Analyysi: Kuka on oikeassa? Hallitus ja kokoomusmeppi juuttuivat väittelyyn Suomen tärkeän EU-tavoitteen vesittymisestä

EU-maiden johtajien neuvottelussa selviää pian, kytketäänkö EU-rahojen jakaminen jäsenmaille oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Suomen EU-puheenjohtajuus
Tytti Tuppurainen lähikuvassa.
Tytti Tuppurainen. Mathieu Cugnot / Isopix / AOP

Pääministeri Antti Rinne (sd.) vaikutti viime sunnuntaina mieheltä, joka jää historiaan. Rinne kertoi uutisen, että Suomi olisi saamassa maaliin tavoitteen, jossa unionin arvoja rikkovat maat menettäisivät EU-tukia.

Kyse on oikeusvaltioperiaatteen ja rahoituskehyksen kytkemisestä toisiinsa. Tämä on yksi keskeisistä tavoitteista, jotka Suomen hallitus on asettanut itselleen EU-puheenjohtajakaudella.

Pian Rinteen uutisen jälkeen asia mutkistui: kokoomusmeppi Petri Sarvamaa syytti Rinteen vesittäneen Suomen tavoitteen ja puhuvan löysiä. Hänen mielestään asiasta ei vielä ole sopua.

Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan, että tuomioistuimet toimivat riippumattomasti ja EU-sopimuksissa päätetyt unionin arvot –kuten ihmisten perusoikeudet – toteutuvat.

Rahoituskehyksessä taas sovitaan tulevien vuosien rahankäytön periaatteista. Seuraava kehyskausi osuu vuosiin 2021 – 2027 ja neuvottelut ovat meneillään. Suomen puolesta niitä käy eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) joka vastaa myös oikeusvaltioasioista.

Miksi poliitikoilla on tilanteesta täysin eri käsitys?

Ovatko kaikki maat yhtä mieltä?

Pääministeri Antti Rinne sanoi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että yksikään EU-maa ei vastusta oikeusvaltioperiaatteen ja unionin rahoituskehyksen kytkemistä toisiinsa. Rinne toisti asian torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

– Nyt ensimmäistä kertaa näyttää valoisalta, että se on toteutumassa. Unkari, Puola ja muut jotka ovat haranneet vastaan tässä kysymyksessä ovat valmiit hyväksymään tämän asian, Rinne sanoi.

Kytkyssä on kyse siitä, että rahoituskehysneuvottelun yhteydessä sovitaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Jos jokin valtio laiminlöisi oikeusvaltioperiaatetta, se voisi rangaistuksena menettää budjettivaroja.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ihmetteli Rinteen puheita perjantaiaamuna Ykkösaamussa. Sarvamaan mielestä Rinne on puhunut sovusta ennenaikaisesti.

– Minulla on useasta lähteestä sellainen tieto, myöskin useasta jäsenvaltiosta, että tätä sopua ei vielä ole, Sarvamaa sanoi.

Sarvamaalta kysyttiin, mitkä maat vastustavat sopua.

– Valtiot, jotka ovat jo tarkastelun kohteena siitä, ovatko siellä oikeusvaltion periaatteet enää kunniassa. Eli Unkari ja Puola, Sarvamaa sanoi.

Pääministerit Antti Rinne ja Viktor Orbán tapasivat maanantaina Budapestissa.
Pääministerit Antti Rinne ja Viktor Orbán tapasivat maanantaina Budapestissa.Attila Kisbenedek / AFP / Lehtikuva

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei maanantaina sanonut, että Unkari vastustaisi esitystä. Sen sijaan hän peräsi tarkkoja ehdotuksia siitä, miten ehdollisuus toteutettaisiin.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on neuvotellut jokaisen jäsenmaan paitsi Britannian kanssa seuraavasta rahoituskehyksestä. Tämän perusteella hän arvioi maiden olevan yhteisellä linjalla.

– Näyttää todennäköiseltä, että monivuotiseen rahoituskehykseen on tulossa sen kaltainen oikeusvaltiokytkentä, että EU:n varojen suojelu kytketään jäsenmaan oikeusvaltiopuutteisiin, Tuppurainen sanoi Ylen haastattelussa perjantaina.

Ylen tietojen mukaan vasta parin viikon päästä selviää, ovatko kaikki maat todella valmiita hyväksymään oikeusvaltioperiaatteen rahojen saamisen ehdoksi.

Seuraavassa EU-huippukokouksessa lokakuun puolivälissä jäsenmaat todennäköisesti sopivat, että EU-budjettivarat kytketään oikeusvaltioperiaatteeseen, tai sitten maat päätyvät loivempaan muotoiluun. Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeinen tavoite on, että EU-budjettirahoja saavat vain ne, jotka noudattavat oikeusvaltioperiaatetta.

Onko esitys vesitetty?

Käytännössä oikeusvaltioperiaate ja rahanjako kytkettäisiin toisiinsa niin, että rahoituskehyssopimuksessa mainitaan tästä periaatteesta.

