40 hevosta muuttaa uuteen kotiin, jossa ne saavat tehdä itsenäisiä päätöksiä: "Karsinassa ne ovat jotenkin apaattisia"

Harjun oppimiskeskus Virolahdella on Suomen ensimmäinen oppilaitos, jonka hevosille rakennetaan nykyaikainen aktiivipihatto.

hevonen
ruokailukatos hevosille
Hevosten ruokailu tapahtuu katoksessa, jonka alla oleva laitteisto tunnistaa hevosen ja osaa annostella sille ruuan.Kirsi Lönnblad / Yle

Harjun oppimiskeskukseen johtavalta tieltä on suora näköyhteys rakennuskompleksiin peltojen ja niittyjen keskelle. Muutaman viikon kuluttua laajoilla nurmialueilla laiduntaa kaksi 20 hevosen laumaa.

Harjun oppimiskeskuksen toimitusjohtaja ja rehtori Mika Palosara esittelee ylpeänä harjakorkeudessa olevaa aktiivipihattoa. Alueelle on rakennettu heinäautomaatteja, makuukatoksia, juottopisteitä ja vajaan 300 neliön huoltorakennus.

– Hevostalous on meidän syömähampaamme, josta meidän täytyy pitää hyvää huolta. Sen pitää olla ajantasainen, vetovoimainen ja kaikin puolin stimuloiva ja inspiroiva, sanoo Palosara.

Rehtori Mika Palosara
Rehtori Mika Palosaran mielestä hevosalan on korkea aika siirtyä käyttämään nykyteknologian mahdollisuuksia, joita tuotantoeläimillä on käytetty jo pitkään.Kirsi Lönnblad / Yle

Harjuun rakennetaan ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa nykyaikainen hevosten toimintaympäristö eli aktiivipihatto, joka hyödyntää nykyteknologiaa. Se toimii jatkossa myös tutkimusalustana.

– Saamme järjestelmästä tietoa esimerkiksi hevosten painosta, liikkuvuudesta ja hyvinvoinnista. Se voi olla myös hevostutkimukselle hyvää pohjadataa tulevaisuudessa ja tuo Virolahtea maailman tietoisuuteen, Palosara sanoo.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan, dosentti Markku Saastamoisen mukaan hevosten hyvinvointi on nousussa maailmalla ja sitä on myös tutkittu paljon.

– Hevosten hyvinvoinnista eri näkökulmista on oltu kiinnostuneita pitkään, mutta nyt nyt 2000 luvulla kiinnostus on kasvanut entisestään. Kiinnostuksen kohteena niin hevosten käyttö, kuin pito-olosuhteetkin, sekä ruokinta, kertoo Saastamoinen.

Monen alan opiskelijoille hyötyä

Mika Palosara uskoo, että aktiivipihatto houkuttelee oppilaitokseen myös opiskelijoita. Aktiivipihatto toimii oppimisympäristönä Harjussa monen alan opiskelijoille.

– Tietysti ensisijaisesti se hyödyttää hevostalouden opiskelijoita, mutta myös maatalousopiskelijat ja puutarhapuolen opiskelijat voivat hyödyntää aktiivipihattoa opinnoissaan, luettelee Palosara.

Aktiivipihaton saamiseksi Harjuun on tehty pitkään töitä. Harjun Oppimiskeskuksen hallitus kävit tutustumassa aktiivipihattoon Ruotsissa joitakin vuosia sitten, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä, sillä kokemusta tästä konseptista ei ollut vielä tarpeeksi ja investoinnin katsottiin olevan siinä kohtaa vielä liian suuri.

– Nyt minun aikanani olemme tutkineet tätä parin vuoden aikana monella tallilla Suomessa ja myös Keski-Euroopassa. Olemme varmistuneet tämän mallin tarpeesta ja tarpeellisuudesta.

hevostallin rakentamista
Harjun oppimiskeskuksen aktiivipihatto otetaan käyttöön marraskuun alussa. Siihen kuuluu myös 300-neliöinen huoltorakennus.Kirsi Lönnblad / Yle

Tunnisteet kaulassa

Aktiivipihatto nimenä lanseerattiin kaupallisesti vuosina 2000-2001. Se tarkoittaa laajemmin hevosten mahdollisuutta olla ja liikkua vapaasti. Tavalliset pihatot ovat olleet käytössä jo pitkään hevosilla ja myös lammas- ja nautakarjataloudessa

– Aktiivipihatto on siis vähän erilainen konsepti kuin perinteinen hevosten pihatto. Vapaan kasvatuksen on todettu parantavan eläinten hyvinvointia ja rasituksesta palautumista, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markku Saastamoinen.

