Rinteen keskustavasemmistolainen hallitus lisää valtion menoja – oikeisto-oppositio moittii holtittomasta taloudenpidosta

Hallitus ja oppositio kiistelevät talouspolitiikasta eduskunnassa.

Valtion menot
Mika lintilä eduskunnan kyselytunnilla 12.9.2019
Valtiovarainministeri Mika Lintilä esittelee eduskunnalle hallituksen esityksen valtion ensi vuoden tuloista ja menoista.

Eduskunta aloittaa tänään Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen käsittelyn. Talousarviokeskustelu jatkuu koko viikon ja sen jälkeen hallituksen esitys valtion ensi vuoden tuloista ja menoista menee valiokuntien puitavaksi.

  • Yle näyttää budjettikeskustelun suorana TV1:ssä ja Yle Areenassa alkaen klo 12.
  • Voit katsoa lähetystä jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Hallituksen budjettiesityksessä valtion ensi vuoden menot nousevat 57,6 miljardiin euroon, mikä on noin 2,1 miljardia enemmän kuin tälle vuodelle budjetoitiin. Menojen lisäys johtuu pääosin hallitusohjelman toteuttamisesta.

Hallituksen talousarvioesitys on kaksi miljardia euroa alijäämäinen ja valtionvelka nousee ensi vuonna noin 109 miljardiin euroon.

VM: Talouskasvu ei ratkaise työllisyyttä

Valtiovarainministeriö ennustaa, että talouskasvu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin ja painuu lähivuosina alle yhden prosentin. Hidas talouskasvu ei juuri kohenna työllisyyttä, ja valtiovarainministeriö ennakoi työllisyysasteen nousevan vuonna 2023 vain niukasti yli 73 prosentin.

Rinteen hallituksen uudistusten ja menolisäysten rahoitus nojaa siihen, että työllisyysaste nousisi 75 prosenttiin vuonna 2023.

Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisten määrää yhteensä 60 000 henkilöllä. Uusia työllistämiskeinoja etsitään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Talouspolitiiikan linjakiistoista saatiin esimakua viime viikolla, kun hallitus vastasi kokoomuksen vireille panemaan välikysymykseen.

Kokoomus on moittinut Rinteen hallitusta siitä, että se antaa verotuksen kiristyä ja lisää valtion menoja ilman tietoa tuloista.

Oppositio epäilee hallituksen työllisyystoimia

Kokoomusjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Petteri Orpo varoitti elokuussa, että Rinteen hallituksen talouspolitiikka vie Suomen konkurssiin. Myöhemmin Orpo "pehmensi" ja sanoi Suomen olevan Kreikan tiellä.

Kokoomus on perännyt hallitukselta konkreettisia työllisyystoimia, joilla hallitus voisi päästä kohti 75 prosentin työllisyysastetta. Opposition mielestä hallituksen päätökset pikemminkin heikentävät kuin parantavat työllisyyttä.

Suurimman oppositiopuolueen, perussuomalaisten, puheenjohtaja Jussi Halla-aho on arvioinut, että kansainvälisen taloustilanteen heikkeneminen tekee hallituksen työllisyyslaskelmista vastuuttomia.

Perussuomalaiset ovat arvostelleet myös lisäyksiä kehitysyhteistyörahoihin ja korotuksia polttoaineveroon.

Hallitus: Työllisyyden tarkistuspiste elokuussa 2020

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esittelee hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen eduskunnalle.

Välikysymyskeskustelussa Lintilä korosti, että hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen ja julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023, jos kansainvälinen talouskehitys pysyy normaalina.

Hallitus on laskenut, että työllisyystavoitteen toteuttaminen vaatisi 60 000 työllistä lisää vuonna 2023. Työllisyystoimien tehoa tarkistetaan ensi vuoden elokuussa, jolloin tiedossa pitäisi olla keinot työllisyyden nostamiseen 30 000 henkilöllä.

Pääministeri Rinne on viitannut usein hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus harjoittaa vastasyklistä eli elvyttävää talouspolitiikkaa, jos maailmantalous, euroalue ja Suomi joutuvat vakavaan suhdannetaantumaan.

Kokoomusjohtaja Orpon mukaan hallitus tuhlaa elvytysrahoja ensi vuonna, kun talous vielä kasvaa.

Lue myös:

Lisää palkkatukea, kalliimpaa tupakkaa ja bensaa – Hallitus julkaisi ensimmäisen budjettinsa: katso, mihin valtio käyttää rahaa ensi vuonna

"Kestämätön taloudenpito uhkaa hyvinvointipalveluita?" – kokoomus haastoi hallitusta välikysymyksellään, Yle seurasi hetki hetkeltä keskustelua