Tämä periaate määriteltäisiin asetuksella, jota Euroopan komissio ehdotti viime vuonna. Asetusehdotuksen mukaan rahoitus voitaisiin jäädyttää maalta, jonka oikeusvaltiossa on puutteita, jotka vaarantavat "moitteettoman varainhoidon periaatteet".

Tällainen puute voisi olla esimerkiksi se, että maan tuomioistuimet ovat riippuvaisia vallanpitäjistä. Silloin ne eivät pysty tutkimaan, päätyvätkö EU-rahat oikeaan osoitteeseen.

Esityksellä ei ole tarkoitus puuttua yksittäisiin tapauksiin vaan laajempiin EU-rahan käytön ongelmiin jossakin jäsenmaassa.

Unionilla on jo olemassa keinot, joilla se puuttuu esimerkiksi yksittäisiin korruptiotapauksiin.

Lisäksi on olemassa tapa, jolla puututaan kaikkein raskaimpiin oikeusvaltiorikkomuksiin. Se on artikla 7:n mukainen sanktiomenettely, jota unioni käy Puolan kanssa parhaillaan ja joka on käynnistetty myös Unkarin kanssa. On kuitenkin hidasta ja vaikeaa saada maita korjaamaan käyttäytymistään, koska artiklaan liittyvät ratkaisut vaativat jäsenmaiden yksimielisyyden.

Rinteen mukaan budjettiin kytkeytyvä asetusehdotus ei ratkaisisikaan kaikkia oikeusvaltio-ongelmia.

– Tällä selkeästi pystytään puuttumaan korruptioon, siihen että rahoja käytetään väärin, niitä maksellaan väärin perustein eteenpäin, tämänkaltaisiin ongelmiin päästään kiinni, Rinne sanoi maanantaina Budapestissa.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on ollut yksi pääneuvottelijoista, kun parlamentti on sorvannut omaa kantaansa oikeusvaltioasetukseen. Asetuksen käsittely EU:ssa on yhä kesken, koska jäsenmaat eivät ole saaneet sovittua omaa kantaansa asetukseen.

Sarvamaa tulkitsi Rinteen Unkarin-puheita niin, että asetuksen sisältö on vesitetty jäsenmaiden käsittelyssä. Hän sanoi maanantaina Ilta-Sanomien haastattelussa Rinteen kertoman muuttavan komission esityksen kokonaan toiseksi.

Petri Sarvamaa
Petri SarvamaaMathieu Cugnot / EP

– Suomi on itse ajanut tämän siihen, että komission erittäin kunnianhimoisesta esityksestä uhkaa tulla suutari, Sarvamaa sanoo IS:lle.

Sarvamaa jatkoi Rinteen tulkinnan arvostelua Ylen Ykkösaamussa vielä perjantaiaamuna.

– Rinne puhui Budapestissa siitä, että tässä on kyse mahdollisesta korruption ja EU-tukien väärinkäytön rankaisemisesta, kun tässä asetuksessa ei ole kyse siitä, Sarvamaa sanoi.

Sarvamaan mielestä asetusluonnoksessa mainittu EU-budjetin vaarantuminen on komission ehdotuksessa pelkkä oikeusperusta, jonka nojalla komissio on voinut tehdä esityksensä. Asetuksella voitaisiin hänen mukaansa puuttua oikeusvaltio-ongelmiin myös laajemmin.

Oikeusvaltioasioista vastaava eurooppaministeri Tuppurainen kiistää, että asetusehdotus olisi vesittynyt Suomen käsittelyssä. Hänen mukaansa Suomi vie sitä edelleen eteenpäin hyvin pitkälti sellaisena kuin komissio sitä aikanaan esitti. Pääidea on koko ajan ollut budjettirahan käytön vahtiminen.

– Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus on yksi mahdollinen syy miten instrumenttia voidaan käyttää, kunhan se kytkeytyy budjettivarojen käyttöön, Tuppurainen sanoi Ylelle perjantaina.

Ylen tietojen mukaan ehdotetun asetuksen tekstistä ei olisi Suomen kaudella vielä neuvoteltu. Muutokset, joita esitykseen on tehty, on tehty jo ennen kuin Suomesta tuli EU-puheenjohtaja. Virkamieslähteen mukaan esitys ei kuitenkaan ole matkalla olennaisesti muuttunut.

Suomen tavoite on saada sovittua ensin isoin ja vaikein asia eli budjettivarojen ehdollisuus, jota myös useat muut nettomaksajamaat vaativat.

Jos asia saadaan sovittua osana tulevien vuosien rahoituskehystä, maat pääsisivät neuvottelemaan yhteistä kantaansa oikeusvaltioasetuksen yksityiskohdista. Jos taas oikeusvaltioperiaatteen ja budjettivarojen kytkeminen ei onnistu, asetuskin lässähtäisi.