Tuore rauhannobelisti Abiy Ahmed Ali on paljon vartija: jos Etiopia hajoaa, Afrikan sarvi suistuu kaaokseen – tapaa Niinistön ensi viikolla

Presidentti Niinistö tekee ensimmäisen virallisen vierailunsa Afrikkaan. Muuttoliike nousee luultavasti esille matkan yhteydessä.

Afrikka
Pikkutyttöjä istuu luokassa.
Suomi tukee Etiopiassa muun muassa opetussektoria. Koululaiset kuvattiin Bahir Darissa Luoteis-Etiopiassa helmikuussa 2019.Joona Pettersson

BAHIR DAR/HELSINKI Kymmenet pienet kasvot kääntyvät katsomaan luokan ovensuuhun ilmestynyttä seuruetta. Sitten lausutaan tärkeät vuorosanat.

– Mitä teille kuuluu, kysyy suomalaiset toimittajavieraat tuonut vararehtori Wagaw Mengistu lapsilta englanniksi.

– Hyvää kiitos, entä teille, kuuluu ponteva vastaus kuorossa.

Tämän Bahir Darin kaupungin koulun oppilaat ovat poikkeuksellisen onnekkaita. Kaikissa Etiopian kouluissa ei suinkaan ole tytöille omaa soppea, jossa voi siistiytyä rauhassa silloin, kun on kuukautiset. Ilman sitä moni tyttö voisi jättää tulematta kouluun.

Tänne sellainen huone on rakennettu suomalaisten tuella. Sen voisi painaa mainoksiin esimerkkinä yhdestä Suomen kehityspolitiikan kärkitavoitteesta, naisten ja tyttöjen aseman parantamisesta.

Ensi viikolla naisten asemasta ja paljosta muusta puhuu Etiopiassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hän matkustaa nyt koko presidenttiaikansa ensimmäiselle viralliselle vierailulle Afrikkaan.

Niinistö on saanut kutsun Etiopiaan jo viime vuonna. Matka ei voisi toteutua ajankohtaisempaan saumaan, sillä Etiopian uudistajana ylistetty pääministeri Abiy Ahmed Ali sai tämän viikon perjantaina Nobelin rauhanpalkinnon.

Etiopian väestö kasvaa yli 2,5 miljoonalla joka vuosi.
Etiopian väestö kasvaa yli 2,5 miljoonalla joka vuosi.Mika Mäkeläinen / Yle

Afrikkaa on toisteltu jo pitempään kuin mantraa suomalaisten poliitikkojen puheissa.

Antti Rinteen (sd.) hallitus on laatimassa Afrikka-strategiaa (siirryt toiseen palveluun) ja laittamassa lisää rahaa kehitysyhteistyöhön, jossa Afrikka nousee keskiöön.

Samaan aikaan Suomi on saamassa Afrikka-suhteista ja kehityspoliitikasta vastaavaksi EU-komissaariksi Jutta Urpilaisen (sd.).

Osasyy siihen, että Afrikasta puhutaan nyt kaikkialla Euroopassa uusin äänenpainoin, on huoli siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta. Jos köyhyys, konfliktit ja ilmastonmuutos synnyttävät Afrikassa epävakautta tai muuten hankalia oloja, se voi näkyä meidän rajoillamme, EU:ssa ajatellaan.

EU-puheenjohtajamaa Suomen presidentille Etiopia on oiva kohde symboliselle vierailulle Afrikkaan isolla A:lla.

Raitiotie ja kerrostaloja Addis Abeban keskustassa.
Addis Abeban keskustaa halkoo kiinalaisten rahoittama pikaraitiotie. Joona Pettersson

Etiopian pääkaupunki Addis Abeba on eräänlainen Afrikan Bryssel. Se on diplomatian keskus, jossa on Afrikan unionin päämaja ja liuta YK-järjestöjä.

Mutta myös Afrikan sarven jättiläinen itsessään kiinnostaa nyt monenlaisia kansainvälisiä toimijoita ja pelureita. Köyhässä maassa on äskettäin nähty Afrikan oloissa miltei ennennäkemättömän nopeaa vapautumista.

