Paukkupatruunat herättivät hämminkiä ilmavoimien pääsotaharjoituksessa – sivulliset olivat kuvaamassa pusikossa

Ruska 19 on ilmavoimien suurin harjoitus tänä vuonna.

ilmavoimat
Hornet -hävittäjä Pirkkalassa.
Kuvituskuva Hornetista. Juha Vuohelainen / Yle

Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoituksessa sattui sunnuntaina tapaus, joka herätti hämminkiä sivullisissa. Lentokoneita kuvanneet luulivat, että heitä kohti ammuttiin, vaikka näin ei Puolustusvoimien mukaan ollut.

Pirkkalassa ammuttiin osana harjoitusta "räkäpäillä" eli paukkupatruunoilla. Paikan päällä olleet kuvaajat luulivat, että sarja oli suunnattu heitä kohti. Väärinkäsitys syntyi siitä, että vartiomiehet tulivat sanomaan, ettei alueella saa kuvata. Kuvaajan mukaan aluetta ei ollut kuitenkaan merkitty kielletyksi.

Asia tuli ilmi sosiaalisen median kautta.

Ilmavoimat järjestää Ruska 19 -ilmasotaharjoituksen 1.–10. lokakuuta. Puolustushaaran vuoden pääsotaharjoitukseen osallistuu yli 50 ilma-alusta ja noin 4 500 henkilöä ympäri Suomea. Myös Ruotsin ilmavoimat on mukana harjoituksessa.

Harjoituksen johtaja, ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen kuuli väitteestä maanantaina aamulla. Puolustusvoimat alkoi Keräsen mukaan selvittää heti asiaa.

Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö Mika Hakanen sanoo, ettei Puolustusvoimilla ollut tietoa, että pusikossa on piilossa kuvaajia. Harjoitukseen osallistuneet olivat luulleet todennäköisesti pusikossa olleen harjoituksessa vihollisina toimineita.

Paukkupatruunat olivat osa harjoitusta ja ne ammuttiin 50 metrin päästä, jolloin mitään vaaraa ei Hakasen mukaan aiheutunut.

Kun vartiomiehet huomasivat eri tilanteessa kuvaajat, he olivat käyneet toivomassa, ettei alueella kuvata. Tämä johtuu siitä, ettei Puolustusvoimat halua, että henkilökunta tai koneet tunnistetaan.

Hakasen mukaan asia on selvitetty hyvässä yhteisymmärryksessä. Bongareiden tulee jatkossa ilmoittaa tulosta, jolloin heille sovitaan paikka, missä kuvaaminen onnistuu.

Ilmavoimien suurin harjoitus

Ruska 19 on ilmavoimien suurin harjoitus (siirryt toiseen palveluun)tänä vuonna. Puolustusvoimien mukaan sen tavoitteena on kehittää ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa puolustusvoimien kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä toimimaan Suomen ilmapuolustuksen poikkeusolojen tehtävissä.

Harjoitukseen osallistuu yhteensä 4 500 henkilöä, joista noin 2 000 on reserviläisiä. Maavoimista harjoitukseen osallistuu joukkoja Panssariprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Ruskan lentotoimintaan osallistuu ilmavoimista 26–28 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 14 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä yksi maavoimien NH90-helikopteri.

Ruotsin ilmavoimista on mukana puolestaan kahdeksan JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjää sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus.

Ruska 19 -harjoituksen lentotoiminta lähtee pääosin Tampere–Pirkkalan, Kuopion, Rovaniemen ja Jyväskylän lentoasemien yhteydessä sijaitsevista ilmavoimien tukikohdista.

Lentotoiminta suuntautuu Rovaniemelle, Kuusamoon, Kajaaniin, Kuopioon, Jyväskylään, Tampereelle, Vaasaan ja Ruotsin Luulajaan rajautuvalle alueelle. Ruska 19 -harjoitukseen osallistuvat ilmatorjuntayksiköt toimivat Lohtajan harjoitusalueella sekä Kuopion tukikohdassa.

Ruska 19 -harjoitukseen liittyy puolustusvoimien mukaan lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppua. Soihdut voivat näkyä taivaalla kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.

Harjoituksen lentotoiminta päättyy tiistaina kello 18. mennessä.