Kaupunkilaispariskunta Itävallasta muutti Lappiin keskelle metsää elääkseen unelmaansa koirasusilaumansa kanssa – koirasudet kieltävä asetus hankaloittaa heidän elämäänsä

Kesällä voimaan tullut vieraslajiasetus rajoittaa merkittävästi koirasusien kasvattamista. Kiellolla suojellaan Suomen villiä susikantaa.

koirasusi
Harald ja Sarah Doblinger vastasyntyneen lapsensa kanssa.
Harald ja Sarah Doblingerin perheeseen kuuluu koirasusien ja koirien lisäksi vastasyntynyt lapsi.Antti Ullakko / Yle

Auton kaartaessa portin taakse alkaa moniääninen konsertti. Tänne ei voi saapua herättämättä huomiota: Susimaan asukkaat ovat havainneet tulokkaan.

Avaamme auton oven ja korviahuumaava ulvonta- ja haukkukonsertti täyttää ilman. Punaisen talon pihapiiriä reunustaa aitaus, jonka takana nousevat tummat kuuset.

Olemme saapuneet Lappiin Ranualle, syvällä metsän siimeksessä, keskellä luonnon rauhaa sijaitsevalle Susimaan tilalle. Täällä asuvat Sarah ja Harald Doblinger koirasusilaumansa ja pienen vauvansa kanssa.

Portin takana Doblingerien kaksi lauman jäsentä, tummat koirasusisisarukset Usva ja Meadow, kiertelevät ensin pihassa varovaisina tarkkaillen tulijoita. Pienen tutustumisen jälkeen ne osoittavat luottamusta nuolaisemalla tulijoiden käsivarsia ja naamaa.

Doblingerit ovat järjestäneet elämänsä koirasusiharrastuksensa ehdoilla. Heidän koiraharrastuksensa alkoi rescue-koirilla. Myöhemmin kuvaan tulivat koirasudet. Niissä heitä viehättää erityisesti luonne.

– Meidän mielestämme koirasusissa parasta on rauhallisuus. Koirasudet ovat paljon tavallisia koiria rauhallisempia ja niillä on paljon enemmän luonnetta, Sarah Doblinger sanoo.

Harald Doblinger jatkaa kertomalla, että koirasudet ovat paljon koiria yhteistyökykyisempiä. Niiden käytös poikkeaa koirien käytöksestä myös muuten.

– Siinä tilanteessa, missä uhattu koira saattaa hyökätä, koirasusi perääntyy askeltaen takaperin poispäin.

Nuiva vuokraisäntä johdatti pohjoiseen

Doblingerit ovat alun perin kaupunkilaisia yliopistokoulutettuja. Sarah opiskeli Itävallassa sivuaineenaan suomea. Yhteinen kiinnostus pohjoista maata kohtaan johdatti pariskunnan aikoinaan pohjolan perukoille.

He muuttivat vuosikymmen sitten Itävallasta pääkaupunkiseudulle. Heidän silloinen vuokranantajansa ei kuitenkaan suhtautunut myötämielisesti laajenevaan koiraperheeseen.

Pääkaupunkiseudun kalliit asuinkustannukset saivat heidät tähyilemään uutta asuinsijaa muualta Suomesta. Lopulta he pitkän etsimisen jälkeen päätyivät ostamaan talon Ranualta, missä heitä ympäröi pohjoisen luonto.

– Ajattelemme nyt, että vuokranantajan nihkeä suhtautuminen koiriin oli onnenpotku, Sarah ja Harald Doblinger sanovat.

Doblingerien talo, jonka pihassa on aitaus ja tarha koirasusille.
Lapissa Doblingerit saavat elää luonnon helmassa puhtaan luonnon ympäröimänä.Antti Ullakko / Yle

Maaseudun rauhassa sijaitsevan talon pihapiirissä koirille on omat, turvalliset aitauksensa. Pihapiirissä riittää tilaa koko laumalle ja lisäksi hyötypuutarhalle, jossa Doblingerit kasvattavat ruokaa perheelleen.

He ovat antaneet osalle eläimistään suomenkieliset nimet ja he myös puhuvat koirilleen vain suomea. Piharakennuksen seinää koristavat käsin kaiverretut puukyltit, joihin koirien nimet on kirjailtu.

Pihapiiristä löytyy myös kylmätilana toimiva kellari, josta Harald hakee luita laumalle kaluttavaksi.

Asetus rajoittaa koirasusien kasvatusta

Kesäkuun alussa voimaan tullut asetus kieltää suden ja koiran risteymien kasvattamisen, myymisen ja luovuttamisen, jos eläimen neljästä edeltävästä sukupolvesta löytyy puhdas susi: jalostusastetta kuvataan merkinnöillä f1-f4.

Asetuksen tavoitteena on estää suden ja koirasusien risteytyminen ja näin turvata luonnonvaraisen suden geneettinen puhtaus.

Suomen koirasusiyhdistyksessä asetuksen ennakoidaan johtavan pimennossa tapahtuvaan kasvatustoimintaan, koirasusien laittomaan tuontiin sekä sukusiittoisuuteen.

– Voi olla, että jo muutaman vuoden sisällä sisäsiittoisuus lisääntyy, Suomen koirasudet ry:n puheenjohtaja Taru Pekkarinen sanoo.

Myös Sarah Doblinger ennakoi asetuksen kaventavan geeniperimää.

– Kun uutta verta ei enää ole saatavilla, koirasusille tulee käymään lopulta kuten muillekin ylijalostetuille koirille, Sarah Doblinger pohtii.

