Päivi Happonen: Miksi 10 vuoden takaisista koulusurmista ei otettu riittävästi oppia? – Nuoria voidaan auttaa, jos ihan oikeasti halutaan

Koulukiusaamiseen pitää ja siihen voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin, kirjoittaa Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen.

Koulusurmat
Päivi Happonen
Laura Railamaa / Yle

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa kuoli yhteensä 20 henkilöä.

Heitä, jotka menettivät omaisensa ja rakkaimpansa on hyvin paljon enemmän.

Tuska ja suru seuraavat loppuelämän ajan.

Myös heitä (siirryt toiseen palveluun), joiden läheiset olivat näiden julmien tekojen takana.

Vakavien rikosten valmistelulain myötä poliisille on tullut aiempaa paremmat mahdollisuudet puuttua kouluiskujen valmisteluun.

Voiko järkyttävistä teoista oppia jotain?

Kyllä voi.

Sen takia Onnettomuustutkintakeskus kävi perin pohjin läpi Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapaukset ja antoi niistä suosituksia.

Ohjeistuksia yhteiskunnalle, miten voisimme yrittää tulevaisuudessa estää koulusurmia.

Osa suosituksista on toteutunut.

Suomeen on saatu esimerkiksi laki henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi koulusurmaa tai -iskua valmisteleva henkilö voi joutua oikeuteen ja hänet voidaan tuomita.

Näin kävi esimerkiksi joitakin vuosia sitten olleessa oikeudenkäynnissä, jossa syytettyinä olivat Helsingin yliopistoon iskua suunnitelleet mies ja nainen.

Vakavien rikosten valmistelulain myötä poliisille on tullut aiempaa paremmat mahdollisuudet puuttua kouluiskujen valmisteluun.

Poliisi on kertonut, että se on estänyt vuosittain kymmeniä kouluiskuja.

Onnettomuustutkintakeskus kiinnitti kymmenen vuotta sitten antamissaan suosituksissa huomiota myös koulusurmien ja nuorten pahoinvoinnin niin sanottuihin juurisyihin.

Onnettomuustutkintakeskus totesi hyvin selkeästi, että nuorten syrjäytymiseen ja koulukiusaamiseen on puututtava.

Lisäksi mielenterveyspalvelut on kyettävä tarjoamaan kaikille, jotka niitä tarvitsevat.

Useita työryhmiä on perustettu ja kokousviinereitä syöty. Hurja määrä erilaisia raportteja on kirjoitettu.

Mitä kymmenessä vuodessa on saatu aikaan?

Useita työryhmiä on perustettu ja kokousviinereitä syöty. Hurja määrä erilaisia raportteja on kirjoitettu.

Mutta mitä ihan oikeasti on saatu aikaan?

Nuorten pahoinvoinnin vähentämiseksi on tehty paljonkin.

Tosiasia kuitenkin on, että jälleen tällä viikolla monen nuoren syrjäytymiskierre syvenee. Kouluissa kiusataan ja psyykkiset ongelmat jäävät monilta hoitamatta.

On helppoa osoitella sormella sinne ja tänne. Ja varsinkin sinne.

Paljon vaikeampaa on esittää keinoja, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua.

Kahden rikosilmoituksen jälkeen poliisi pyysi apuun Aseman Lapset - yhdistyksen.

Joskus ratkaisu saattaa löytyä yllättävänkin helposti.

Eräs sellainen hanke syntyi joitakin vuosia sitten, kun Aseman Lapset -yhdistyksen hankepäällikkö Heikki Turkka mietti, miten koulukiusaamiseen voisi puuttua tehokkaasti.

Turkka kehitteli tiiminsä kanssa toimintamallin, jolla vaikeisiin ja pitkittyneisiin koulukiusaamistapauksiin puututaan.

Yle uutisoi tästä toimintamallista sunnuntaina.

Lue tästä juttu koulukiusatusta Rosasta, jota Aseman Lapset -yhdistys auttoi.

Rosa oli jättänyt koulun kesken, koska hän ei enää kestänyt kiusaamista.

Rosan koulun ulkopuoliset kaverit olivat pahoinpidelleet kostoksi Rosan kiusaajia. Tilanne oli pahasti solmussa, eikä sitä kyetty ratkomaan helsinkiläiskoulussa.

Kahden rikosilmoituksen jälkeen poliisi pyysi apuun Aseman Lapset - yhdistyksen.

