Kokkolan hybridiareenan rakentamiseen löytyisi rahaa, kaikki muu on vielä auki

Selvitysmies on yksityiskohdista vaitonainen, mutta kiinnostusta hanketta kohtaan hänen mukaansa on.

Tapahtumahallit ja -areenat
Luonnos Kokkolaan kaavaillusta hybridiareenasta.
Alustava luonnos Kokkolaan kaavaillusta hybridiareenasta.Sari Vähäsarja / Yle

Kokkolaan suunniteltu hybridiareena kiinnostaa rahoittajia. Investointina hanke onkin selvitysmies Jarmo Nissin mukaan täysin mahdollinen.

Investointia suurempi ongelma on saada areenasta pitkällä tähtäimellä kannattava.

Kesällä osa-aikaisena selvitysmiehenä aloittaneen Nissin tehtävä on rakentaa ehdotus hankkeen yhtiömallista, rahoituspohjasta, Kokkolan kaupungin käyttökustannuksista ja toimintojen kokonaisuudesta vuoden loppuun mennessä.

Nissi on työn etenemisen suhteen vielä vaitonainen, mutta sanoo, että hankkeeseen suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Myös alueesta tehty havainnevideo on hänen mukaansa toiminut hyvin ja konkretisoinut suunnitelmia.

– Henki on joka suunnassa positiivinen. Nähdään, että tarvetta on.

Nissi arvioi jo kesällä, että työlukuna oleva 30 miljoonaa investointiin ei ole ongelma. Tähänastiset haarukoinnit vahvistavat ajatuksen.

Suurin ratkaistava kysymys on se, millä mallilla rakentaminen toteutettaisiin ja miten rakennuksen käyttökustannukset jakautuisivat.

Lähtöajatus on, että tiloja käyttäisivät päiväsaikaan esimerkiksi koululaiset. Kokkolan kaupunki olisi siis väistämättä mukana maksamassa käyttökustannuksia, mutta kuinka suurella panoksella? Kaupungin tavoitteena on myös olla mahdollisesti syntyvässä yhtiössä vähemmistöosakas, mieluusti selvästi alle 50 prosentin osuudella.

– Realismi löytyy, kunhan kaupallisen puolen ja kaupungin rooli selkiytyy, Nissi arvioi.

Myös rakentamisen toteutusmalli pitää miettiä tarkkaan muun muassa hankintalain valossa.

Kompromisseja luvassa

Nyt pöydällä oleva luonnos kattaa täysmittaisen jalkapallokentän, 3 000–5 000 katsomopaikkaa ja 10 000–11 000 neliötä sisäliikuntatilaa. Monitoimiareenalla voitaisiin järjestää myös isoja messuja, konferensseja ja konsertteja.

Tilojen kanssa joudutaan tekemään kompromisseja: kaikkien lajien harrastusta halli ei mahdollista. Sisähallissa voisivat harjoitella muun muassa koripallon, lentopallon ja salibandyn harrastajat.

Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kyseltyä juoksurataa sinne ei sen sijaan tulisi, ainakaan kentän ympäryksen mittaa. Suora rata olisi mahdollisuuksien rajoissa.

Jo lähes kaksi vuotta sitten asetettu työryhmä linjasi niin, että yleisurheilua ei alueelle sijoitettaisi, vaan Kirkonmäen kenttä riittää sen tarpeisiin.

Urheilupuistoa on pyöritelty niin pitkään ja suunniteltu rinnakkain erilaisissa työryhmissä. Niinpä siitäkin, mitä ollaan suunnittelemassa, on erilaisia käsityksiä.

Seurojen tyytyväisyys oloihin heikentynyt

Kun Kokkolan valtuusto hyväksyi viime joulukuussa urheilupuiston alueen kartan jatkosuunnittelun pohjaksi, se samalla hyväksyi ponnen siitä, että liikunta- ja urheilulajien nykytilaisuus ja tulevaisuus pitää kartoittaa.

Tämä toteutettiin seuroille suunnatulla sähköisellä kyselyllä, vastauksia saatiin 35 yli 20 lajin edustajilta. Vastaajissa painottuivat jalkapallo ja yleisurheilu, esimerkiksi jääurheilu ei vastannut lainkaan.

Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä nykyisiin olosuhteisiin, paikkojen sijaintiin, vuorojen määrään ja ajankohtiin. Olosuhteiden laatuun oltiin vähemmän tyytyväisiä. Tyytyväisyys oli myös laskenut kolmen vuoden takaisesta kyselystä.

Vastaajista vajaa puolet arvioi myös, että Kokkolassa on huonommat olosuhteet kuin muissa vastaavissa kaupungeissa.

Areena olisi parannus, mutta vanhatkin tilat tarvitaan

Kokkolan liikunta- ja urheiluseurat näkevät suunnitellussa urheilupuistossa paljon plussia. Yksimielisimpiä vastaajat olivat siitä, että hankkeet parantaisivat Kokkolan vetovoimaa ja asukkaiden hyvinvointia. Se nähtiin vielä tärkeämmäksi kuin oman lajin tilanne.

Uudet tilat eivät silti poistaisi tarvetta käyttää nykyisiäkin tiloja.

– Koulujen saleissa ja liikuntasaleissa on tosi korkea käyttöaste. Siihen paineeseen suunnitelma ei näytä tuovan niin isoa helpotusta kuin voisi ajatella. Uudet tilat mahdollistavat lajikohtaisen harjoittelun, jolloin vanhoista tiloista vapautuu enemmän mahdollisuuksia vapaaseen liikuntaan, summaa liikuntatoimenjohtaja Lotta Nyqvist.

Yli 80 prosenttia vastaajista näkee, että urheilupuiston ja hybridiareenan ansiosta harjoittelu- ja kilpailutoimintaa voisi laajentaa, ja myös omatoiminen liikkuminen lisääntyisi.

– Todella monen alueella toimivan lajin edellytykset paranisivat hankkeen myötä, niin harjoitus- kuin kilpailumielessä. Joidenkin lajien kilpailumahdollisuuksien eteneminen riippuu näistä hankkeista.

Toisaalta kompromisseja on luvassa: esimerkiksi koripallo edellyttäisi SM-tasolla puulattiaa, mutta sellaisen saaminen monitoimihalliin on epätodennäköistä, koska se rajoittaisi muuta käyttöä.

Näitä käytännön asioita on kirjoitettu auki ja poimittu jatkotyöhön. Selvitys onkin tarkoitus pitää esillä urheilupuiston valmistelussa ja evästyksissä.

Nyqvistinmielestä vastauksista saatiin kattava raportti, joskaan erityisen rajuja johtopäätöksiä vastauksista ei voi tehdä.

Hän ei myöskään allekirjoita jäähallin tiputtamista ykkösvaiheen ulkopuolelle: sekä jäähallissa että harjoitushallissa on puutteita, ja liikuntapuolen suunnitelmissa hybridiareena ja harjoitushalli ovat samalla viivalla.

LUE MYÖS:

Hybridiareenan suunnitteluun pantiin vauhtia Kokkolassa – syksyn aikana selvitetään, löytyykö arviolta 30 miljoonan hankkeelle rahoittajia