Vielä pari vuotta sitten Etiopiaa hallittiin rautaisella otteella, mutta vuonna 2018 aloittanut pääministeri Abiy Ahmed on pannut tuulemaan. Kuten Norjan Nobel-komitea palkintoperusteluissaan (siirryt toiseen palveluun), myös EU ja Suomi haluavat kannustaa Abiya muutoksissa, joita on toivottu Etiopialta jo pitkään.

Suomi on Etiopialle pikkuinen kumppani, mutta Suomen etuna on maine niin sanottuna jokasään ystävänä, joka on pysynyt läsnä läpi kaikenlaisten aikojen, kuvaa Suomen Etiopian-suurlähettiläs Helena Airaksinen.

– Me olemme toimineet ruohonjuuritasolla ja yrittäneet tuoda ihmisille keinoja, joilla he pärjäävät omassa elämässään, Airaksinen sanoo.

Niinistö voisi puhaltaa Addis Abebassa kakusta kynttilöitäkin, sillä Suomen ja Etiopian diplomaattiset suhteet täyttivät juuri 60 vuotta. Kehitysyhteistyötä suomalaiset ovat tehneet Etiopiassa jo yli viisi vuosikymmentä, ja maa on nykyisin Suomen suurin kahdenvälisen avun saaja Afrikassa.

Nyt edessä ovat uudenlaiset mullistukset.

Sotilailla on videolla maastopuvut ja fuksianpunaiset baretit. Heitä on kaikkialla Etiopian uuden pääministerin ympärillä.

Sotilaat punnertavat. Pääministeri punnertaa samaan tahtiin. Hän on paitahihasillaan, ja eturivin sotilaat virnuilevat kuin Hangon keksi.

Vuosi sitten levinnyt video havainnollistaa (siirryt toiseen palveluun), miksi pääministeri Abiy Ahmedia on verrattu sellaisiin someajan imagotaikureihin kuin Yhdysvaltain entiseen presidenttiin Barack Obamaan ja Kanadan pääministeriin Justin Trudeauhon.

Virallisen kertomuksen mukaan video kuvattiin, kun sadat vihaiset sotilaat olivat tunkeutuneet pääministerin toimiston alueelle vaatimaan palkankorotusta. Pääministeri onnistui rauhoittamaan tilanteen ja määräsi sotilaille rangaistukseksi punnerruksia.

Etiopian lähihistoria on täynnä vahvoja johtajia keisari Haile Selassiesta diktaattori Mengistuun, ja monien mielestä Abiy on osannut hyödyntää perintöä henkilökulttia muistuttavalla tavalla.

Abiy Ahmed
Nobelin rauhanpalkinnon saanut Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. Thomas Lohnes / EPA

Kun maailmalla intoiltiin Barack Obaman valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi, puhuttiin obamamaniasta. Etiopian uusi pääministeri on nostattanut abiymaniaa.

Karismaattinen Abyi Ahmed on valtionpäämieheksi ensinnäkin nuori, 43-vuotias. Lisäksi hän edustaa monille Obaman tavoin toivoa muutoksesta.

Abiya ei valittu vaaleilla, vaan Etiopiaa itsevaltaisesti hallinnut puolueliitto nosti hänet viime vuonna valtaan. Neljän etnisen puolueen liiton oli pakko tehdä jotakin, kun väkivaltaan johtaneita mielenosoituksia ei saatu kuriin.

Ja muutosta tuli, ainakin aluksi.

ihmiset juhlivat
Ihmiset juhlivat Eritrean presidentin Isaias Afwerkin vierailua Etiopiassa heinäkuussa 2018. Eritrean presidentti tuli Etiopiaan ensimmäistä kertaa vuoden 1998 rajasodan jälkeen.EPA

Etiopiassa alkoi varsinainen uudistusten maanvyöry. Pääministeri vapautti tuhansia mielipidevankeja, muun muassa toimittajia ja aktivisteja. Hän lakkautti poikkeustilan, salli kansalaisjärjestöjen toiminnan ja kutsui ulkomaille muuttanutta oppositiota kotiin.

Yhtäkkiä Etiopiasta pääsi sadoille aiemmin blokatuille nettisivuille, ja maa ponkaisi kerralla 40 pykälää ylöspäin sijalle 110 Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla (siirryt toiseen palveluun).

