"Villi pikkutyttö on tullut takaisin" – Vaihdevuosien jälkeen kirjailija Sirpa Kähkönen löysi huolettomuuden uudelleen

Lapsena Kähkönen tunsi itsensä vapaaksi ja riippumattomaksi. Sitten kaikki muuttui. 13-vuotiaana koettu häirintä aiheutti ahdistusta ja häpeää.

vaihdevuodet
Kirjailija Sirpa Kähkönen Töölönlahden maisemassa syksyllä
Nykyisin Sirpa Kähkönen haluaa nähdä maailmasta mahdollisimman paljon eikä pohdi sitä, miltä näyttää muiden silmissä.Henrietta Hassinen/ Yle

Pikkutyttönä Sirpa Kähkönen tunsi itsensä vahvaksi ja taitavaksi. Murrosiässä vartalon muuttuessa myös suhde maailmaan muuttui.

Hän tunsi olevansa yhtäkkiä esillä, vieraiden ihmisten katseiden ja kommentoinnin kohteena. Oli ahdistavaa, että joku saattoi nyt yhtäkkiä loukata yksityisyyttä vaikkapa keskellä katua.

Vapaus loppui kuin seinään 13-vuotiaana

– Noin 13-vuotiaana aikuiset miehet kommentoivat vartaloani kun kuljin kadulla. Siihen liittyvä ahdistus ja häpeä ovat elävinä mielessä vieläkin. Tuntui, että vapaus loppui kuin seinään.

Hyvällä tavalla näkymätön

Lapsuuteen liittynyt vapauden ja keveyden tunne on vaihdevuosien jälkeen palannut Kähkösen elämään.

Hän ei tuhlaa aikaa sen miettimiseen, näyttääkö hauskalta tai seksikkäältä. Se tuntuu samantekevältä.

– Haluan lopun ajan täällä maailmassa käyttää siihen, että näen maailmasta mahdollisimman paljon.

Sirpa Helena Kähkönen on suomalainen kirjailija ja suomentaja.
Sirpa Kähköselle on nykyään tärkeämpää katsoa ja nähdä itse kuin olla katsottavana.Henrietta Hassinen / Yle

Villin pikkutytön paluu

55-vuotias Kähkönen tuntee nykyään olevansa lähellä kymmenvuotiasta itseään. Tyttöä, joka osaa aika paljon eikä piittaa siitä, minkälainen hänen haluttaisiin olevan.

–Se villi pikkutyttö on tullut takaisin. Minusta on hauskaa katsoa elämää eteenpäin ajatellen, että voin vielä viettää parikymmentä vuotta huoletonta tyttöelämää.

Sirpa Helena Kähkönen on suomalainen kirjailija ja suomentaja.
Kähkönen nauttii siitä, että häneen kohdistuneet vaatimukset ovat poissa ja hän suhtautuu maailmaan leikkisästi ja vapaasti.Henrietta Hassinen / Yle

Naiseksi kasvaminen tuo paineita

Murrosiästä alkaen naisiin kohdistuu paljon kehoon liittyviä vastuita ja vaatimuksia, sanoo Väestöliiton terapiapalveluiden vastaava psykoterapeutti Tarja Santalahti.

Vartalo muuttuu ja se aiheuttaa monelle ensimmäistä kertaa ulkonäköpaineita: onko ok, jos haluan näyttää vartaloani, tai se, jos en haluakaan?

Kuukautisista huolehtiminen, raskauden pelko tai sen odottaminen ovat pitkään osa naisen elämää.

Lapsuuteen liittyvä rauha on vuosikymmeniksi mennyttä.

Vaihdevuosien jälkeen rauhaa ja vapautta

Naisen aikuisuuteen kuuluvat myös vaihdevuodet. Niistä aiheutuu vaihtelevasti oireita, mutta terapeutti Santalahden mielestä keskustelu on silti liian kielteistä.

–Jos etsii netistä tietoa vaihdevuosista, löytää helposti valtavan määrän juttua kamalista vaivoista. Vaikeammin saa tietoa siitä, että vaihdevuosien jälkeen mieli voi olla kirkkaampi ja olo vapaampi ja rauhallisempi kuin vuosiin.

Kun keho voi paremmin vaihdevuosioireiden loputtua, voi mielikin paremmin. Santalahden mukaan sitä voi kuvata sanoilla "hormonaalinen rauha".

Väestöliiton terapiapalvelujen vastaava psykoterapeutti Tarja Santalahti istuu pöydän ääressä ja katsoo kameraan.
Psykoterapeutti Tarja Santalahti tietää myös omasta kokemuksestaan, että kun keho voi paremmin vaihdevuosien mentyä, niin mielikin on kirkkaampi. Tarja Santalahden kotialbumi

Vanhempana huomio suuntautuu ulospäin

Santalahti sanoo, että keski-iässä naiset usein kiinnittävät entistä enemmän huomiota ympäröivään yhteiskuntaan ja kiinnostuvat siitä.

Kun huomio itseä ja omaa naisroolia kohtaan hellittää, on mahdollisuus suunnata huomionsa ulospäin, maailmaan.

Tämä on tuttua myös kirjailija Sirpa Kähköselle. Kun hänen tyttärensä on aikuistunut ja muuttanut omilleen, on aktiivisen äitiyden työ tehty. Hänellä on viime aikoina ollut mielessä olla "laajennetusti äiti":

– Voisin tehdä muutakin kuin omaa työtäni. Koettaa pitää huolta maailmasta ja esimerkiksi tukea nuoria kamppailussa ympäristön puolesta.

Emotionaalista hyvinvointia

Vanhempana ihminen on jo myös nähnyt elämää ja tunteiden säätely on kehittynyt.

–Jos kerrot vanhalle naiselle vihasta tai surusta, hän ottaa sen yleensä tyynesti. Tunteet eivät vie mennessään. Se on emotionaalista hyvinvointia, Tarja Santalahti sanoo.

Hän tuntee vaihdevuosien jälkeisen vapautuneen olotilan itsekin.

–Tässä iässä ei ole enää niin paljon odotuksia. Saa olla vain ja rauha syntyy siitä, että on oma itsensä.