Libanon on syvässä finanssikriisissä – Automaateista ei aina saa dollareita ja se tekee kansasta levottoman

Libanonin valtionvelka on paisunut valtavaksi.

Libanon
Libanonilaiset osoittavat mieltään Beirutissa.
Taloudellinen ahdinko sai kansan kaduille Beirutissa syys-lokakuun vaihteessa.Nabil Mounzer / EPA

Levottomuus velloo Libanonissa, joka kärsii jo vuosia muhineesta talouskriisistä.

Uutistoimisto AFP:n mukaan paniikki levisi kansan keskuuteen kuunvaihteessa, kun automaateista ei enää juurikaan saanut nostettua Yhdysvaltain dollareita ja myös pankit kieltäytyivät vaihtamasta isoja rahasummia.

Libanonissa Yhdysvaltain dollarit ja Libanonin punnat ovat rinnakkaisia valuuttoja päivittäisessä kaupankäynnissä.

Vuodesta 1997 lähtien 1 500 Libanonin punnalla on saanut yhden dollarin. Järjestely otettiin käyttöön useiden devalvointien ja vuonna 1975-1990 käydyn sisällissodan jälkeen.

Syyskuussa punnan arvo heikkeni. Yhdestä dollarista piti pulittaa jopa 1 600 Libanonin puntaa.

Polttoainemyyjät uhkaavat lakolla

Huolet vaikeutuvista elinolosuhteista, hintojen noususta ja dollarien puutteesta ovat saaneet kansat kaduille vaatimaan muutosta.

Dollarien puute on huolestuttanut erityisesti yrittäjiä, kertoo AFP. Esimerkiksi polttoaineenmyyjät ovat uhanneet aloittavansa lakon, sillä asiakas maksaa tankillisensa usein Libanonin punnilla, mutta jakelijoille pitää maksaa dollareilla.

AFP:n mukaan keskuspankki aluksi kielsi dollarien puutteen ja selitti sitten kurssin vaihtelujen johtuvan lisääntyneestä maahantuonnista, jonka tarkkailijat epäilevän johtuvan osittain salakuljetuksista sodan repimään Syyriaan.

Tärkeimpien maahantuojien tilanne helpottui lokakuun ensipäivinä, kun lakkouhkausten myötä keskuspankki myönsi polttoaineen, lääkkeiden ja ja vehnän maahantuojille oikeuden saada dollareita kaupanteon tarpeisiin.

Korruptio kukoistaa

Välimeren rannalla sijaitsevan pienen valtion talouskasvu on ollut heikkoa jo pitkään. Libanonin valtionvelka on paisunut 86 miljardiin dollariin, (siirryt toiseen palveluun) mikä vastaa yli 150 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Talouskriisin taustalla vaikuttavat naapurimaa Syyrian sota sekä maan oman politiikan umpikujat, joiden keskiössä ovat sunnien, shiiojen, kristittyjen ja druusien jakautuneet leirit.

Heinäkuussa parlamentti hyväksyi hätäbudjetin, jonka tarkoituksena on pelastaa talous. Libanonille luvattiin viime vuonna 11 miljardin dollarin kansainvälinen apupaketti (siirryt toiseen palveluun), jonka ehtona ovat talousuudistukset.

Mies käy läpi roskia kadulla Beirutissa.
Kansan luottamus Libanonin korruptoituneeseen johtoon on vähäistä. Osa valtion varoista valuu miljardöörien taskuihin.Wael Hamzeh / EPA

Osa valtion rahoista on kuitenkin tähän mennessä valunut johtoportaan taskuihin. Vuonna 2018 Transparency International (siirryt toiseen palveluun)antoi Libanonille 28 pistettä korruptiovertailussaan, jossa maksimipistemäärä vähiten korruptoituneilla mailla on 100 pistettä.

Korruptio on merkittävä syy Libanonissa viime viikkoina puhjenneisiin protesteihin.

– Ponnistelemme päivästä toiseen pysyäksemme elossa. He ovat nälkiinnyttäneet meidät, he ovat varastaneet meiltä. Liika on liikaa, 52-vuotias paikallinen nainen totesi uutistoimisto AFP:lle.

Ajatushautomo Carnegie Middle East Centerin johtaja Maha Yahyan mukaan valuuttaan liittyvät huolet ovat päivittäinen puheenaihe.

– Erityisen turhauttavaa on, ettei meillä tunnu olevan mitään horisontissa. Meillä ei ole suunnitelmaa, jonka perusteella voisimme vain purra hammasta ja kestää seuraavat puoli vuotta, ja sitten kaikki olisi hyvin, Yahya sanoo uutistoimisto Reutersille.

Luottoluokitus laskee

Libanonin talouteen ei luoteta myöskään kansainvälisesti. Esimerkiksi Fitch ja Moody's ovat tänä vuonna alentaneet valtion luottoluokitusta ja tarkkailevat tilannetta tiivistii myös tulevien laiminlyöntien varalta, kertoo AFP.

Ekonomisti Nassib Ghobril sanoo kuitenkin uutistoimistolle, ettei ole olemassa todellista riskiä siitä, että Libanon turvautuisi nykypäivänä devalvointiin.

Keskuspankilla on ekonomistin mukaan esimerkiksi riittävät valuuttavarastot, joiden avulla se voi ostaa ja myydä valuuttaa ja siten pitää yllä Libanonin punnan kurssia.

Lähteet: AFP, Reuters