Vähintään sata koulukiusaamisen uhria. Vähintään sata kiusaajaa. Vähintään sata surullista kotia.

Yhdistys kokoaa yhteen kiusatut, kiusaajat, opettajat, rehtorit ja muut viranomaiset.

Vanhemmille pidetään erikoisvanhempainiltoja, joihin kutsutaan nuoret mukaan.

Joskus luokkaan hommataan toinen opettaja kriisivaiheen ajaksi, joskus selvitellään koulun ja vanhempien tulehtuneita välejä.

Lähes kaikki tapaukset päätyvät rikosoikeudelliseen sovitteluun.

Aseman Lapset on ollut hoitamassa noin sata vaikeaa koulukiusaamistapausta muutaman viime vuoden aikana.

Tulokset ovat olleet erittäin hyviä.

– Olemme saaneet muutoksia yleiseen turvallisuuteen koulussa ja vapaa-ajalla. Koulun keskeyttäneitä nuoria on saatu takaisin kouluun. Ja koulujen ja kotien välejä paremmaksi, Heikki Turkka kertoi Ylen haastattelussa.

Vähintään sata koulukiusaamisen uhria. Vähintään sata kiusaajaa. Vähintään sata surullista kotia.

Heitä kaikkia on voitu auttaa.

Se on hieno uutinen.

Aseman Lapset on toiminut Helsingissä, Järvenpäässä ja Lohjalla. Tavoite on, että toiminta saataisiin leviämään koko maahan.

Useassa koulussa kiusaamistapauksiin osataan puuttua hyvin, mutta ei kaikissa.

Suurin virhe kouluissa on, että siellä puututaan vain yhteen lyöntiin tai potkuun. Näin sanoi minulle kiusaamistapausten asiantuntija Heikki Turkka, kun haastattelin häntä.

On äärimmäisen tärkeää selvittää taustat ja kokonaisuus. Se, miksi lapsi tai nuori potkii tai harjoittaa henkistä väkivaltaa.

Olisi tärkeää päästä selvittämään riittävän ajoissa, miksi joku hautoo koulusurmaa. Miksi joku haluaa surmata koulukavereitaan.

Jos minä olisin kaupungin tai valtion vastuuhommissa, minä suorastaan repisin rahat mistä tahansa tällaiseen toimintaan.

Parhaillaan jotkut kaupungit pohtivat, riittäisikö heidän budjeteistaan rahoitusta Aseman Lapset -yhdistyksen työhön.

Jos minä olisin kaupungin tai valtion vastuuhommissa, minä suorastaan repisin rahat tällaiseen toimintaan mistä tahansa.

Aseman Lapset ei ole ainoa yhdistys, joka tekee tärkeää työtä nuorten auttamiseksi.

Nämä yhdistykset eivät voi toimia, ellei niiden työhön anneta resursseja.

On täysin selvää, ettei nuorten pahoin- ja hyvinvointia voida jättää kolmannen sektorin vastuulle.

Julkisen terveydenhuollon on kyettävä tarjoamaan nykyistä paremmin mielenterveyspalveluita nuorille.

Syrjäytymiseen on pystyttävä puuttumaan nykyistä tehokkaammin.

Vaikka mitä tehtäisiin, kaikkia pahoja tekoja ei voida koskaan torjua.

On myös hyvä muistaa, että koulusurmien taustalla on usein monta syytä.

Mutta niiden estämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Eli paljon enemmän kuin nyt tehdään.

Nuoria voidaan auttaa, jos ihan oikeasti halutaan.

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja. Hän tekee rikos- ja oikeusuutisia Ylen verkkosivuille, radioon ja televisioon. Hän on ollut paikan päällä uutisoimassa Myyrmäen ostoskeskuksen pommin räjähdyksestä, Kauhajoen kouluampumistapauksesta ja Turun puukotuksista.

Lue lisää:

Kymmenen vuotta sitten Suomi-sydän pysähtyi kahdesti Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien myötä – Tutkija: Nykyään toimimme paremmin, mutta parantaa voi

5 syytä miksi koulusurmaajat ovat lähes aina nuoria miehiä – "Se on se tarina mitä heille annetaan"

Nämä asiat tiedämme Kuopion kouluhyökkäyksen tekijästä: Epäilty on vuonna 1994 syntynyt suomalainen mies ja koulun oppilas

Taina Rantalan tytär kuoli Kauhajoen kouluammuskelussa 11 vuotta sitten – äidin mieltä piinaavat yhä monet kysymykset