Abiyn ministereistä puolet on tietenkin naisia, samoin kuin uusi presidentti. Niinistö tapaa ensi viikon vierailullaan Abiyn lisäksi presidentti Sahle-Work Zewden.

Myös ulkosuhteissa Abiy profiloitui rauhantekijänä. Nobel-komitea antoi hänelle perjantaina kunniaa 20 vuoden vihanpidon lopettamisesta naapurimaan Eritrean kanssa. Lisäksi Abiy lupasi aloittaa talouden uudistukset ja houkutella Etiopiaan ulkomaisia investointeja.

Abiymanian huipulla (siirryt toiseen palveluun) ihmisjoukot vaelsivat katsomaan pääministeriä Addis Abebassa. Abiysta intoiltiin somessa. Jos maksukortti ei toiminut kaupassa, kassa saattoi sanoa, että Abiy kyllä hoitaa.

Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde ja pääministeri  Abiy Ahmed parlamentissa Addis Abebassa.
Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde ja pääministeri Abiy Ahmed parlamentissa Addis Abebassa.AOP

– Hän on kansainvälisen yhteisön mutta myös etiopialaisten suuren yleisön silmissä se, joka voi muuttaa maata, sanoo Suomen suurlähettiläs Helena Airaksinen.

Vaikka Abiyn suosio on alkuhuumasta laskenut, Airaksisen mukaan hän on yhä se, johon luotetaan.

Erityisen mullistavaa on ollut, että etnisin perustein muodostetuista osavaltioista koostuvassa liittovaltiossa Abiyn viesti on ollut yhdistävä, ei jakolinjoja korostava.

Mutta etniset jakolinjat ovat syvenemässä. Ja se liittyy siihen, miksi yli sadan miljoonan asukkaan Etiopia kiinnostaa Euroopassa asti.

Jos maa hajoaa, koko Afrikan sarven alue on kaaoksessa.

Presidentti Sauli Niinistö
Presidentti Sauli Niinistö matkustaa Addis Abebaan ensi viikolla.Jaani Lampinen / Yle

Muuttoliike nousee luultavasti esiin myös presidentti Sauli Niinistön Etiopian-matkan yhteydessä.

Niinistö on käynyt presidenttinä aiemmin Afrikan maista vain Etelä-Afrikassa, jossa hän vieraili presidentti Nelson Mandelan muistotilaisuuden takia vuonna 2013.

Addis Abebassa Niinistö tapaa Etiopian johdon lisäksi Afrikan unionin komission puheenjohtajan, tšadilaisen Moussa Faki Mahamatin. Matkaohjelmassa on myös ilmastonmuutokseen ja naisten asemaan liittyviä tilaisuuksia.

Kun Afrikasta on nyt tullut Suomessa hallituksen iskusana ja presidentti itsekin on puhunut maanosan merkityksestä, vierailu ilmentää kenties jonkinlaista muutosta ulkopolitiikassa, pohtii Suomen kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri ja kansainvälisiä kehityskysymyksiä seuraava tutkija Marikki Stocchetti.

– On ollut jopa kummallista, että Afrikka on ollut jonkin aikaa taka-alalla. Meillä Suomessa on ollut ehkä vähän hankala asennoitua siihen, miten Afrikan merkitys peilautuu Suomeen saakka, Stocchetti sanoo.

Urho Kekkonen kiipeää palmuun Tunisiassa.
Presidentti Urho Kekkonen kiipesi palmuun Tunisiassa vuonna 1965.Kalle Kultala

Suomella on toki Afrikkaan pitkät suhteet aina Ambomaan eli nykyisen Namibian lähetystyöstä alkaen, ja presidentit ja ministeritkin ovat Afrikassa ahkerasti vierailleet.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu huomauttaa, että esimerkiksi presidentti Tarja Halosen aikana Afrikka oli paljon esillä. Niinistölle taas Afrikka ei ole Pesun mukaan ollut henkilökohtainen prioriteetti.

Keskeistä on tosin muistaa maailmanpolitiikan tapahtumia Niinistön kaudella, Pesu sanoo.

– Suurvaltasuhteet ja alueellisen turvallisuuden kysymykset ovat korostuneet, ja ne ovat työllistäneet presidenttiä enemmän.