Koirasusi makoilee häkissään Doblingerin perheen pihassa Ranualla.
Doblingereille on tärkeää, että kaikille heidän lemmikeilleen on metsässä isot aitaukset.Antti Ullakko / Yle

Pekkarinen arvelee, että asetuksen tarkoittamia koirasusia on Suomessa nyt noin puolensataa yksilöä. Suurin osa Suomen koirasusista on neljännen sukupolven ylittäviä yksilöitä, joita asetus ei koske.

– Suurimmalla osalla kasvattajista eläimet ovat vähintään f5-tyyppiä. He jatkavat jalostusta kuten ennenkin. Erityisesti niille, jotka haluavat koirasuden vain, koska sitä kutsutaan koirasudeksi, mikään ei muutu, kritisoi Harald Doblinger.

– Jos haluat todella työskennellä ominaisuuksien ja luonteenpiirteiden kanssa, niin silloin se on huono juttu, hän pohtii.

Tosiharrastajille, kuten Doblingereille, asetus tietää muutoksia.

He eivät tiedä tarkasti osan eläimistään sukupuuta. Niillä he eivät voi teettää pentuja, sillä on käytännössä mahdotonta varmistua niiden risteytysasteesta ja jalostuksen laillisuudesta.

Harald Doblinger harmittelee asiaa, sillä hänen mukaansa juuri ne ovat heidän parhaita koiriaan.

Osa hankkii koirasuden imagon vuoksi

Doblingerit ja myös Taru Pekkarinen ovat havainneet, että osa ihmisistä hankkii koirasusia esimerkiksi niiden televisiosarjoissa saaman julkisuuden innoittamana.

– Vuosittain tulee useitakin tapauksia, joissa on luultu, että koirasusi pärjää kerrostalossa tai omakotitalossa sisällä, ja sitten kun pentu tai aikuinen jää yksin, niin koti onkin tuhottu, sanoo Pekkarinen.

Doblingerit kertovat, että heille on tarjottu useita koirasusia pitovaikeuksien vuoksi. Kaikille he eivät kuitenkaan voi tarjota kotia.

Jalostamisen lisäksi koirasusien myyminen ja luovuttaminen on kiellettyä, mikä tuottaa ongelmia uutta kotia etsiville eläimille. Doblingerien ensimmäinen kesykoira tuli heille, kun sen omistaja sairastui syöpään eikä voinut huolehtia siitä.

Miten kävisi nyt, jos tällainen koira olisikin koirasusi, kysyy Harald Doblinger.

– Mitä tapahtuu tällaisille koirille? Onko niiden kohtalona lopetuspiikki?

Harald Doblinger seuraa, kun Sydän-koirasusi järsii luuta.
Eläimet pääsevät myös lenkkeilemään hihnassa lähimaastossa.Antti Ullakko / Yle

Koirasusiin liittyen on noussut esiin laittomuuksia ja kaltoinkohtelutapauksia myös viime aikoina.

Tuorein tapaus on Kanta-Hämeestä, missä poliisi joutui lopettamaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillyn koirasusikasvattajan tilalta takavarikoidut eläimet. Tapaus on nyt siirtynyt syyteharkintaan.

Eläimistään hyvin huolehtivat Doblingerit ovat seuranneet julkisuudessa olleita koirasusien kaltoinkohtelutapauksia surullisina.

Tilalla vierailee koirasusista kiinnostuneita matkailijoita

Tuuheassa kuusimetsässä piilottelevasta Susimaasta, Doblingerien ja koirasusilauman kodista, on vähitellen kehittynyt pienimuotoinen matkailukohde, jossa koirasusista kiinnostuneet turistit käyvät tutustumassa eläimiin ja viettävät aikaa niiden kanssa.

Doblingerit kertovat, että eivät halua mieltää itseään matkailuyrittäjiksi, vaan kyse on enemmänkin elämäntavasta. Samaan elämäntapaan kuuluvat myös sähköttömyys, selviäminen ilman juoksevaa vettä ja ruokapöytään ravintoa tuottavat omat kasvimaat.

Kaupunkilaislähtöisinä he kertovat joutuneensa etsimään kirjoista tietoa viljelystä. Viimekesäiset perunat riittivät huhtikuulle asti.

Myös sähkötön talo ja Lapin talvipakkaset olivat aluksi haasteellinen yhdistelmä. Ongelma on kuitenkin selätetty itse asennettujen aurinkopaneeleiden, puulämmityksen sekä sähkölaitteisiin virtaa antavan aggregaatin avulla.

Sarah tosin naurahtaa, että talvisin suuresta talosta löytyy monta kulmaa, jotka voivat tarvittaessa toimittaa jääkaapin virkaa.

Pian Susimaan tilan peittää valkea lumivaippa.

Luonnon kanssa sopusoinnussa elävät asukkaat eläimineen odottavat tulevan talven tuloa jo paremmin varustautuneina kuin heidän ensimmäisenä Lapin-talvenaan. Lappiin he kertovat jo juurtuneensa – heidän kotinsa on nyt täällä.

Lue myös:

Pärjäisitkö ilman juoksevaa vettä ja naapureiden turvaa? Eliisa Kiiskinen muutti Helsingistä metsän keskelle Lieksaan ja viihtyy 22 huskynsa kanssa

Japanilais-suomalainen perhe rakentaa unelmien ekoelämää lappilaiselle pikkukylälle – tuulivoimala ja villiruoka takaavat omavaraisuuden

Oletko haaveillut muuttavasi kaupungista maalle? Unelmansa toteuttanut Annukka kertoo, miten temppu tehdään: ”Kyllä se paljon rohkeutta vaatii”