Suomalaisten ilmastotaakka voi olla kohta höyhenenkevyt – Ilmastopaneelin puheenjohtaja: "Suomessa on toivoa"

Metsien nielujen kanssa suomalaisen ilmastokuorma voi kevetä yhtä lailla kuin jo nykyisin keveillä ruotsalaisilla.

ilmastonmuutos
työmaaruokailu, annoksia, ihmisiä syömässä
Arkiruoasta on tullut monelle tapa vaikuttaa omaan ilmastokuormaansa.Derrick Frilund / Yle

Suomen ilmastopaneeli näkee suomalaisen ilmastotaakan kevenevän jo reilussa kymmenessä vuodessa höyhensarjaan.

Tällä hetkellä jokaisen suomalaisen ilmastojalanjälki tai ilmastokuorma on kymmenen tonnin luokkaa hiilidioksidipäästöissä mitattuna. Edessä voi olla iso muutos, jos ilmastopaneelin kaavailema kevennyspolku toteutuu.

70 prosentin päästövähennys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa sitä, että suomalaisen kuorma laskee noin neljään tonniin. Laskelmissa huomioidaan myös kunkin maan käytettävissä olevat hiilinielut, Suomessa metsät. Ilmastotalkoissa kymmenen vuotta on lyhyt aika.

Jos metsien hiilinielut saadaan paneelin mukaan ylläpidettyä ja vähitellen kasvatettua, suomalaisten ilmastotaakka tippuu jo nollaan hiilikiloon.

– Kyllä tämä Suomen osalta antaa ilman muuta toivoa. Suomi pystyy olemaan tavoitteidensa mukainen ja voimme myös tuottaa ratkaisuja muille, näkee puheenjohtaja Markku Ollikainen Suomen ilmastopaneelista.

Ollikainen vertaa suomalaisen tilannetta ruotsalaiseen, joka jo nyt painaa ilmastomielessä alle tonnin. Nielujen kanssa ruotsalainen ei paina laskennallisesti enää mitään, toisin kuin suomalainen, joka saattaa siirtyä höyhensarjaan arviolta vuonna 2035.

Tämä vaatii päästöleikkausvauhdin triplaamista ja nielujen pysymistä vähintään nykytasolla. Metsien lisähakkuut olisivat joidenkin prosenttien luokkaa viime vuoden ennätyshakkuista.

Ollikaisen mukaan nielujen ja samalla suomalaisen ilmastotaakan kannalta pitää ensin leikata reippaasti ilmastopäästöjä. Samalla asteittainen maaperäpäästöjen ja metsäkadon vähentäminen varmistavat sen, että suomalaiset pysyvät ilmastotalkoiden raskaassa vähentäjien sarjassa höyhenenkevyinä.

Ilmastopaneeli on laskenut polun niin, että vähennykset ovat teknisesti ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa.

Nolla kiloa ei paneelin mukaan kuitenkaan riitä suomalaisille, vaan taakka pitää saada miinusmerkkiseksi. Miinusmerkkisyys tarkoittaa päästöjen lisäleikkauksia ja nielujen kasvattamista entisestään. Päästövähennyspolkuja on hahmoteltu (siirryt toiseen palveluun) vuoteen 2050 asti.

Poliitiikot puhuvat Suomesta kokoaan isomapana toimijana ilmastokysymyksissä.

Tämä tarkoittaa esimerkin näyttämisen lisäksi sitä, että suomalaisten pitää kantaa kehittyneenä maana osuutensa myös maan rajojen ulkopuolella. Suomalaiset esimerkiksi kuluttavat ulkomailla tehtyjä tavaroita, joiden päästöjä ei tilastoida Suomessa.

Ilmastopaneelin niin sanotuissa oikeudenmukaisuuslaskelmissa ei ole huomioitu niin sanottuja historiallisia päästöjä. Maailman maat eivät ole päässeet sopuun siitä, miten ne huomioitaisiin sitovasti maiden päästöleikkaustavoitteissa.

Korjaus 4.10. klo 19.35: suomalaisen keskimääräinen ilmastojalanjälki on kymmenen tonnia.

Lue myös:

Ilmastopaneeli: Ilmastotavoitteita pitää kiristää entisestään – vuoden 2035 tavoite vaatii vähentämistahdin triplaamista ja isoja metsänieluja

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

"Lentohäpeää" pidetään tärkeänä syynä Ruotsin lentomatkailun matkustajamäärien laskuun – Suomessa lentomatkailun käyrät osoittavat ylöspäin