Afrikan asiat ovat toisin sanoen jääneet esimerkiksi Ukrainan sodan varjoon.

Niinistö on kuitenkin puhunut siitä, että niin sanottu globaali puoli on jäänyt vähemmälle huomiolle, Pesu sanoo.

Tarja Halonen vierailee Liberiassa.
Presidentti Tarja Halonen matkusti Liberiaan vuonna 2009.Ahmed Jallanzo / EPA

Pesun mukaan Afrikkaa nostetaan Suomessa nyt osittain myös siksi, että uusi hallitus haluaa sanallistaa tekevänsä uutta.

– Nykyhallitus on ehkä ollut edellistä taitavampi määrittämään, mitä se haluaa tuoda esille ulkopoliitikassa, hän sanoo.

– Ei tämä mikään paradigman muutos ole, pikemminkin nyanssi.

Erityisen omaperäinen uusi suomalainen Afrikka-herätys ei kuitenkaan ole aikana, jona kaikki suurvallatkin haluavat tiivistää suhteitaan maanosaan.

Etiopia naiset
Ilmastonmuutos on lisännyt Etiopiassa sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuutta ja tulvia. Kuva on otettu Doolowin lähellä Etiopian ja Somalian rajalla maaliskuussa 2017.AOP

Etiopiassa on jo nyt lähes miljoona pakolaista naapurimaista. Sen lisäksi Etiopialla on omakin pakolaiskriisinsä.

Eri arvioiden mukaan kahdesta kolmeen miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään pakolaisiksi kotimaansa sisällä.

Etnisyyttä on alettu käyttää vihapuheen ja toisiin ryhmiin kohdistuvan vihan syynä. Paikalliset konfliktit, joissa ryhmä haluaa ajaa toisen pois alueeltaan, ovat lisääntyneet.

Pääministeri Abiyn ajan uusien vapauksien myötä Etiopiassa tuodaan nyt julki ajatuksia, jotka aiemmin on tukahdutettu. Etnisyyteen perustuvissa osavaltioissa vaaditaan lisää valtaa ja resursseja.

International Crisis Groupin (ICG) Etiopia-analyytikko William Davison sanoo, että yhteiskunnallinen muutos tuo poliittista kilpailua.

– Se taas johtaa ilmapiirin kiristymiseen ja yhä rohkeampiin vaatimuksiin, Davison sanoo.

Kartta missä Etiopian osavaltiot
Hilppa Hyrkäs / Yle

Hän listaa esimerkkejä: Pohjoisessa Amharan osavaltiossa on vahva nationalistinen liike. Oromian osavaltiossa kansallismielisten oromojen hyökkäykset ovat ajaneet muita ryhmiä pakoon. Etelässä sidama-ryhmän vaatimukset laajemmasta autonomiasta ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin.

Entisen valtaryhmän tigrejen keskuudessa taas kannetaan kaunaa nykyjohtoa kohtaan.

Kun suurimpaan etniseen ryhmään oromoihin kuuluva Abiy valittiin pääministeriksi, hän erotti vanhan kaartin luottomiehiä asevoimissa ja turvallisuuspalvelussa ja nosti tilalle omia nimityksiään.

Kesäkuussa ristiriidat kärjistyivät poliitikkomurhiksi.

Amharassa surmattiin aluejohtaja. Samaan aikaan pääkaupungissa tapettiin armeijan esikuntapäällikkö. Hallituksen mukaan kyseessä oli alueellinen vallankaappausyritys.

Teoista on syytetty Amharan nationalistiliikettä.

– Tapahtumat osoittavat, että maa ei ole kokonaan Abiyn hallinnassa, ICG:n Davison sanoo.

Hallinto on turvautumassa vanhoihin keinoihin järjestyksen pitämiseksi, varoittaa puolestaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty International (siirryt toiseen palveluun).

