Hämeenlinnalaisten suosikkirannalta raivataan käsikranaatteja – Räjähteiden upottaminen järviin oli tavallista 1990-luvulle asti

Upotettuja räjähteitä on edelleen vesistöissä paljon. Ahvenistonjärvellä tehdään raivaustöitä lokakuussa.

räjähdysaineet
Puolustusvoimien eristämä Ahvenistonjärvi
Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnassa on tänään maanantaina ryhdytty raivaamaan vanhoja räjähteitä Ahvenistonjärven pohjasta. Muutaman viikon raivausurakasta vastaa maavoimien panssariprikaati.

Räjähteiden nostovaiheeseen liittyy aina mahdollinen räjähdysvaara. Alue on eristetty sivullisten suojaamiseksi, mutta välitöntä vaaraa turvallisuudelle ei ole.

Suomen vesistöissä piileksii edelleen menneinä vuosikymmeninä upotettuja räjähteitä ja muuta ongelmajätettä. Ahvenistonjärvellä räjähteet ovat puolustusvoimien tekemän riskiarvion mukaan ranta-alueella. Tästä syystä järveä päätettiin ryhtyä raivaamaan mahdollisimman nopeasti heti parhaan uintisesongin jälkeen.

– Täältä on tähän mennessä löydetty käsikranaatteja, joissa ei ole sytyttimiä paikallaan, eli pelkästään räjähdysaineita. Tällä hetkellä ei ole vaarallisia räjähteitä, kertoo panssariprikaatin raivaajaupseeri Pasi Suvitie.

Sukeltajat paikantavat räjähteet ja raivaavat Ahvenistonjärven pohjan. Vaaralliset räjähteet tuhotaan joko paikalleen tai siirrettynä Ilveskallion harjoitusalueella.

– Räjähteen kunto tarkistetaan pohjassa, ja jos näyttää siltä, että räjähde on vaarallinen, sitä liikautetaan kauempaa. Jos räjähdettä ei ole turvallista siirtää, se räjäytetään paikallaan, sanoo Riihimäen logistiikkalaitoksen teknikkokapteeni Arto Kotkavalkama.

– Alue on eristetty niin hyvin, ettei yleisölle ole vaaraa. Räjähde on esillä vain sillä hetkellä, kun se nostetaan veneeseen ja kuljetukseen, kertoo raivaajaupseeri Suvitie. ** **

Ahvenisto oli yksi vuoden 1952 olympiakisojen areenoista. Ensimmäiset käsikranaatit nostettiin Ahvenistonjärvestä jo syyskuun lopulla.

Puolustusvoimat Ahvenistonjärvellä
Räjähteiden paikantaminen toteutetaan sukellustyönä ja sukeltajat raivaavat Ahvenistonjärven pohjan. Ville Välimäki / Yle

"Näitä on paljon" – upottaminen tavallista vielä 1990-luvulla

Maatalouden, teollisuuden ja puolustusvoimien ongelmajätteiden upottaminen vesistöihin on ollut tavanomaista 1950-luvulle asti. 1980-luvulla on tehty viimeisiä upotuksia, ja 1990-luvun lopulla vesistöön upottaminen on ollut yksi raivaamismenetelmistä.

– Näitä on paljon. Panssariprikaatinkin vastuulla on monia tiedossa olevia kohteita, ja niitä raivataan, sanoo raivaajaupseeri Suvitie.

Esimerkiksi Kuopion Neulalahdesta on nostettu jo lähes puoli miljoonaa räjähdettä. Neulalahden syvänteissä on huomattavia määriä lyijyä ja elohopeaa.

Myös sotien jäljiltä riittää vielä siivottavaa, sillä sotien aikana on laskettu yli 60 000 miinaa Suomen merialueille. Maa-alueilla maaperään ja vesistöön puolestaan on upotettu muun muassa pommituksissa räjähtämättä jääneitä räjähteitä. Joukkojen kotiuttamisen jälkeen sekä sotamuistoja rintamalta että asekätköjä haudattiin vuosien mittaan maahan tai vesistöön.

Räjähteet luonnonsuojelualueella

Ahvenistonjärven pohjaa ryhdyttiin tutkimaan, kun harrastajasukeltaja nosti järvestä käsikranaatin vuonna 2014. Alue on kartoitettu, ja kartoituksen mukaan järvessä on kranaattien lisäksi laatikoittain ammuksia.

Operaation tekee ainutlaatuiseksi se, että Ahvenistonjärvi on luonnonsuojelualuetta. Puolustusvoimien mukaan raivaaminen ei vaikuta suojeltavaan luontoon. Kalakuolemia pyritään välttämään karkotuspanoksilla.

Ahvenistonjärvellä on myös yksi Hämeenlinnan suosituimmista uimarannoista.

Räjähteiden raivaus jatkuu alustavan aikataulun mukaan 25. lokakuuta saakka, ja työt aiheuttavat liikkumisrajoituksia järvellä ja sen läheisyydessä. Esimerkiksi uinti on kielletty koko raivausurakan aikana päiväaikaan. Voit lukea lisää rajoitteista täältä (siirryt toiseen palveluun).

Karttagrafiikka Ahvenistonjärven alueraivauksista
Puolustusvoimat