuksia perheen sopivasta lapsiluvusta.

Sini Lintunen

Sini Lintunen ja Lilli-tyttö.
Sini Lintunen ja Lilli-tytär nauttivat raikkaata syyspäivästä puistossa.Tiina Karppi / Yle

Sini Lintusella on yksi tytär, Lilli. Toiveissa on, että perheenlisäystä tulisi vielä.

– Olen itse suuresta perheestä ja näen sisarukset suurena rikkautena. Lapset ovat iso osa elämääni tällä hetkellä ja mielestäni olisi ihanaa, jos niitä olisi useampi.

Lintunen arvelee, että etenkin ikä ja taloudellinen tilanne vaikuttavat suuresti perheen lapsilukuun.

– Elämä on muuttunut paljon vuosien varrella, eikä lasten tekeminen ehkä enää ole kaikille se asia, mitä elämältä haluaa. Kaikki eivät myöskään voi saada lapsia. Kyseessä on suuri päätös.

Niko Rajander

Niko Rajander.
Niko Rajander toivoo muutamaa lasta.Tiina Karppi / Yle

Niko Rajander asuu yhdessä puolisonsa ja tämän pojan kanssa.

– Hänen lisäkseen näkisin, että voisin haluta vielä yksi tai kaksi lasta. Tavallinen suomalainen pienperhe, Rajander hymyilee.

Hän uskoo, että oma tausta vaikuttaa perheen valintoihin.

– Kulttuuri ja omat arvot vaikuttavat varmasti. Itselläni on yksi sisko, ja määrä on tuntunut minusta sopivalta.

Henna Aarnio

Henna Aarnio lapsineen.
Henna Aarnio tulee suuresta perheestä.Tiina Karppi / Yle

Henna Aarnio on kahden lapsen äiti.

– Pidän paljon lapsista. Tulen viiden sisaruksen perheestä, ja voisin nähdä hankkivani vielä lisää lapsia. Nautin, kun saan olla lasten kanssa kotona ja pidän heidän äänistä ympärilläni. Riippuu toki, mitä mieltä mies on, Aarnio nauraa.

Aarnion lähipiirissä puhutaan paljon lapsista ja lasten määrästä. Hän itse kohtaa kysymyksiä mahdollisesta perheenlisäyksestä esimerkiksi lastentarvikkeita hankkiessaan.

– Osalla ystävistäni on vankka kanta, että esimerkiksi kaksi lasta on maksimi. Olemme myös keskustelleet siitä, hankkiiko joku lapsia lainkaan.

Tilastokeskuksen tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan, että Suomessa syntyisi vuosittain 43 000–45 000 lasta seuraavien 20 vuoden aikana. Vielä vuonna kymmenen vuotta sitten Suomessa syntyi noin 60 000 lasta ja luku oli samaa luokkaa sitä ennenkin.

Lue seuraavaksi: Uusi väestöennuste vahvistaa synkät pelot – Tilastokeskus: maamme väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä

Mikä sinusta määrittää perheen lasten määrän? Keskustele aiheesta klo 22 asti.