Ihmisiä osoittamassa mieltään  kadulla Washingtonissa Etiopian hallituksen toimia vastaan Oromiassa.
Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa vastustettiin vuonna 2016 Etiopian hallituksen toimia Oromian osavaltiossa. Yhdysvalloissa on suuri etiopialaisyhteisö. B. Christopher / AOP

Surmien jälkeen nettiyhteydet katkaistiin. Yli kaksisataa ihmistä pidätettiin, heidän joukossaan amharamielisiä oppositiopoliitikkoja ja puoluetta lähellä olevia toimittajia. Amnestyn mukaan yli sata ihmistä on yhä pidätettynä, ja ainakin osaa on syytetty terrorismista.

Tällaista tapahtui vanhassa Etiopiassa (siirryt toiseen palveluun), ennen Abiy Ahmedin aikaa. Juhlittiinko vapautta liian aikaisin?

Kevään jälkeen on nimittäin pidätetty muitakin toimittajia, joille yhteistä on hallituksen johtaman muutosprosessin arvostelu, sanoo Amnestyn tutkija Fisseha Tekle.

Vaikka sananvapaus laajeni viime vuonna äkisti, se ei missään vaiheessa ole ollut täydellinen.

– Huolena on, että hallitus on palaamassa tapaan käyttää terrorisminvastaista lainsäädäntöä kriittisten äänten tukahduttamiseen, Fisseha Tekle sanoo Ylelle.

Amnesty kommentoi pääministeri Abiyn saamaa rauhannobelia perjantaina muistuttamalla, että ihmisoikeuksissa riittää vielä työtä.

Ihmisiä ja ajoneuvoja kadulla Addis Abeban keskustassa.
Etiopian talouskasvu ei riitä työllistämään nopeasti kasvavaa väestöä, ja nuorisotyöttömyys on kovaa. Kuva on Addis Abebasta helmikuulta 2019.Joona Pettersson

Etiopian pahin skenaario on, että koko maa hajoaa kuin Jugoslavia.

Sitä on povattu ennenkin, ja toistaiseksi Etiopia on pysynyt kasassa. Mutta jos maata johtava puolueliitto hajoaa, voidaan olla väkivallan tiellä. Väkivaltaisesta kehityksestä on jo näkyvissä merkkejä, sanoo International Crisis Groupin tutkija William Davison.

Levottomuutta lisää se, että väestö kasvaa nopeasti ja nuorisotyöttömyys on suurta. Työmarkkinoille tulee joka vuosi kaksi miljoonaa uutta etiopialaista.

Suomen suurlähettilään Helena Airaksisen mukaan Etiopia voisi romahtaa vain, jos keskushallinto ja osavaltioiden maltilliset toimijat menettäisivät täysin otteensa. Kaikki eivät suinkaan halua hajottamista, hän sanoo.

– Nyt on ehkä menossa tietynlainen kilpajuoksu: tapahtuuko hyvä kehitys riittävän nopeasti, jotta se riittää vakuuttamaan tarpeeksi monia, Airaksinen sanoo.

Kartta missä Etiopia ja ympäröiviä valtioita
Hilppa Hyrkäs / Yle

Kun katsoo karttaa, näkee, miksi Etiopian pysyminen kasassa on tärkeää koko alueelle. Ympärillä on Eritrean, Etelä-Sudanin ja Somalian kaltaisia sodan repimiä tai muuten hauraita valtioita, joista on lähtenyt paljon pakolaisia.

Etiopia on koettanut toimia alueella rakentavana voimana. Abiy lensi kesäkuussa Sudaniin hieromaan sovintoa siviilien ja armeijan vallanjakokiistassa. Etiopia on ollut mukana myös muun muassa Somalian rauhanturvaoperaatiossa.

Siksi Etiopia on paistatellut pitkään länsimaiden suosiossa. Suuri osa sen tuloista on kehitysapua.

Etiopian vakautta toivovat myös suursijoittaja Kiina sekä öljymaat Punaisen meren toisella puolen.

Addis Abeban kaupunkirata on pituudeltaan Helsingin metron luokkaa.
Kiinalaisten rakentama Addis Abeban kaupunkirata on ensimmäinen lajissaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.Mika Mäkeläinen / Yle

Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat hieroneet Afrikan sarven maiden kanssa diplomaattisia suhteita ja saaneet ne vähentämään yhteydenpitoa Iraniin. Arabiemiraatit tarjosi Etiopialle viime vuonna valtavan hätälainan, jolla paikattiin huutavaa pulaa ulkomaanvaluutasta.