Pihatto on hevospiireissä tuttu asia, mutta Harjussa käytössä oleva on niiden edistyneempi versio. Uutta on se, että hevoset joutuvat päivittäin liikkumaan mahdollisimman paljon. Lisäksi niitä ohjataan yksilöllisesti ruokinta- ja ohjausjärjestelmissä.

Ruokinta-automaatit annostelevat hevosille heinää ja väkirehua yksilöllisesti eläinten kaulassa olevien tunnisteiden mukaan.

Tunniste on pieni tägi, joka sijoitetaan joko hevosen raajaan tai harjaan. Järjestelmän lukijalaitteet pystyvät yksilöimään eläimen tunnistimen avulla. Ne ruokkivat ja ohjaavat valintaportteja asetettujen arvojen mukaisesti. Hevosten liikkumista ja ruokailua voidaan myös seurata etäyhteyden avulla.

– Hevosalan on korkea aika siirtyä käyttämään nykyteknologian mahdollisuuksia, joita tuotantoeläimillä on käytetty jo pitkään, sanoo Palosara.

Konsepti antaa hevosille mahdollisuuden elää laumassa, joka on niille lajityypillinen elinympäristö.

– Kun katsoo hevosia sisäruokintakaudella karsinassa, ne ovat jotenkin apaattisia. Uskon, että laumassa oleminen on eläimelle tärkeää. Lisäksi hevosen pitäisi liikkua päivittäin 7-17 kilometriä. Emme pysty siihen sisäruokintakaudella, toteaa Palosara.

Pienempiä eläinlääkärilaskuja

Aktiivipihaton odotetaan myös vähentävän erilaisia infektioita ja vähentävän eläinlääkärilaskuja.

– Raitis ilma auttaa hengitystieinfektioiden suhteen, runsas liikunta vaikuttaa niveliin ja tästä on varmasti apua myös ähkyyn, luettelee Palosara.

Harjussa ongelmana on ollut hevosten epätasainen käyttö. Opiskelijoiden lomien aikana hevoset ovat paljon vähemmällä liikunnalla.

– Tällaisilla jaksoilla hevosiin latautuu ylimääräistä energiaa, joka voi joissain tilanteissa purkautua turhan riehakkaana käytöksenä. Aktiivitallissa ne voivat purkaa tätä energiaa, selittää Palosara

Suoraa säästöä tulee työvoimakuluista, kun hevoset liikkuvat ruokinta-automaatille ja makuukatoksista piha-alueille itsenäisesti. Silloin niitä ei tarvitse tarhata eikä ruokinta-automaatteja tarvitse olla täyttämässä jatkuvasti.

katoksen rakentamista
Tähän valmistuu katos, jonka alle hevoset pääsevät lepäilemään.Kirsi Lönnblad / Yle

Harjussa käynnistyy myös laajempi tutkimushanke Euroopan aluekehitysrahaston puolen miljoonan euron tuella. Se keskittyy muun muassa ratsastajan ja hevosen fyysisen suorituskyvyn tutkimiseen sekä uuteen valmennusteknologiaan ja sen hyödyntämiseen.

Kaksivuotiselle hankkeelle etsitään parhaillaan projektipäällikköä.

Hankkeen myötä Harjuun toivotaan kansainvälistä oppilas-, opettaja- ja tutkijavaihtoa.

– Suomessa puuttuu tutkittua tietoa hevosalalta. Meillä on paljon hyviä käytäntöjä, joita ei ole kuitenkaan tarkkaan tutkittu. Nyt toivomme, että tämä hanke vie niitä eteenpäin.

Harjun oppimiskeskuksen aktiivipihatto valmistuu marraskuun alussa. Projekti maksaa 1,6 miljoonaa euroa. Aktiivipihatto vihitään käyttöön 1.11. eli samana päivänä, kun opetus Harjussa alkoi 130 vuotta sitten.