– Persianlahden mailla on paljon pääomaa, ja ne antavat apua paljon joustavammin ja vähemmillä vaatimuksilla kuin länsimaat, ICG:n Davison sanoo.

Ne saavat myös vastapalveluksia taloudellisten mahdollisuuksien muodossa.

Etiopia on yhä maailman köyhimpiä maita, mutta köyhyys vähentyy nopeasti.
Etiopia on yhä Afrikan köyhimpiä maita. Kuva on otettu Addis Abebassa keväällä 2018.Mika Mäkeläinen / Yle

Nyt avunantajat Euroopassa kaivavat kuvetta, sillä ensi toukokuulle kaavaillaan Etiopian ensimmäisiä vapaita vaaleja.

Vaalit saattavat tuoda selkeyttä, mutta ne voivat myös johtaa yhä suurempaan epävakauteen, International Crisis Groupin William Davison sanoo.

Etiopian demokratia on vasta idullaan. Puolueita on kymmenittäin ja on epävarmaa, miten ne järjestäytyvät. Myös vanhaan järjestelmään tottuneiden äänestäjien käsityksessä demokratiasta voi olla puutteita.

Alueellisten levottomuuksien lisäksi vaalien järjestämistä vaikeuttaa myös se, että suuressa maassa on vaikeapääsyisiä seutuja, eikä kaikkialla ole esimerkiksi sähköä.

Suomi on juuri päättänyt tukea Etiopian vaaleja osana YK-ohjelmaa. Suomen noin miljoonan euron tuki ohjataan etenkin naisten voimaannuttamiseen ja kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, ulkoministeriöstä kerrotaan Ylelle.

Lapsia koululuokassa Etiopiassa.
Suomen kehitysyhteistyövaroilla on tuettu Etiopiassa opetusta, vesihuoltoa ja sanitaatiota ja maaseudun kehitystä. Kuvan lapset on kuvattu Bahir Darissa helmikuussa 2019.Maria Tolsa / Yle

Presidentti Niinistön Etiopian-matkalla on mukana myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Varsinaista yritysvaltuuskuntaa ei matkalla ole, mutta mukana on suomalaisia yrityksiä.

Skinnari on toivonut, että Afrikasta löytyisi suomalaisille uusia bisnesmahdollisuuksia (siirryt toiseen palveluun).

Tähän mennessä Afrikka ei ole ollut Suomelle iso vientimarkkina. Suomen vienti Etiopiaan oli Tullin tilaston mukaan viime vuonna vain vajaat kuusi miljoonaa euroa.

Etiopia on kuitenkin ollut jo pitkään Afrikan nopeimmin kasvavia talouksia. Abiyn hallinto on luvannut monenlaisia uudistuksia, muun muassa suurten valtionyhtiöiden avaamista yksityisille investoinneille.

Suuri kysymys on, millä aikataululla lupaukset toteutuvat. Etiopia on yrityksille yhä monella tavalla hankala maa, koska esimerkiksi verotusta koskeva lainsäädäntö on myllerryksessä.

Suurlähettiläs Helena Airaksinen on silti sitä mieltä, että myös yrityksille on nyt hyvä aika tulla katsomaan tilanne.

– Paljon asioita on tapahtumassa, ja kun ne tapahtuvat, ne tulevat helpottamaan toimintaa, hän muotoilee.

Kirjoittajista Maria Tolsa kävi Etiopiassa helmikuussa osana ulkoministeriön Kehitysakatemia-ohjelmaa. Liselott Lindström on Ylen toimittaja Nairobissa, Keniassa.

Lue myös:

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon rauhansopimuksesta, joka lopetti sodan Eritrean kanssa

"Afrikan Pohjois-Korea" ei avautunutkaan, vaikka Eritrea ja Etiopia tekivät rauhan – "Kuin asuisi saarella, elämässä on niin monia rajoitteita"

Toimittajalta: Etiopian Abiy Ahmed ei ehkä ansainnut Nobel-palkintoa, mutta voi vielä nousta sen arvoiseksi

Ulkoministeri Haaviston mukaan Nobelin rauhanpalkinto meni oikeaan osoitteeseen – "Afrikka muuttuu hänen myötänsä"